Hyppää pääsisältöön

Pohjoisen soittajat armottomalla Etelämantereella

Kärjistetysti sanottuna Ralph Vaughan Williams kävi hakemassa Englannin romantiikan pois Saksan musiikillisista helmoista, sen 1900-luvun alun jämähtäneestä asemapaikasta. Britti pääsi luomaan kerran myös elokuvamusiikin tarinaan, jossa takaisin ei tuotu mitään.

Bergenin filharmonisen orkesterin levy (Ralph Vaughan Williamsin musiikkia).
Bergenin filharmonisen orkesterin levy (Ralph Vaughan Williamsin musiikkia). Etelämanner

Robert Falcon Scott eli elokuvan “Scott - Etelänavan valloittaja” taustalla oleva tutkimusmatkailija hävisi aikoinaan Antarktis-kilvan norjalaiselle retkikunnalle eikä koskaan palannut. Elokuvaprojekti Scott innosti säveltäjäänsä vielä laatimaan vajaa 80-vuotiaana kokonaisen Sinfonia Antartican, ja paljon muutakin Vaughan Williams sävelsi verrattain vanhana.

Uudella levyjulkaisulla tuulen ja toisaalta jäänviileän etenemisvauhdin suunta onkin taas Norjasta. Bergenin filharmoninen orkesteri on taatusti kädet lämpöisinä, kun se paisuttaa äärimmilleen Antarticaa eli sinfoniaa nro 7. Kapellimestari Sir Andrew Davis saa orkesterin murskaamaan suuria jäälauttoja ja toisessa ääripäässä tekemään jopa pienen lumienkelinkin keskelle pakokauhua herättäviä tuiskuja. Näet Vaughan Williamsilla on ollut mielessä myös alleviivatut kontrastit ja ajatus tehdä soivasta draamasta monimuotoisempi kuin mitä se oikeastaan syvemmin kuunneltuna lopulta onkaan.

Aivan sananmukainen vanhuudentyö Neljä viimeistä laulua nousee varsin reippaasti uutuuslevyn tulkinnoissa tuota sinfoniaa makoisammaksi. Anthony Payne orkestroi alun perin pianosäesteiset laulut neljä vuotta sitten BBC Promsia varten. Vaikka sävellys on albumilla keston kannalta vain välipalana, sen arvo kohoaa huimasti baritoni Roderick Williamsin hienostuneen kaarenmuodostuksen ja -kannattelun takia.

Pianokonsertto taas tanssahtelee englantilaisen maaseudun kumpumaaston sykkeellä muttei tee teoslajissaan erityistä vaikutusta. Temaattinen rakentelu on toisaalta paljon merkittävämpää kuin omalla tavallaan kylmäksi jättävässä Antartica-sinfoniassa. Vaughan Williams sävelsi 1920-luvulla tästä konsertostaan solistille niin vaikean, että hän laati siitä apuvoimineen vakiintuneemman version kahdelle pianistille.

Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 7 (Sinfonia Antartica); Neljä viimeistä laulua; Pianokonsertto C-duuri. - Mari Eriksmoen, sopraano, Roderick Williams, baritoni, Hélène Mercier, piano, Louis Lortie, piano, Edvard Grieg -kuoro ja Bergenin FO/Sir Andrew Davis. (Chandos, CHSA 5186)

Kuuntele Uudet levyt 10.11.2017, toimittajana Tatu Tamminen.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.