Hyppää pääsisältöön

Soittimia, jotka elävät nyt orkesterin herran elämää

Joskus on vaarassa unohtua, että säveltäjäpotrettilevyt voivat olla kiinteälle esittäjistölleen aivan samanlaista mannaa kuin mitä ovat kaikista suurimman kansifontin saavalle nimelle, säveltäjälle. Jyväskylä Sinfonia nauttii nykyään nuoren taiteellisen johtajansa Ville Matvejeffin visioista ja uusimmalla levyllään ennen kaikkea Olli Virtaperkon mukaansatempaavuudesta.

Jyväskylä Sinfonian levyn kansikuva (Olli Virtaperkon musiikkia).
Jyväskylä Sinfonian levyn kansikuva (Olli Virtaperkon musiikkia). Olli Virtaperko

Virtaperkon sävellystyylin moniaineksisuus on saanut jyväskyläläiset innostumaan. Ja miksipä ei saisi vielä enemmän, kun kolme konserttoa sisältävän levyn ehdoton teema on sen tavallisuudesta poikkeavat solisti-instrumentit. Teosto-palkintoehdokkuudenkin tuonut sellokonsertto “Romer’s Gap” on Apocalyptica-mies Perttu Kivilaaksolle räätälöity ryhdikäs taidonnäyte, jossa on levyn palkitsevin draamallinen kaari. Populaarielementeista vapaampi "Multikolor" antaa äänen baritonisaksofonisti Joonatan Rautiolalle ja herkistää samalla syväkuuntelemaan pelkkien akustisten soitinten yhteispeliä.

Levyn lopussa sähköt sanan varsinaisessa merkityksessä sytyttävä "Ambrosian Delights" on konserttokolmikosta vanhin, sekin vasta neljän vuoden takaa. Teos hyppii eri epookkien välillä, mutta tulevaisuutta se ei suinkaan viitoita, vaikka näennäisesti näin olisi helppo luulla wau-efektin herättävän instrumenttivalinnan takia.

Solisti Jonte Knifin käsissä hänen oma rakas lapsensa knifonium on töykeä show’n varastaja eli tässä mielessä perinteisessä dramaturgia-asemassa suhteessa orkesteriin. Fuusiojazz-lopetukselle todennäköisesti hörähtävät kaikki suurten ikäluokkien huurupartaiset LP-levyintiaanit, ja ehkäpä se riittää. Virtaperko on kai ollut maksimaalisista syntetisaattoritehoista häpeilemättömän haltioissaan, puhumattakaan uutterasta musiikinhistorian eri kerrostumien selailusta.

“Romer’s Gap. Three concertos.” Olli Virtaperko: “Romer’s Gap”, konsertto vahvistetulle sellolle ja sinfoniettalle; “Multikolor”, konsertto baritonisaksofonille ja pienelle kamariorkesterille; “Ambrosian delights”, konsertto knifoniumille ja kamariorkesterille. - Perttu Kivilaakso, sello, Joonatan Rautiola, baritonisaksofoni, Jonte Knif, knifonium ja Jyväskylä Sinfonia/Ville Matvejeff. (Ondine, ODE 1305-2)

Kuuntele Uudet levyt 10.11.2017, toimittajana Tatu Tamminen.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.