Hyppää pääsisältöön

Varis on fiksumpi kuin koira

Varis maassa.
Varis maassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara varis (laji),linnut

Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

Linnun pieni ja kevytluinen pää sisältää pienet, mutta hyvin tiheät aivot, joiden avulla se on voinut sopeutua hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Muuttolinnut osaavat suunnistaa, petolintujen aistit ovat hyvin tarkat ja esimerkiksi naakat ja varpuset ovat hioneet sosiaaliset taidot huippuunsa, varislinnut ovat kekseliäitä ja osaavat muun muassa käyttää työkaluja. Varikset tekevät johtopäätöksiä yhtä pätevästi kuin 5–7-vuotiaat lapset, kertoo uusiseelantilainen tutkimus. Tutkittavana ei ollut suomalaisille tuttu varis, mutta sukulainen kuitenkin. Tutkimuksesta lisää täällä.

Pääskyjen korkeat kirkaisut ja taiturimaiset lentonäytökset tekevät sydänkesän.Tervapääskyt ovat sopeutuneet ilmatilaan niin hyvin, että ne saalistavat ja syövät ilmassa, parittelevat ja nukkuvatkin siellä. Vain pesimäajaksi niiden on laskeuduttava pesäkoloonsa munimaan ja hautomaan munia. Tervapääskyllä on hennot, pesäkololla riippumiseen sopeutuneet jalat, joiden varassa lintu ei edes pysty kävelemään. Artikkeli täällä.

Tervapääsky lennossa.
Tervapääsky lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara kiitäjät,tervapääsky

Lintuja on mukava seurata. Ei tarvitse olla edes kiikarikaulainen lintubongari tunnistaakseen useita lintulajeja. Riittää kun pystyttää talviruokintapisteen pihalle. Muuttolinnut tuovat kesän mukanaan tullessaan pohjoiseen pesimään. Moni odottaa siksi kiurua, peippoa ja pääskystä. Yhtä lailla tulee ihailtua lajeja, jotka sinnittelevät täällä talven yli. Lintujen talviruokinta on yleistä ja hiljattain suomalaiset talkoilivat 1,3 miljoonaa linnunpönttöä reilussa vuodessa.

Miksi linnut ovat kyvyiltään niin erikoisia ja erilaisia kuin muut eläimet? Linnut eivät ole dinosaurusten jälkeläisiä, väittää paleontologi Mikko Haaramo Minna Pyykön ohjelmassa. Ne ovat dinosauruksia!

Dinosauriespår i Tyskland
Dinosauriespår i Tyskland Kuva: EPA/HOLGER HOLLEMANN dinosaurukset

Koska linnut ovat niin erikoisia ja taitavia, niihin liittyy myös paljon uskomuksia ja tarinoita. Kalevalassa kerrotaan kuinka sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko. Alkumuna liittyy monien muidenkin kulttuurien luomistarinaan.

Telkkä
Telkkä Kuva: Yle, Risto Salovaara telkkä

Kaisa Pulakan Salatut eläimet -sarjan jaksossa Joutsen on linnuksi rikottu ihminen varoitetaan kuoleman uhalla tappamasta joutsenta, koska sen höyhenpuvun alta saattaa paljastua ihminen. Joutsenet ja ihmiset kietoutuvat myyteissä ja tarinoissa toisiinsa monin tavoin. Esimerkkeinä joutsenhahmoisen Zeuksen viettelemä Leda-neito tai pohjoisten kansojen tarina joutsenmorsiamesta.

Laulujoutsen lentää.
Laulujoutsen lentää. Kuva: Yle suomi 100,joutsenet

Lintujen tunnistaminen on hauska harrastus, jossa tietoja voi kartuttaa omaa tahtiinsa. Suomessa tavataan 471 lintulajia, joista viisi on istutettu ja seitsemää ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen. Alkuun pääsee vaikka näiden linkkien avulla: Opas aloittelijalle, Luontoportti, linnut.

Käpytikka ja vihervarpunen lintulaudalla
Käpytikka ja vihervarpunen lintulaudalla Kuva: Yle/Pentti Kallinen käpytikka

Linnut ovat saaneet nimensä ulkonäön, laulun tai elinympäristön perusteella. Joidenkin lintulajien, kuten kotkan, joutsenen ja pyyn nimet ovat niin vanhoja, ettei niiden alkuperää tunneta. Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea.

Aristoteleen kantapää selvitti lintujen nimistön kehitystä. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimistötoimikunnan jäsen Jukka Hintikkaa. Ja koska lintujen muistelu on näin kaamoksen keskellä hauskaa, aiheesta syntyi kaksi ohjelmaa. Ensimmäisessä osassa kuullaan mistä muun muassa kotka, rastas ja tiltaltti ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomalaisten lintujen nimien etymologiaan perehtyvän kaksiosaisen ohjelman jälkimmäisessä osassa käydään läpi muun muassa miten hemppo, kirvinen ja sieppo ovat saaneet nimensä. Hintikka kertoo myös, mikä voi olla riittävän painava peruste vaihtaa jo olemassa oleva linnun nimi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri