Hyppää pääsisältöön

Varis on fiksumpi kuin koira

Varis maassa.
Varis maassa. Kuva: Yle / Risto Salovaara varis (laji),linnut

Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

Linnun pieni ja kevytluinen pää sisältää pienet, mutta hyvin tiheät aivot, joiden avulla se on voinut sopeutua hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Muuttolinnut osaavat suunnistaa, petolintujen aistit ovat hyvin tarkat ja esimerkiksi naakat ja varpuset ovat hioneet sosiaaliset taidot huippuunsa, varislinnut ovat kekseliäitä ja osaavat muun muassa käyttää työkaluja. Varikset tekevät johtopäätöksiä yhtä pätevästi kuin 5–7-vuotiaat lapset, kertoo uusiseelantilainen tutkimus. Tutkittavana ei ollut suomalaisille tuttu varis, mutta sukulainen kuitenkin. Tutkimuksesta lisää täällä.

Pääskyjen korkeat kirkaisut ja taiturimaiset lentonäytökset tekevät sydänkesän.Tervapääskyt ovat sopeutuneet ilmatilaan niin hyvin, että ne saalistavat ja syövät ilmassa, parittelevat ja nukkuvatkin siellä. Vain pesimäajaksi niiden on laskeuduttava pesäkoloonsa munimaan ja hautomaan munia. Tervapääskyllä on hennot, pesäkololla riippumiseen sopeutuneet jalat, joiden varassa lintu ei edes pysty kävelemään. Artikkeli täällä.

Tervapääsky lennossa.
Tervapääsky lennossa. Kuva: Yle / Risto Salovaara kiitäjät,tervapääsky

Lintuja on mukava seurata. Ei tarvitse olla edes kiikarikaulainen lintubongari tunnistaakseen useita lintulajeja. Riittää kun pystyttää talviruokintapisteen pihalle. Muuttolinnut tuovat kesän mukanaan tullessaan pohjoiseen pesimään. Moni odottaa siksi kiurua, peippoa ja pääskystä. Yhtä lailla tulee ihailtua lajeja, jotka sinnittelevät täällä talven yli. Lintujen talviruokinta on yleistä ja hiljattain suomalaiset talkoilivat 1,3 miljoonaa linnunpönttöä reilussa vuodessa.

Miksi linnut ovat kyvyiltään niin erikoisia ja erilaisia kuin muut eläimet? Linnut eivät ole dinosaurusten jälkeläisiä, väittää paleontologi Mikko Haaramo Minna Pyykön ohjelmassa. Ne ovat dinosauruksia!

Dinosauriespår i Tyskland
Dinosauriespår i Tyskland Kuva: EPA/HOLGER HOLLEMANN dinosaurukset

Koska linnut ovat niin erikoisia ja taitavia, niihin liittyy myös paljon uskomuksia ja tarinoita. Kalevalassa kerrotaan kuinka sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko. Alkumuna liittyy monien muidenkin kulttuurien luomistarinaan.

Telkkä
Telkkä Kuva: Yle, Risto Salovaara telkkä

Kaisa Pulakan Salatut eläimet -sarjan jaksossa Joutsen on linnuksi rikottu ihminen varoitetaan kuoleman uhalla tappamasta joutsenta, koska sen höyhenpuvun alta saattaa paljastua ihminen. Joutsenet ja ihmiset kietoutuvat myyteissä ja tarinoissa toisiinsa monin tavoin. Esimerkkeinä joutsenhahmoisen Zeuksen viettelemä Leda-neito tai pohjoisten kansojen tarina joutsenmorsiamesta.

Laulujoutsen lentää.
Laulujoutsen lentää. Kuva: Yle suomi 100,joutsenet

Lintujen tunnistaminen on hauska harrastus, jossa tietoja voi kartuttaa omaa tahtiinsa. Suomessa tavataan 471 lintulajia, joista viisi on istutettu ja seitsemää ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen. Alkuun pääsee vaikka näiden linkkien avulla: Opas aloittelijalle, Luontoportti, linnut.

Käpytikka ja vihervarpunen lintulaudalla
Käpytikka ja vihervarpunen lintulaudalla Kuva: Yle/Pentti Kallinen käpytikka

Linnut ovat saaneet nimensä ulkonäön, laulun tai elinympäristön perusteella. Joidenkin lintulajien, kuten kotkan, joutsenen ja pyyn nimet ovat niin vanhoja, ettei niiden alkuperää tunneta. Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea.

Aristoteleen kantapää selvitti lintujen nimistön kehitystä. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimistötoimikunnan jäsen Jukka Hintikkaa. Ja koska lintujen muistelu on näin kaamoksen keskellä hauskaa, aiheesta syntyi kaksi ohjelmaa. Ensimmäisessä osassa kuullaan mistä muun muassa kotka, rastas ja tiltaltti ovat saaneet nimensä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suomalaisten lintujen nimien etymologiaan perehtyvän kaksiosaisen ohjelman jälkimmäisessä osassa käydään läpi muun muassa miten hemppo, kirvinen ja sieppo ovat saaneet nimensä. Hintikka kertoo myös, mikä voi olla riittävän painava peruste vaihtaa jo olemassa oleva linnun nimi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.