Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö tämän karpalosta?

Karpaloita sammalmättäällä.
Tummanpunaiset, kirpeän happamat marjat kypsyvät luonnossa viimeisinä. Karpaloita sammalmättäällä. Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle karpalo (luonnonmarjat),luonto

Suomättäiden kirpeä terveyspommi on valmiina poimittavaksi! Karpaloita on kautta aikain käytetty parantamaan mitä erilaisimpia vaivoja ja se on hyvä C-vitamiinin lähde.

Karpalo kasvaa kosteilla suoalueilla

Karpalot ovat puolukoiden sukuun kuuluvia kosteilla suomättäillä viihtyviä kasveja. Parhaiten satoa on kerättävissä nevasoilta ja rämeiltä, missä karpalon hennot varret suikertelevat rahkasammaleen pinnalla.

Suomessa kasvaa kaksi eri karpalolajiketta, isokarpalo ja pikkukarpalo. Isokarpalo kasvaa lähes koko maassa, mutta pikkukarpaloa tavataan yleisemmin Pohjois-Suomessa. Järvien ja lampien rantanevat ovat myös molemmille karpaloille satoisia kasvupaikkoja, vaikka pikkukarpalo viihtyykin kuivemmassa maastossa.

Valitettavasti karpalon kasvupaikat ovat viime vuosina vähentyneet soiden kuivaamisen ja turpeennoston seurauksena.

Kirpeä terveyspommi kypsyy luonnossa viimeisenä

Karpalo kukkii.
Karpalo kukkii. Karpalo kukkii. Kuva: Henna K karpalo (luonnonmarjat),luonto

Karpalo kukkii kesä-heinäkuussa vaaleanpunaisin hennoin kukkasin. Sen lehdet muistuttavat puolukanlehtiä, mutta ovat kooltaan pienempiä. Pikkukarpalon marja on pienempi ja pitkulaisempi, mutta ravintoarvoiltaan ne ovat lähes samanlaisia.

Tummanpunaiset, kirpeän happamat marjat kypsyvät luonnossa viimeisinä. Karpaloa voidaan poimia aina lumen tuloon saakka ja lumen alta keväällä. Keväällä poimitun marjan sokeripitoisuus on suurempi ja sen happamuus on vähentynyt. Samalla tosin sen ravintoarvot ovat pienentyneet.

Karpalo (Vaccinium oxycoccos)

Karpaloita kulhossa.
Karpaloita kulhossa. Kuva: catharticflux karpalo (luonnonmarjat),luonto

100 grammaa karpaloita sisältää:

  • energiaa 136 kJ (33kcal)
  • kalsiumia 25.0 mg
  • kaliumia 25.0 mg
  • fosforia 10.0 mg
  • C-vitamiinia 20.0 mg
  • karotenoideja 50.0 µg

Karpalon marjat sisältävät happoa ja hyytelöainetta, pektiiniä, joten ne ovat hyvin säilyviä.

Karpaloita on käytetty moneen vaivaan ja sillä on ollut tärkeä rooli kansanparannuksessa. Sen uskotaan tepsivän esimerkiksi virtsatien tulehdukseen. Karpalon terveysvaikutus perustuu sen sisältämien fenolisten yhdisteiden vaikutukseen, jotka tuhoavat bakteereja.

Marjan terveysvaikutuksista huolimatta iso osa karpalosadosta jää poimimatta, ehkä juuri sen hankalan kasvupaikan takia. Pakkasen kovettama kasvualusta kuitenkin helpottaa poimintaa, sillä jäätyneellä suolla on helpompi kulkea.

Lähteet:

Fineli
Arktiset Aromitr ry

Lisää aiheesta:

Karpalo ja muut marjat antavat bakteereille kyytiä

Artikkeli päivitetty 15.10.2019/Tiina Jensen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto