Influenssarokotteen kehittäminen on kilpajuoksua nopeasti muuntautuvia viruksia vastaan. Ja niillä on jo lähdössä jopa 10 kuukauden etumatka! Nyt tuota etumatkaa voidaan saada kiinni valmistamalla rokote tupakkakasveissa. Nopea tuotanto on elintärkeää, jos tulee tarve reagoida nopeasti leviävään pandemiaan tai biologisiin aseisiin, kirjoittaa biotekniikan tutkija Lauri Reuter blogissaan.
Ryhdyin koehenkilöksi - vapaaehtoisesti. Viime viikolla sain rokotteen, jota vasta testataan ihmisillä. Toisin kuin mikään käytössä olevista rokotteista, se on kasvatettu tupakkakasvissa. Kehoni lainaaminen tieteelle seuraavaksi kymmeneksi kuukaudeksi on pieni kädenojennus tutkimukselle, joka voi pelastaa ihmishenkiä. Kausi-influenssa tapaa joka vuosi jopa puoli miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.
Influenssa on syvältä. Kova kuume ja kamalat lihaskivut pistävät pohtimaan elämän tarkoitusta. Tavallisesti influenssaan sairastuu joka talvi 10 prosenttia suomalaisista. Vaarallisin tauti on pienille lapsille, vanhuksille ja niille joilla on muita perussairauksia, mutta influenssa voi viedä hengen terveeltä aikuiseltakin.
Käsivarteen pistettävä rokote on jo testattu eläimillä ja todettu turvalliseksi pienellä määrällä ihmisiä. Tässä kolmannessa vaiheessa tutkitaan rokotteen tehoa influenssaa vastaan noin 10 000 ihmisellä pohjoisella pallon puoliskolla, myös Suomessa. Jos rokote toimii, jää influenssaviruksille vähemmän etumatkaa ja rokotesuojasta tulee parempi.
Virus ehtii väistää rokotteen
Influenssavirukset muuntautuvat valtavan nopeasti. Siksi rokote on otettava joka vuosi uudestaan. Rokote, joka tepsi tänä talvena tuskin toimii enää ensi vuonna. Viime talvena rokote ei toiminut niin kuin sen piti. Se antoi suojan vain 21%:lle iäkkäistä ja 41%:lle lapsista. Yleensä teho on jopa 80%.
Tavallisesti influenssarokotteet valmistetaan infektoimalla kananmunia edellistalvena esiintyneillä viruksilla. Virukset monistuvat munissa, ne kerätään talteen ja neutraloidaan niin, että ne eivät enää kykene aiheuttamaan tautia. Tappaminen olisi väärä sana, koska virukset eivät oikeastaan ole eläviä olentoja lainkaan. Niillä ei ole omaa aineenvaihduntaa ja ne kykenevät lisääntymään vain muiden eliöiden soluissa.
Ongelman ydin on siinä, että rokotteiden valmistaminen kestää kauan ja prosessi aloitettava hyvissä ajoin. Rokote-erän valmistaminen munissa voi kestää kokonaisuudessaan jopa puoli vuotta. WHO suunnitteli reseptin viime talven rokotteelle jo helmikuussa edellistalvena kiertäneiden virusten pohjalta. Nopeasti muuntautuville viruksille joudutaan siis antamaan jopa 10 kuukautta etumatkaa! Luultavasti virus ehti väistää rokotteen tehoa ainakin osittain.
Tupakka on nyt hyvien puolella!
Nyt testattavassa rokotteessa on jotain täysin uutta: se on valmistettu tupakka-kasveissa.
Toisin kuin kananmunat, kasveja ei infektoida viruksella. Niihin viedään vain viruksen ulkokuoren muodostavia proteiineja koodava geeni. Kasvin solut valjastetaan tuottamaan viruksen osia ilman, että virus itse on prosessissa osallisena. Koko prosessi voi onnistua useiden kuukausien sijaan jopa muutamissa viikoissa.
Toinen kasvien hienous on se, että geeni voidaan siirtää suoraan valmiiksi kasvaneeseen kasviin. Kasveja voidaan siis kasvattaa valtava määrä valmiiksi jo ennen kuin tiedetään millaisia rokoteproteiineja seuraavana talvena kannattaa käyttää.
Juuri nopeus on oleellinen ase influenssaa vastaan! Saadaan kurottua kiinni virukselle annettavaa etumatkaa. Kun rokotteen valmistaminen voidaan aloittaa myöhemmin, ei virus ehdi muuntautua niin paljon ennen influenssakautta ja rokotteella voidaan saavuttaa parempi teho.
Juuri nopeus ja joustavuus tekevät kasveista myös erinomaisen tavan tuottaa rokotteita yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi kun syntyy uhka virusten käytöstä biologisena aseena. Kasvien määrää voidaan helposti lisätä tarpeen mukaan, kun taas sopivien kananmunien tuotannon lisääminen ei onnistu kovin ketterästi.
Maailmanlaajuinen pandemia voi halvaannuttaa koko ihmisyhteisön
Espanjantaudiksi nimetty pandemia vuosina 1918-1919 tappoi noin 40-50 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa ja pari kymmentä tuhatta suomalaista. Virusten aiheuttamat maailmanlaajuiset pandemiat ovat yksi niistä suurista uhkakuvista, jotka voivat halvaannuttaa ihmisyhteisön - vielä tänäkin päivänä. Pelkät kuolonuhrit eivät kuvaa ongelman laajuutta. Jokainen vakavasti sairastuva sitoo hoitohenkilökuntaa ja on hetkellisesti kykenemätön hoitamaan omaa tärkeää tehtäväänsä yhteiskunnassa. Pahin uhka ovat juuri nopeasti muuntautuvat ja helposti tarttuvat influenssavirukset.
Mitä nopeammin uusi rokote saadaan kehitettyä, sitä paremmin epidemiaa vastaan voidaan taistella. Toisaalta edes nopeasti kehitetty rokote ei auta, jos sitä ei oteta.
Influenssarokotteen ottavien määrä on noussut hitaasti. Silti riskiryhmiin kuuluvista, rokotteen ilmaiseksi saavista, vain vähemmistö otti rokotteen viime vuonna. Yli 65-vuotiaista vain vajaa puolet ja alle 3-vuotiaista vain kolmasosa otti rokotteen.
Rokotteen ottaminen suojaa myös ympärillä olevia. Kevättalvella voimaan tulevan päätöksen mukaan influenssan vakaville seurauksille alttiita potilaita saa hoitaa vain hoitohenkilökunta, joka on saanut influenssarokotteen. Ehkä rokotteen ottamista voisi pitää kansalaisvelvollisuutena.
Synkässä syksyssä jo pelkkä empaattinen ihmiskontakti alkaa tuntua pistoksen arvoiselta
Pistokohta käsivarressa kipuili rokotuspäivänä. Turvotusta tai ihottumaa ei ollut. Alan jo epäillä saaneeni pistoksen suolaliuosta. Puolet tutkittavista sai testirokotteen ja puolet lumepiikin. Näin rokotteen tehoa voidaan verrata luotettavasti rokottamattomien riskiin sairastua. Saan tietää kumpaan ryhmään kuuluin vasta ensi syksynä, kun tutkimus on valmis.
Kohta alkavan influenssakauden aikana seurataan koehenkilöiden olotiloja ja merkitään muistiin oireet. Kerran viikossa Rokotetutkimuskeskuksesta soitetaan ja kysytään mitä kuuluu - koko kymmenen kuukauden ajan! Synkässä syksyssä jo pelkkä empaattinen ihmiskontakti alkaa tuntua pistoksen arvoiselta.
Jos tutkimus osoittaa uuden rokotteen tehokkaaksi, sen voidaan odottaa tulevan markkinoille kolmen - neljän vuoden kuluttua, kun lupaprosessi on saatu loppuun.
Rokotetutkimukseen etsitään osallistujia vielä marraskuun loppuun asti! Myös ihan tavallisen influenssarokotteen ehtii vielä ottamaan hyvin ennen pahinta. Hyvän immuunivasteen kehittyminen kestää pari viikkoa. Rokotekaan ei suojaa influenssalta täydellisesti. Käsien peseminen huolella ja saippualla on edelleen hyvä tapa suojautua ihan kaikilta tartuntataudeilta.
Kirjoittaja: Lauri Reuter
Biotekniikan tutkija Lauri Reuter viettää arkipäivänsä solutehtaalla. Reuter visioi, että rokotteet ja lääkkeet kasvatetaan tulevaisuudessa pelloilla ja kasvihuoneissa. Laurin intohimoina ovat geenien ja kasvisolujen lisäksi ruoka, kiipeily sekä Oopperan mehiläiset.
Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.
Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.
