Hyppää pääsisältöön

Paratiisin paperit 2, Maltan pankkiritarit: käsikirjoitus

Veroparatiisien salaisuuden muurin on isketty jälleen uusi aukko. Ympäri maailmaa on julkaistu satoja juttuja, jotka pohjautuvat valtavaan tietovuotoon eli Paratiisin papereihin.

Suomalaisittain kiinnostavin aineisto liittyy Maltaan, johon rekisteröidyistä yhtiöistä löytyy lähes 350 suomalaista.

Aineistosta löytyy tietoja myös Suomen rikkaimman miehen miljoonista.

MOT: PARATIISIN PAPERIT II: MALTAN PANKKIRITARIT

Lokakuun puolivälissä Maltan tunnetuin tutkiva toimittaja murhattiin.

BBC: Daphne Caruana Galizia lähti kotoaan maanantai-iltapäivällä. Kuultiin kaksi räjähdystä, jotka sytyttivät hänen autonsa tuleen. Hän kuoli lähes välittömästi.

Caruana Galizialla oli paljon vihollisia. Hänen paljastuksensa olivat yksi syy siihen, että Maltalla järjestettiin viime keväänä ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Caruana Calizian tutkimusten mukaan Maltan pääministerillä Joseph Muscatilla ja hänen vaimollaan oli salainen veroparatiisitili. Muscat voitti uusintavaalit. Maltan salaisuuksien penkominen kuitenkin jatkuu.

Tietovuoto sisältää materiaalia lähes 75 000 maltalaisesta yhtiöstä. Aineisto vilisee suomalaisia nimiä. Maltalaisissa yhtiöissä on ollut osakkaana tai johtajana lähes 350 suomalaista: liikemiehiä, rikoksista epäilty pikavippikeisari, entinen NHL-pelaaja, tunnettu näyttelijä ja elokuvamoguli.

Tässä ohjelmassa keskitytään kahteen tapaukseen, joissa on mukana suomalaisia. MOT oli saarivaltiossa vain viikkoa ennen toimittajan murhaa.

Maltalainen Paul Bonello tuntee hyvin maansa talousjärjestelmän.

Paul Bonello, johtaja, Finco Trust Company:
"Olen ollut Finco Trustin toimitusjohtaja 30 vuotta. Se oli ensimmäisiä sijoituspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka aloittivat Maltalla 1980-luvun lopulla."

Malta on 400 000 asukkaan saarivaltio, joka liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön vuonna 2008.

Paul Bonello omistaa yrityksen, joka auttaa ulkomaisia sijoittajia ja yrittäjiä toimimaan Maltan kautta.

Paul Bonello, johtaja, Finco Trust Company:
"Maltalaisilla on oikeus kehittää näitä palveluja,se on laillista toimintaa. Finanssiala on näkymätön vientituote, palvelu, kuten monissa muissa maissakin."

Maltan sisällä maan toimintaa arvostelee vain harva. Yksi näkyvimmistä kriitikoista on professori Arnold Cassola. Hän on myös yksi Maltan vihreän puolueen perustajista.

Arnold Cassola, professori, Maltan yliopiosto:
"Maltalaisten toiminta on ovelaa. Sitä ei kutsuta veronkierroksi vaan verojen välttämiseksi,ja siinä etsitään erilaisia keinoja kiertää EU-lakeja. Suurin vika on EU-lainsäädännössä, jonka täytyy muuttua. Laillinen toiminta voi olla hyvin epäeettistä, ja se on iso ongelma."

Cassolan mielestä Malta toimii siis samalla tavoin kuin kaksi muuta EU-maata eli Luxemburg ja Hollanti: se etsii laista porsaanreiät, joiden avulla yritykset voivat laillisesti välttää maksamasta veroja.
Virallisesti yhteisövero Maltalla on 35% eli korkeampi kuin Suomessa.

MOT:
"Mikä on Maltan tosiasiallinen yhteisövero ulkomaalaisille?"

Paul Bonello, johtaja, Finco Trust Company:
"Muualla asuville osakkeenomistajilleko? Se vaihtelee. Se voi olla nolla prosenttia, joka tapauksessa alle kymmenen prosenttia. Korostan kuitenkin, että kaikki tiedot ulkomaalaisten verotuksesta ilmoitetaan heidän asuinmaihinsa, ja se tapahtuu automaattisesti."

Arnold Cassola, professori, Maltan yliopisto:
"Maltalainen yritys maksaa 35 % yhteisöveroa. Ulkomainen yritys periaatteessa saman, mutta eri vähennysten takia lopulta vain viisi prosenttia. Monet maltalaiset yrittäjät ovat alkaneet valittaa tästä.
Esimerkiksi suuri saksalainen yritys Lidl maksaa veroja 5 %, kun suurehkot maltalaiset supermarketit maksavat 35 %.Onko se reilua kilpailua?"

Maltan hallinnon surkeaa tilaa koskevissa tarinoissa toistuu usein yksi nimi: Joe Bannister.

Bannister on johtanut yli 20 vuoden ajan Maltan finanssivalvontaa, joka valvoo muun muassa pankkeja. Hänen alaisuudessaan toimii myös maan kaupparekisteri. Bannister on eräänlainen supervalvoja.

Hän on pitkään myös varapuheenjohtaja Maltan finanssisektoria markkinoivassa järjestössä Finance Maltassa.

Arnold Cassola, professori, Maltan yliopisto:
"Roolit ovat ristiriidassa keskenään. Finanssivalvonnan kuuluu valvoa Maltalla toimivien yritysten velvoitteita ja kuntoa. Finance Malta taas houkuttelee yrityksiä maahan tarjoamalla niille etuja."

Bannisterin nimi löytyy Paratiisin papereista. Käy ilmi, että hänet on nimitetty johtajaksi veroparatiisiyhtiöön. Se on taas on tehnyt sijoituksia yhtiöön, joka on saanut myös julkista rahaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta.Bannister ei ole julkisesti kertonut yhteydestään veroparatiisiyhtiöön. Bannister suostuu antamaan MOT:lle haastattelun, mutta ei kameran edessä. MOT kysyy Bannisterilta myös hänen salatusta roolistaan veroparatiisiyhtiössä.

Joe Bannister, johtaja, Maltan finanssivalvonta:
"Se on vanha juttu. En ole enää mukana."

MOT:
"Mitä voitte kertoa yhtiöstä? "

Joe Bannister:
"En tiedä siitä mitään."

MOT:
"Olitteko yhtiön osakas vai johtaja? "

Joe Bannister:
"En ollut osakas."

MOT:
"Oletteko ilmoittanut asemastanne yhtiössä? "

Joe Bannister:
"Kaikesta on ilmoitettu."

MOT:
"Onko siitä olemassa julkisia asiakirjoja?"

Joe Bannister:
"Ei ole."

Vuonna 2008 kaksi suomalaista pankkiiria päätti perustaa pankin Maltalla. Mika Lehdolla ja Heikki Niemellä oli aikaisempaa pankkikokemusta jo Suomesta. He osallistuivat islantilaisten epäonnistumiseen maailmanvalloitukseen Kaupthing-pankissa.

Nemea perustettiin online-pankiksi eli sen kaikki toiminta tapahtui verkossa. Lehdon ja Niemelän ajatus oli haastaa perinteiset pankit alhaisella kustannustasolla.
Nemea sai lentävän lähdön. Pankki keräsi talletuksia kymmeniä miljoonia euroja. Maltalla asioiden hoitamista helpotti se, että Nemea palkkasi maan entisen pääministerin Lawrence Gonzin.

Lisäuskottavuutta pankille toi maltalaisen ekonomistin ja Vatikaanin taloudellisen neuvonantajan Joseph Zahran rekrytoiminen. Keväällä 2017 Maltan finanssivalvonta julkaisi kuitenkin tiedotteen, jonka mukaan Euroopan keskuspankki oli päättänyt perua Nemean pankkitoimiluvan. Moni pankin asiakas oli huolissaan rahojensa puolesta. Yksi heistä oli professori Arnold Cassola.

Arnold Cassola, professori, Maltan yliopisto:
"Miten on mahdollista, että pankki romahti muutamassa vuodessa? Emme tiedä, mitä on tapahtunut, koska mitään tietoa ei ole saatu. Voin kertoa, että minulla on asiassa oma intressi, koska minulla oli Nemea-pankissa varoja, jotka on jäädytetty."

MOT:
"Voinko kysyä, miten paljon?"

Arnold Cassola:
"Palkkani neljän vuoden ajalta. Monet ovat varmaan samassa tilanteessa. On ärsyttävää, että finanssivalvontakaan ei anna tietoa. Nemea-pankki on kadonnut, kehenkään ei saa yhteyttä."

Miksi Euroopan keskuspankki päätti sulkea pankin? Pankin toisen perustajan Mika Lehdon mukaan kyse on viranomaisten mielivallasta ja ajojahdista. Lehto ei antanut MOT:lle haastattelua, vaan vastasi kysymyksiin vain sähköpostilla.

Mika Lehto: ”Nemea Bank on ollut täysin terve pankki, ja mitään laillisia edellytyksiä sen toimiluvan peruuttamiseksi ei missään olosuhteissa ole. EKP:n ja Maltan finanssivalvonnan toiminta tässä tapauksessa on ollut laitonta, härskiä ja poikkeuksellisen törkeää, ja ne ovat rajusti väärinkäyttäneet valtuuksiaan.”

MOT saa kuitenkin lähteitä, jotka kertovat miksi pankkitoimilupa peruttiin. Kyse ei ollut ajojahdista. Yksi pankin työntekijä oli tehnyt ilmoituksen Euroopan keskuspankille havaitsemistaan epäkohdista.

Pankin työntekijän mukaan Nemea ei noudattanut pankkitoimiluvan ehtoja. Käytännössä työntekijän mielestä Nemea toimi lainvastaisesti. Kysymyksiä herätti myös Azerbaidžanista tullut 10 miljoonan euron talletus. Pankin muut talletukset olivat keskimäärin vain muutamia tuhansia euroja. Euroopan keskuspankki otti Nemea-tapauksen käsittelyssä johtajan roolin. Ylen tietojen mukaan Maltan finanssivalvonta taas oli lähinnä sivustaseuraaja.

Joe Bannister ei puuttunut Nemea-pankin ongelmiin, vaikka se olisi ollut juuri hänen vastuullaan. Mika Lehdon mielestä pankin ongelmat johtuivat kuitenkin Hollannin tv:n tekemästä haastattelusta.

Mika Lehto: ”Silloinen valtiovarainministeri Disseljbloem usutti julkisesti valtaansa väärinkäyttäen EKP:n pankin kimppuun EU-sääntöjen vastaisesti. Tämä sisäpoliittinen pisteiden kalastelu ajautui EKP:n ajamaksi ajojahdiksi.”’

Syksyllä 2015 EKP:n virkailijat tekivät yllätysratsian Nemean pääkonttoriin. Pankin toimintaa rajoitettiin eli se ei saanut myöntää uusia lainoja tai ottaa vastaan talletuksia. Käytännössä tämä halvaannutti pankin toiminnan. Huhtikuussa 2016 Joe Bannisterin johtama Maltan finanssivalvonta määräsi, että Nemean on hankittava kolme miljoonaa euroa uutta pääomaa pankkiin. Jos rahoja ei löytyisi, voitaisiin pankilta perua toimilupa. Rahat löytyivät värikkäiden vaiheiden jälkeen lopulta Suomen rikkaimmalta mieheltä.

Puolen tunnin ajomatkan päässä Maltan pääkaupungista sijaitsee St. Pauls Bayn kaupunki. Maltan kaupparekisterin mukaan pienessä rantakaupungissa toimii yhtiö, jonka johtaja ja omistaja on Tuomo Mäki. Tuomo Mäki on pikavippimies; hänen liiketoimiaan on käsitelty aiemminkin MOT:ssa.

MOT 30.8. 2010
"Riikka Kaihovaara Yleisradiosta päivää, Tuomo Mäkeä etsimme"
Tuomo Mäki:
"Ei ole valitettavasti paikalla."
Riikka Kaihovaara:
"Myöhemmin Ylen arkistosta löytyy pätkä josta käy ilmi, että oven avannut mies oli Tuomo Mäki itse"

MOT: (Maltalla)
"Päivää. Etsimme tätä osoitetta ja alamme epäillä, että se on keksitty. Tässä taitaa olla numero 350, ja katu loppuu tähän. "
Mies:
"Tällä kadulla ei ole sen numeroista taloa."

Mäen kaupparekisteriin ilmoittamaa osoitetta ei ole olemassakaan.

Mäki omisti tai pyöritti vuosien ajan useita eri pikalainayhtiöitä myös muun muassa Britanniassa ja Virossa. Pari vuotta sitten Mäki ehti mukaan jopa turvapaikanhakijabisnekseen. Maltalta ei löydy tarkempaa tietoa siitä, mitä Mäki on saarivaltiossa tehnyt. Yhtiöstä, sen konttorista tai mahdollisista työntekijöistä ei näy jälkeäkään.

Mäellä ja hänen yhtiökumppaneilla on ollut valtava yhtiöverkosto. Yhtiöt ovat toimineet esimerkiksi Suomessa, Virossa, Tankassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Osa yhtiöistä on toiminut Lontoosta käsin.

MOT, Minna Knus-Galán, puhelimessa Lontoossa:
"Siellä oli jotain IT-alan yhtiöitä, mutta en mä mennyt sinne ylös. Haluatko että menen…"

MOT, Jyri Hänninen, puhelimessa Suomessa:
"Ei tarvitse. Ne on kuitenkin kaikki lakkautettu.”

Britanniassa Mäellä on ollut yhteinen yhtiö venäläis-suomalaisen liikemiehen Roman Rotenbergin kanssa. Rotenberg on jääkiekkoseura Jokereiden ja Hartwall Areenan osaomistaja. Hän on Venäjän valtion omistaman Gazprombankin varapääjohtaja. Rotenbergin suvun katsotaan kuuluvan Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. Siksi Roman Rotenberg on Yhdysvaltain pakotelistalla.

Kanadassa on käsitelty isoa konkurssia, josta löytyy jälleen Tuomo Mäki. Mäen kanadalainen yhtiö on hankkinut yli 70 miljoonan Kanadan dollarin rahoituksen. Kanadasta rahaa on siirretty useille Mäen omistamille tai johtamille yhtiöille.

Nyt korttitalo on sortunut: konkurssipesän velat ovat useita kymmeniä miljoonia dollareita. Kanadan konkurssiin liittyvistä asiakirjoista ilmenee, että Suomen keskusrikospoliisi on pyytänyt tietoja yhtiöstä osana tutkintaansa.
KRP:n tutkinta osoittautuu poikkeuksellisen laajaksi. MOT:n tietojen mukaan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa on yhteensä yli 20 rikosnimikettä. Pääepäilty on juuri Mäki. Häntä epäillään muun muassa verorikoksista.

MOT tekee jälleen turhan käynnin Mäen konttorilla.

Täältä, Kirkkonummen Långvikista, löytyy selitys sille, miksi Antti Herlin lähetti miljoonia euroja maltalaisen pankin tilille. Rahat liittyvät maakauppoihin ja yhtiöön nimeltä Långvik South.

Mikko Pyykkö, osakas, Långvik South:
"Långvik South oli osakeyhtiö, joka omisti Kirkkonummen Långvikissa noin 80 hehtaaria maa-alueita, saman verran suurin piirtein vesialueita, kilometrin rantaviivaa, kymmenisen rakennuspaikkaa. Kyseessä oli kiinteistöosakeyhtiö."

Mikko Pyykkö oli yksi Långvik Southin omistajista. Yhtiön suurin omistaja oli kuitenkin Revestor Oy, joka on Nemea Pankin tytäryhtiö. Käytännössä Nemean omistuksista yhtiöstä vastasi Mika Lehto.

Pyykkö sekä muut Långvik Southin osakkaat suunnittelivat yhtiön ja sen omistamien maa-alueiden myyntiä. Toukokuussa 2016 Längvik South myytiinkin. Ostaja oli Suomen rikkain mies Antti Herlin. Herlin on esimerkiksi hissiyhtiö Koneen sekä mediakonserni Sanoman suuromistaja.

Arto Nyberg 27.10.2013
Arto Nyberg:
"Tommosia lukuja kun lukee ja kulee niin täytyy urheilutoimittajakysymyksellä aloittaa: miltä nyt tuntuu?"
Antti Herlin:
"Hmm, tietysti tuntuu hyvältä kun menee hyvin."
Arto Nyberg:
(naurua)

MOT:
"10.5. 2016 Mika Lehto allekirjoittaa kauppakirjan Antti Herlinin kanssa, jonka perusteella Långvik South ja sen hallussa olevat maa-alueet ja kiinteistöt myydään Antti Herlinille. Mitä sinä tiesit näistä kaupoista etukäteen?"

Mikko Pyykkö:
"En yhtään mitään."

MOT:
"Eli sinulla ei ollut tietoa, että Antti Herlin on näitä maa-alueita ostamassa siinä vaiheessa?"

Mikko Pyykkö:
"Ei. Siis ensimmäisen kerran sain kuulla koko tästä osakekaupasta 20.9. elikkä että 10.5. on tehty ilmeisesti osakekauppa."

MOT:lla on hallussaan kauppakirja. Sen mukaan Antti Herlin maksoi Långvik Southista 8,5 miljoonaa euroa. Summasta sovittiin maksettavaksi käteisenä vain 1,5 miljoonaa euroa. Loppu seitsemän miljoonaa euroa oli tarkoitus hoitaa niin, että Herlin ottaa vastuulleen yhtiön velkoja.

MOT:
"Tässä kaupantekotilaisuudessa Mika Lehto allekirjoittaa myös sinun puolesta tämän kauppakirjan. Ja hän kertoo, että hänellä on ollut valtakirja tässä tilaisuudessa. Oletko tällaisen valtakirjan hänelle antanut?"

Mikko Pyykkö:
"En. Hänellä ei ollut mitään valtakirjaa tehdessään tätä kauppaa. Hän on allekirjoittanut oman nimeni päälle oman nimensä, ja mikä on tietysti siinä määrin häiritsevää että pelkästään jo osakassopimuksen kannalta hänellä ei ole 50 prosentin omistuksella myydä koko osakepottia. Tietysti vähän hämmentää se, että ostajana ollut Antti Herlin ja Antti Herlinin sijoitusyhtiö Security Trading ei vaivautunut yhden paikallispuhelumaksun verran investoimaan siihen, että olisi soittanut yhdellekin vähemmistöosakkaalle ja kysynyt onko kaupan edellytykset olemassa."

MOT:
"10.5. kun kauppa tehdään, niin sen mukaan Antti Herlin käteissummana maksaa 1,5 miljoonaa euroa. Kuinka paljon sinä olet saanut tästä kauppahinnasta itsellesi?"

Mikko Pyykkö:
"Koskien omaa itseäni ja muita vähemmistöosakkaita sentin senttiä ei olla saatu, verot on tullu päälle."

Tässä välissä on syytä kerrata. Kauppakirjan mukaan Antti Herlinin piti maksaa 1,5 miljoonaa euroa käteisenä kauppasummasta. Paratiisin papereiden tietovuodosta löytyy kuitenkin tilisiirtoa koskeva kuitti. 10. toukokuussa 2016 Antti Herlinin yhtiön tililtä tehdään kolmen miljoonan euron tilisiirto. Rahat menevät Nemea-pankin tilille Maltalle.

Miksi Antti Herlin maksaa 1,5 miljoonan euron sijaan kolme miljoonaa euroa? Ja miksi kaupoilla on ollut niin kiire, etteivät kaupan osapuolet edes varmista, että kaikki myyjäosapuolet ovat tietoisia kaupoista?

Syy voi löytyä Nemea-pankin ongelmista. Nyt rahasummien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota päivämääriin.

Huhtikuussa 2016 Maltan finanssivalvonta ilmoitti Mika Lehdolle ja Heikki Niemelälle, että Nemea-pankkiin on lisättävä omaa pääomaa kolme miljoonaa euroa. MOT tietojen mukaan käskyn taustalla oli viranomaisten käsitys siitä, että pankilla oli ongelmaluottoja, joiden takia se ei täytä laissa määriteltyjä oman pääoman ehtoja. Pankilla on oltava omaa pääomaa vähintään viisi miljoonaa euroa. Rahojen maksamiselle annettiin takaraja. Se oli 10. toukokuuta 2016.

Juuri samana päivänä Antti Herlin lähettää tililtään kolme miljoonaa euroa Nemea-pankin tilille. Rahat käytettiin siis Nemea-pankin pelastusoperaatioon. Ne saapuivat viimeisimpänä mahdollisena hetkenä. Miksi Suomen arvostetuimpiin talousvaikuttajiin kuuluva Herlin halusi osallistua tällaiseen operaatioon? Antti Herlin omistaa jo ennestään suuria maa-alueita Kirkkonummelta, osan aivan Långvikin läheltä. Mika Lehto ja Antti Herlin taas tuntevat toisensa ainakin metsästyspiireistä.

Operaatiossa oli siis kaksi etua. Herlin havitteli Kirkkonummen maita. Samalla hän voisi pelastaa tuttavansa pankkibisneksen.

PUHELIN SOI:
”Tämä on vastaaja, jota käyttää…

MOT:
"Jyri Hänninen Ylen MOT-ohjelmasta. Esitän vielä kerran haastattelupyynnön Antti Herlinille. Haluaisin puhua tästä miljoonien tilisiirrosta Maltalle sekä Kirkkonummen maakaupoista, ja tarjoan vielä mahdollisuutta kommentoida asiaa…”

Antti Herlin ei antanut aiheesta haastattelua. Herlinin asioidenhoitaja lähetti vain lyhyen sähköpostin MOT:lle.

Herlinin asainhoitajan sähköpostiviesti:
”Toteamme edelleen, että Security Trading Oy (Antti Herlinin yhtiö) tai edustajansa eivät ole syyllistyneet mihinkään laittomuuksiin tässä asiakokonaisuudessa eikä meillä ole tarvetta käsitellä asiaa sen enempää median kautta.”

Sähköpostissa kerrotaan myös, että Herlin on lainannut Mika Lehdolle 1,5 miljoonaa euroa. Tämä selittää Herlinin mukaan sen, miksi hän lähetti maltalaiselle tilille kolme miljoonaa euroa.

Herlinin asainhoitajan sähköpostiviesti:
”Kyseessä oleva laina 1,5 M€ on sittemmin erääntynyt ilman että Revestor Oy/Mika Lehto on sitä vielä meille takaisin maksanut, jonka vuoksi olemme toukokuussa 2017 nostaneet Espoon käräjäoikeudessa velkomusasiakanteen Mika Lehtoa vastaan.”

Oikeudelle antamassaan vastauksessa Lehto kertoo taas odottavansa Herliniltä vielä 7 miljoonan euron maksua kauppoihin liittyen. Kiinteistökaupassa on outoja piirteitä. Kauppakirjan mukaan Herlin osti Långvik Southin toukokuussa 2016. Silti hän ei ottanut yhtiötä tai maa-alueita haltuunsa. Sen sijaan Herlinin edustaja jatkoi neuvotteluja maa-alueen ostamisesta – vaikka niistä oli tehty jo kauppa.

MOT:lla on hallussaan Antti Herlinin tekemä varainsiirtoveroilmoitus. Siinä Herlin kertoo maksaneensa 1,5 miljoonaa euroa käteissummana Långvikin-kaupasta. Ilmoitus on jätetty lokakuussa 2016 eli viisi kuukautta kauppojen teon jälkeen. Lain mukaan ilmoitus tulisi jättää kahden kuukauden sisällä.

Pienosakkaat ovat tehneet Långvik Southin kaupoista tutkintapyynnön poliisille. Långvik South ajautui konkurssiin kevättalvella 2017. Konkurssipesä myi syksyllä Kirkkonummen maa-alueet Antti Herlinille.

Nemea-pankin perustaja Mika Lehto omistaa Pyhäniemen kartanon Hollolassa. Kesäisin kartanossa järjestetään esimerkiksi taidenäyttelyitä ja kesäteatteriesityksiä. MOT on yrittänyt useita kertoja saada Lehdon kiinni puhelimitse. Viimein Pyhäniemen kartanon pihalla tärppää. Lehto kieltäytyy haastattelusta ja hänen viestinsä pysyy samana: Nemea-pankki ei ole tehnyt mitään väärää.

Veroparatiisien tärkein myyntivaltti on salaisuus, joka on kuitenkin murenamassa tietovuotojen takia. Paratiisin paperit on paljastanut rikkaiden ja vallanpitäjien salattuja rahavirtoja ja kytköksiä.
Vuotoaineiston tutkinta jatkuu edelleen.