Hyppää pääsisältöön

"Urheilun fanaattisuus pelotti." Palkittu musiikkitoimittaja upposi kahdeksi vuodeksi urheilumaailmaan

Urheilu-Suomen toimittaja Pekka Laine
Toimittaja Pekka Laine Urheilu-Suomen toimittaja Pekka Laine Pekka Laine

Kun musiikkitoimittaja Pekka Laine seitsemän vuotta sitten teki suomalaisesta rockmusiikista kertovaa Rock-Suomi tv-sarjaa, nousi hänen mieleensä vahva ajatus, että jos suomalaisesta sielunmaisemasta haluaisi piirtää samaan tapaan yhden aiheen kautta suurta kuvaa, olisi urheilu täydellinen aihe.

Mikään ei läpäise suomalaista yhteiskuntaa samalla tavalla kuin urheilu. Se on Suomessa ollut sekä työväenliikkeen, että porvarillisen Suomen keskeinen rakennusaine.

“Urheilu on todella oopiumia kansalle. Jos puliukon ja Suomen rikkaimman miehen pitää löytää yhteinen nimittäjä, josta ne voi vähän aikaa jutella, ei musiikista tai kulttuurista löydy juuri mitään, mistä voisi olla samaa mieltä, mutta urheilu leikkaa kaiken läpi”, Laine sanoo.

Niinpä palkittujen Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja Klassinen-Suomi sarjojen tekijöiltä on nyt valmistunut uusi 10-osainen sarja Urheilu-Suomi. Ohjelmasarjan pääosassa ovat suomalaisen urheilun tähdet ja avaintodistajat, jotka palauttavat katsojat legendaaristen voittojen ja yhtä säväyttävien tappioiden hetkiin ja kertovat, mitä oli tapahtumien taustalla.

Tavallinen ihminen ei mene missään asiassa niin pitkälle, kuin he ovat menneet siinä urheilussa

Urheilu ei ollut Pekka Laineelle mikään helppo aihevalinta. Hän on vannoutunut kulttuurimies, joka on tehnyt 90-luvulta asti töitä musiikkitoimittajana. Laine kuvailee omaa suhdettaan urheiluun ristiriitaiseksi.

“Pidän sitä maailmaa tosi kiehtovana, mutta samalla myös vähän ahdistavana, vieraana ja jopa pelottavana. Urheilu on on eräänlainen poikkeustila, missä sellainen on mahdollista, mikä muualla ei ole. Se on myös hulluuden ja fanaattisuuden maailma. Urheilussa on aina läsnä suurten voittojen ja suurten tragedioiden mahdollisuus. Siinä piilee sen kiehtovuus ja pelottavuus.”

Erityisesti yksilöurheiluun liittyy Laineen mielikuvissa lähes autistinen tunnelma, jonka hän mieltää kaltaiselleen lyhythermoiselle, kärsimättömälle ja rönsyilevälle ihmiselle lähes painajaismaiseksi.

“Tavallinen ihminen ei mene missään asiassa niin pitkälle, kuin he ovat menneet siinä urheilussa.”

Suomi - Iso-Bitannia -yleisurheilumaaottelu Olympiastadionilla 1960-luvulla.
Suomi - Iso-Bitannia -yleisurheilumaaottelu Olympiastadionilla 1960-luvulla. yleisurheilu,urheilu-suomi

Vaikka Laine painottaa, että hänen kokemuksensa urheilusta pohjautuu nimenomaan penkkiurheilluun, liittyy hänellä silti aiheeseen paljon tärkeitä henkilökohtaisia muistoja. Urheilun seuraajana Laine ei ole nojatuolivalmentaja, jonka kärsivällisyys riittäisi tulostaulukoiden tai pelitaktiikan analysointiin. Hän lähestyy urheilua ennen kaikkea tunnepohjalta.

Varhaisimmat omat urheilumuistot kumpuavat Laineen lapsuudesta, jolloin hän kävi katsomassa jääkiekko-otteluita Nordenskiöldinkadulla ja näki itänaapurin legendaarisen Punakoneen. Erityisesti jääkiekko oli 70-luvun lapsella tiiviisti mukana leikeissä, keräilykorteissa ja urheilusarjakuvalehdissä.

Laineen perheestä löytyi kovia urheilufaneja. Vuoden 1976 Montrealin olympialaisia katsottiin koko suvun voimin, ja mieleen on jäänyt, miten täti ei päästänyt väsynyttä Pekkaa nukkumaan ennen kuin kisat oli katsottu. Kun Virén juoksi olympialaisissa kultaa, koko pieni kerrostalo juhli ja naapurit juoksivat asunnosta toiseen iloitsemaan.

Karvain muisto liittyy puolestaan Torinon vuoden 2006 talviolympialaisiin ja jääkiekon hopeamitaliin.

“Se joukkue oli niin suuri, ja sitten se perkele meni niin kuin se meni. Sarjassakin väitetään, että se on kaikkein raastavin suomalainen kiekkodraama”, Laine kertoo.

Jääkiekon MM-kisat 1982 Suomessa.
Jääkiekon MM-kisat 1982 Suomessa. jääkiekko,urheilu-suomi
Ruotsalaiset eivät osaa hävitä, ne ovat erikoistuneet voittamaan

Urheilu-Suomea tehdessä Laine on pohtinut, että nimenomaan suomalaisten tavassa suhtautua tappioihin on jotain hyvin omanlaatuista. Lopulta kaikki maailman kansat ovat jollain tavalla urheilukansoja, mutta olemmeko me suomalaiset enemmän menestyshulluja kuin urheiluhulluja? Kertooko se jotain huonosta itsetunnosta, että me takerrumme lähes kouristuksenomaisesti saatuihin voittoihin?

“Toisaalta meillä on sellainen todella hieno, jopa masokistinen kulttuuri, että me saadaan häviämisestä ihan hirveästi irti. Ruotsalaiset esimerkiksi ovat ihan surkeita häviäjiä. Jos ne saa Suomelta daijuun jääkiekko-ottelussa, ne aina selittää, että olivat kuitenkin jotenkin parempia. Ruotsalaiset eivät osaa hävitä, ne ovat erikoistuneet voittamaan.”

Urheilussa näkyy myös selvästi kaikki se, miten Suomea on kansakuntana vuosia rakennettu ja viety eteenpäin. Urheilu toimii peilinä, ja joissain tapauksessa myös stimulanttina, yhteiskunnalliselle kehitykselle. Viime vuosina huomiota on herättänyt urheilun uusi ihmistyyppi, joka menee kivuttomasti maailmalle ja uudenlaisella voitonvarmalla itsetunnolla vaikka jatkoajalle.

“Ei voi yhtäkkiä tulla tyhjästä Patrik Lainetta, vaan se on vaatinut sen Veli-Pekka Ketolan, joka on ihan yhtä lahjakas, mutta joka on tullut sellaisesta maailmasta, jossa pelaaminen on ollut vaan todella paljon vaikeampaa. Se vaatii jonkun, joka on joutunut ylittämään rapakon ensimmäisenä. Sodanjälkeinen Pori on ihan eri paikka kuin 2000-luvun Tampere”, Laine muistuttaa.

Yleisurheilun MM-kisat 2005 Helsinki, yleisöä.
Yleisurheilun MM-kisat 2005 Helsinki, yleisöä. yleisurheilu

Urheilu on hyvin ison yleisön aihe. Urheilu-Suomi haluttiin tehdä tv-sarjaksi, joka on kiinnostava urheilufaneille, mutta herättää uteliaisuutta myös niissä, jotka lähinnä miettivät, onko urheilussa mitään järkeä. Sarjan tekeminen ei ole ollut tutkimustyötä, jossa kaivettaisiin esiin uutta tietoa. Urheilu-Suomen ydinajatus on yhdistää urheilutarinoita niin, että saadaan puhallettua henkiin yhteistä historiaa ja tuotua esiin näkökulmia, joita ei ehkä aikaisemmin ole tullut sanotuksi ääneen.

Laine ja sarjan toinen pääkäsikirjoittaja J.P. Pulkkinen, kulttuuritoimittaja hänkin, konsultoivat suunnitteluvaiheessa Ylen urheilutoimittajia ja ulkopuolisia sparraajia sekä uppoutuivat aiheeseen muun muassa Urheilumuseon avulla. Suurin haaste Urheilu-Suomen tekemisessä on ollut aiheiden ja haastateltavien rajaaminen, ja siinä urheilutoimittajilta saatu apu oli korvaamatonta.

Ulkopuolelta on helpompi mennä kysymään tyhmiäkin kysymyksiä, kuten onko urheilussa mitään järkeä

“Kun maallikkona, amatöörinä ja turistina menet siihen maailmaan kuikuilemaan ja huomaat, että täällä ollaan aikamoisten virtausten keskellä, ilman urheilutoimittajilta saatua apua, sinne kaikkeen olisi hukkunut helposti. Ulkopuolelta on sen sijaan helpompi mennä kysymään niitä tyhmiä kysymyksiä, esimerkiksi sitä, onko urheilussa mitään järkeä.”

Urheilu-Suomeen on haastateltu 138 urheilijaa ja urheiluvaikuttajaa. Sarjaa varten kuvattiin satoja tunteja materiaalia ja on kahlattu “tolkuton määrä” arkistomateriaalia ja urheilijoiden kotialbumeita. Kaiken kaikkiaan sarjan tekemiseen on kulunut lähes kaksi vuotta. Nyt kun sarjan ensi-ilta on vihdoin käsillä, kuuluisi Laineelta kai kysyä, miltä tuntuu.

“Ottelu jatkuu, kolmas erä vielä käynnissä”, sanoo Laine ja viittaa siihen, että 10-osaisen Urheilu-Suomen viimeisiä jaksoja ja Radio Suomessa kuultavaa kattavaa haastattelusarjaa vielä viimeistellään.

“Miltä nyt tuntuu on urheilun huonoin ja paras kysymys, riippuu tilanteesta. Jokainen, jolla on normaali psyyke varmasti ajattelee sitä, kun katsoo urheilijaa suurimmalla voiton hetkellä tai kun se häviää sadasosasekunnin. Siinä kysymyksessä piilee inhimillinen yhteys katsojan ja urheilijan välillä.”

Formula-auto ajaa märällä radalla.
Formula-auto ajaa märällä radalla. autourheilu,urheilu-suomi
Kuvassa Ville Larinto
Kuvassa Ville Larinto Kuva: Kuvaaja: Tomi Hänninen mäkihyppy,urheilu-suomi
Tero Pitkämäki heittää keihästä.
Tero Pitkämäki heittää keihästä. Kuva: Kuvaaja: Tomi Hänninen keihäänheitto,urheilu-suomi
Yhä enemmän näen urheilijat nyt ihmisinä

Entä muuttiko syvällinen ja perusteellinen tutustuminen aiheeseen Laineen ristiriitaista suhtautumista urheiluun?

“Kyllä joku pelko on säilynyt sitä maailmaa kohtaan, mutta entistä enemmän ajattelen, että urheilun taustalla on aina isompi tarina kuin se, mikä me nähdään. Niin itsestään selvältä kuin se ehkä kuulostaakin, yhä enemmän ja enemmän näen urheilijat nyt ihmisinä.”

Urheilijoiden karismaattisuus teki Laineeseen syvän vaikutuksen. Kaikista haastateltavista välittyi, että he ovat jossain vaiheessa elämäänsä panneet kaikkensa peliin ja täysillä. Moni konkariurheilijoista puhuu sarjassa hyvin rehellisesti ja riipaisevastikin, kuinka vaikeaa urheilu-uran loputtua on päästä kiinni tavalliseen elämään.

“Antiikissa urheiluun liitettiin ihanne, että se on osa hyvää ihmisyyttä. Kyllähän se ajatus pitäisi jossain takaraivossa pitää, mutta huippu-urheilussa se välillä unohtuu. On rohkaiseva esimerkki, että niin kovasta maailmasta tulee jatkuvasti tyyppejä, jotka ovat menneet läpi sen käsittämättömän mankelin, kaikki ne voitot ja pettymykset, ja silti heistä on ennen kaikkea kasvanut hyviä ihmisiä. Se on mielestäni paljon kovempi saavutus kuin se, kuinka monta mitalia kaapista löytyy.”

Urheilu-Suomi Ylen kanavilla 15.11.2017 alkaen

  • Tuottaja: Jussi Jormanainen, käsikirjoittajat: Pekka Laine ja J.P. Pulkkinen, ohjaaja: Antti Leino, musiikki: Matti Mikkola ja Saimaa.
  • Urheilu-Suomi 10-osainen draamasarja Yle Teemalla, Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa
  • Urheilu-Suomi radio-ohjelma Yle Puheella torstaisin klo 15
  • Urheilu-Suomi henkilökuvasarja Yle Radio Suomessa lauantaisin klo 12
  • Suuri urheiluvisa viikottain yle.fi/urheilusuomi