Hyppää pääsisältöön

Kylmän maan kuningatar on ainutlaatuinen radiota varten tehty ooppera

Kylmän maan kuningatar - radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Kuvassa kuningattarena säveltäjä Riikka Talvitie
Kylmän maan kuningatar - radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Kylmän maan kuningatar - radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Kuvassa kuningattarena säveltäjä Riikka Talvitie Kuva: Ilmari Fabritius, Yle Kuvapalvelu ooppera,Radioteatteri,radio (joukkoviestimet),Tommi Kinnunen,Radion sinfoniaorkesteri,Riikka Talvitie

Riikka Talvitien ja Tommi Kinnusen Kylmän maan kuningatar on radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Teos on lajissaan ensimmäinen Suomessa lähes 70 vuoteen. Aiemmat varta vasten radioon toteutetut oopperat ovat Ahti Sonnisen Merenkuninkaan tytär vuonna 1949 ja Tauno Pylkkäsen Sudenmorsian, joka oli voittoisa Prix Italia -kilpailussa vuonna 1950. Kylmän maan kuningatar lähetetään Yle Radio 1:ssä lauantaina 2.12.2017 klo 19.

Kylmän maan kuningatar etenee episodimaisesti pyörteen lailla pysähtymättä yhteen aikaan tai paikkaan. Musiikissa tärkeimmäksi teemaksi nousee kansallisuusaate, mikä ilmenee lukuisten kansallishymnien mahtipontisena läsnäolona. Niiden lisäksi paikallisiin musiikkikulttuureihin viitataan esimerkiksi maakunta-, sota-, kehto- ja kansanlaulujen avulla. Kansallishymnit ja laulut, kalevalaiset myytit, erilaiset normit ja yritykset vapautua niistä sekoittuvat tarinaksi, jossa jokainen yrittää saada oman äänensä kuuluviin. Mukana on seitsemän henkilöhahmoa, joihin kiteytyy myös laajempia sisällöllisiä teemoja, kuten sukupuoli-identiteetin etsimistä ja erilaisuuden hyväksymistä.

Teos on Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa, ja sen on toteuttanut Radioteatteri yhteistyössä Radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Lähetysaika:
Yle Radio 1:ssä lauantaina 2.12.2017 klo 19.03. Oopperan väliajalla Jakke Holvas vieraineen keskustelee oopperan keskeisistä teemoista. Illan toimittaa Outi Paananen, joka haastattelee ohjelman aluksi työryhmän jäseniä.
Teos on kuunneltavissa Yle Areenassa 30 vrk radiolähetyksen jälkeen.

Tekijät

Sävellys: Riikka Talvitie
Libretto: Tommi Kinnunen ja Riikka Talvitie
Dramaturgi: Juha-Pekka Hotinen
Ohjaus: Anni Klein
Äänisuunnittelu: Heidi Soidinsalo
Kapellimestari: Ruut Kiiski
Ääniteknikko: Pentti Männikkö
RSO:n musiikkituottaja: Laura Heikinheimo

Tuotanto: Pekka Savolainen, Yle Radioteatteri

Solistit

Meeri Pulakka - Tytär
Päivi Nisula - Emäntä
Teppo Lampela - Miniä
Petri Bäckström - Poika
Tuukka Haapaniemi - Vanha mies
Jussi Lehtipuu - Takoja
Aino Venna - Neito

Muusikot
Sampo Lassila
Harri Kuusijärvi
Aleksi Trygg
Radion sinfoniaorkesteri

Kylmän maan kuningatar on osa säveltäjä Riikka Talvitien taiteellista tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Docmus-tohtorikoulussa.

Kylmän maan kuningatar - radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Kuvassa kuningattarena säveltäjä Riikka Talvitie
Kylmän maan kuningatar - radio-ooppera kahdessa näytöksessä. Kuvassa kuningattarena säveltäjä Riikka Talvitie Kuva: Ilmari Fabritius, Yle Kuvapalvelu ooppera,Riikka Talvitie,Radioteatteri,Miekkaritarikunta

Henkilöt

Mukana on seitsemän henkilöhahmoa, jotka on roolitettu erilaisin lauluäänin. Henkilöhahmoihin kiteytyy myös laajempia sisällöllisiä teemoja, kuten sukupuoli-identiteetin etsimistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Laulajien valinnassa työryhmä pohti ensisijaisesti radioformaattia: miten hahmo olisi kuultavissa radiosta, kun kuulija ei näe esiintyjää lavalla.

Pohjolan emäntä
on ulkomaalaistaustainen naisjohtaja, joka saa osakseen vihapuhetta. Hän käy kauppaa tyttärestään Vanhan miehen kanssa naittaakseen tämän Takojalle. Emäntä toivoo vastineeksi Sampoa, konetta, joka tuo hänelle vapaan liikkuvuuden ja pääsyn maailman eri kolkkiin samanaikaisesti. Sammon saatuaan Emäntä tajuaa, että hän on tehnyt huonot kaupat. Hän saa Sammon, yhtenäiskulttuurin, joka säilyttää kaiken ennallaan. Miehet vievät tyttären, ja Emäntä katuu tekoaan. Kun tytär hukuttautuu koskeen, Emäntä syyttää itseään ja masentuu. Masennus kääntyy vähitellen aggressioksi ja Emäntä lähtee sotimaan hakeakseen sammon takaisin.
Emännän roolin laulaa sopraano/mezzosopraano Päivi Nisula.

Tytär
naitetaan väkisin Takojalle vaimoksi. Hän on katkera äidilleen ja vailla nimeä. Miehet vievät tyttären, joka päätyy lopulta tekemään itsemurhan hukuttautumalla koskeen.
Tytärtä esittää sopraano Meeri Pulakka.

Neito
päättää tulla raskaaksi keinohedelmöityksellä ilman isää. Hän kohtaa muiden naisten torjuvia asenteita raskauden vuoksi. Myös Vanha mies vastustaa raskautta. Lapsi syntyy keskelle sodan melskettä, ja se viedään heti sotimaan. Neito luulee synnyttäneensä pojan, mutta myöhemmin hän saakin kuulla, että lapsi on tyttö, joka saa nimen Kylmän maan kuningatar.
Neidon roolin esittää laulaja ja lauluntekijä Aino Venna, jonka äänialaa voisi luonnehtia kontra-altoksi.

Miniä
on aiemmassa liitossaan Saarelaisen kanssa pyrkinyt tasavertaiseen suhteeseen miehen ja naisen välillä. Hän ihmettelee Takojalle, miksei suhde kuitenkaan kestänyt. Miniä etsii läpi oopperan omaa ääntään yhtä epätoivoisesti kuin säveltäjät konsanaan.
Miniän roolin laulaa kontratenori Teppo Lampela.

Saarelainen
on tarinan ainoa nimetty henkilöhahmo. Hän avustaa Sammon takomisessa ja käy Pohjolan tyttären kanssa dialogia nimeämisen teemasta. Hän on myös aiemmin ollut parisuhteessa Miniän kanssa.
Saarelaista esittää tenori Petri Bäckström.

Takoja
etsii sukupuolista suuntautumistaan. Hän viihtyy pajassa takomassa. Kylillä ihmetellään, miksei Takojalla ole puolisoa. Hänen ystävänsä huolestuvat ympäristön puheista ja auttavat häntä etsimään vaimon. Vanha mies käy kauppaa Pohjolan tyttärestä Takojan puolesta. Takoja valmistaa ystäviensä kanssa Sammon, yhtenäiskulttuurin, jonka avulla hän saa puolison itselleen. Uusi puoliso, Pohjolan tytär, ei halua naimisiin ja ajautuu itsemurhaan. Takoja haluaisi antaa asian olla, mutta Vanha mies vaatii häntä lähtemään sotaan.
Takojan roolin esittää baritoni Jussi Lehtipuu.

Vanha mies
edustaa vanhaa maailmaa, toivetta yhtenäiskulttuurista ja kansallisvaltioiden säilymisestä. Hän toimii Takojan puhemiehenä.
Vanhaa miestä esittää Tuukka Haapaniemi, erittäin matala basso.

Synopsis

Ensimmäinen näytös.
Prologissa naiset kuulevat, kuinka kansallisuusaate herää jälleen henkiin. Pohjolan emäntä yrittää repiä sen pois.

Ensimmäisessä kohtauksessa naiset saunovat ja haaveilevat siitä, minkälaisia runoja Elias Lönnrot olisi voinut kerätä Kalevalaan.

Toisessa kohtauksessa Vanha mies kosii Pohjolan Emännän tytärtä puolisoksi Takojalle, jonka seksuaalista suuntautumista on kylillä alettu epäillä. Vastalahjaksi Emännälle luvataan Sampo, kone jonka avulla hän voisi olla läsnä yhtä aikaa kaikkialla maailmassa ja tulla onnelliseksi.

Kolmannessa kohtauksessa saunan edustalla käy ilmi, että Neito on hankkiutunut raskaaksi keinohedelmöityksen avulla. Muut naiset epäilevät hänen ratkaisuaan. Kun Vanha Mies tuomitsee jyrkästi Neidon aikeet, muut naiset asettuvat puolustamaan Neitoa.

Neljännessä kohtauksessa Takoja ja Miniä uskoutuvat toisilleen. Takoja kertoo Miniälle yksinäisestä, mutta onnellisesta elämästään työnsä parissa. Miniä kertoo Takojalle entisestä miehestään, Saarelaisesta, joka lähti sillä ei kestänyt Miniän itsenäisyyttä. Takoja päättää näyttää kaikille epäilijöille ja mennä naimisiin.

Toinen näytös
Viidennessä kohtauksessa Pohjolan tytär odottaa kirkon pihalla häidensä alkua. Saarelainen saapuu lohduttamaan häntä.

Kuudennessa kohtauksessa häät alkavat. Alttarilla Emännälle paljastuu, ettei Sampo ollutkaan sellainen kuin hän toivoi. Miehet vievät Pohjolan Tyttären mennessään.

Seitsemännessä kohtauksessa Pohjolan Emäntä suree kosken rannalla, jonne hänen tyttärensä on hukuttautunut. Emäntä päättää kostaa tyttärensä kuoleman ja julistaa sodan.

Kahdeksannessa kohtauksessa sodan melskeen keskellä Neito synnyttää uuden lapsen, joka nimetään Kylmän maan kuningattareksi.

Tutustu teokseen - tekijöiden haastatteluja:

Yle Radio 1 pe 1.12.2017:Kultakuume
Yle Puhe pe 1.12.2017: Kylmän maan kuningatar avaa oopperan radiolle ensimmäistä kertaa lähes 70 vuoteen.
Yle Radio Suomi to 30.11.2017: Kiehtova Kylmän maan kuningatar

Lue myös - yle.fi:stä poimittua