Hyppää pääsisältöön

Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

Harmaa merimaisema, valokuva
Harmaa merimaisema, valokuva meri

”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi viime keväänä yllättäen edesmennyt Mika Vainio, kun haastattelin Pan Sonicia joskus 2000-luvun alkuvuosina.

Myös hiljaisuus ja tauot ovat tärkeitä. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. Jo kahdesta nuotista voi saada aikaan hienon melodian, hän sanoi.

Timo Kaukolampi on eräs meikäläisistä konemusiikin merkkihenkilöistä. Hänen ensimmäisellä sooloalbumillaan on esitys nimeltä Epiphyte (Requiem for Mika).

Jotakin samalla lailla haikeaa ja elokuvallista on tässäkin: pianisti ja säveltäjä Mari Sainio ja hänen oma sävellyksensä ja esityksensä Empty Streets.

RinneRadion single Yasmin nousi radiosoittoon BBC:llä Iso-Britanniassa ja hyvä niin. Meikäläistä musiikkia ei siellä suunnalla liian usein kuulla. Mutta toisaalta, tässä tapauksessa en ihmettele. Tämä on herkkä ja minimalistinen, taatusti valtavirrasta poikkeava esitys. Tapani Rinne kertoo halunneensa säveltää kappaleen, jonka melodia rakentuu periaatteessa vain yhdestä sävelestä. Hän valitsi f-sävelen ja tällainen siitä tuli. Terveisiä Suomesta!

Myös rumpali Teppo Mäkynen on aina halunnut hämärtää musiikillisia raja-aitoja. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo Teppo Mäkynen, ja siitähän on kyse. Etsimisestä ja löytämisestä. Ja ennen kaikkea matkan tekemisestä, liikkeestä.

PG-66 eli Pertti Grönholm tekee albumeillaan Occasional Tunes Vol 1-4 kunnianosoitusta vanhoille Casio-kosketinsoittimille. Tämä vie ajatukset erääseen tällä hetkellä ajankohtaiseenkin elokuvaan ja sen edeltäjään. Kuka muistaa? Los Angeles vuonna 2019:

Casio-projektin osalla 3 on myös aikamatkailua:

Millaista on musiikki, jota musiikin tekijä on tehnyt yksivuotiaalle itselleen? Erään vastauksen tarjoaa Samuli Tanner albumillaan Music for 1-Yr Old Samuli Tanner.

Jatulintarha on maisemaan rakennettu kivien reunustama polku. Se on labyrintti, joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle. Meillä Suomessa niitä on rakennettu jo ammoisina aikoina. Esimerkiksi jatulintarhojen kuvia maalattiin jo 1400-luvulla kivikirkkojen seinille, muiden suojelevien symbolien joukkoon. Jani-Petteri Olkkonen ja Jenny Suhonen muodostavat yhdessä rituaalitaidekollektiivin nimeltä Wyrd. He sanovat taiteensa kytkeytyvän suomalaisen ja pohjoismaalaisen esoteerisen ja ritualistisen taiteen perinteeseen, ja kokonaisuuteen kuuluu myös musiikki, vai pitäisikö sanoa äänitaide.

Jani-Petteri Olkkosen musiikkia Wyrdin Lumoutuminen -näyttelystä:

Kemiön saarella on 1400-luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkossa on urut ja niitä kävi soittamassa Antti Tolvi. Hän kertoo, että tarkoituksena oli löytää äänen ilo. Vain pelkkä ääni, ei muuta. Ei välttämättä melodiaa eikä rytmiä, vain pelkkä ääni ja kokemus siitä.

AVARUUSROMUA 19.11.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
KAUKOLAMPI: Epiphyte - Requiem for Mika (1)
MARI SAINIO: Empty Streets (singlejulkaisu)
RINNERADIO: Yasmin (singlejulkaisu)
ARTTU TAKALO: La nuit massive (L’Alliance)
3TM: Flaigology (Form)
PG-66: Blue Theme (Occasional Music Vol. 4 - Echoes and Reflections)
PG-66: Travel in Time (Occasional Music Vol 3 - Away and Back)
SAMULI TANNER: Solarjanne (Music for 1-Yr Old Samuli Tanner)
WYRD: Jatulintarha (Lumoutuminen-näyttelyn musiikkia)
ANTTI TOLVI: Church Organ 1/6 - osa - (Church Organ)

Kommentit