Hyppää pääsisältöön

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

Suomen historian kallein rakennusprojekti oli Helsingin metro, joka avattiin vuonna 1982. Pääkaupungin metroverkosto kattoi Helsingin alueen tärkeimmät asutuskeskukset.

Metrohankkeen rinnalla oli alusta alkaen kaavailtu verkoston levittämistä paitsi pohjoiseen myös länteen Espoon suuntaan. Pääkaupunkiseutua asutettiin kiihtyvällä tahdilla ja lähiliikenteen sujuvuuden arvioitiin muodostuvan pian ongelmalliseksi.

Vuonna 1983 A-raportissa pohdittiin Espoon ja Helsingin välistä liikennettä sekä pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön. Apulaisprofessori Pekka Rytilä esitti ohjelmassa kannanottonsa metrolinjan rakentamisen puolesta.

Studiossa aiheesta olivat keskustelemassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sekä Espoon apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Ilppo Aarnio.

Maanalainen merkitsee myös sitä, että alemmat yhteiskuntaluokat työnnetään maan alle, jotta ylemmillä olisi enemmän tilaa omille autoilleen.― Metron vastustajien kirjaama mielipide 1970-luvulta

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Suomen pääkaupunkiseudusta oli muodostunut todellinen metropoli. Helsingin ja Espoon välinen liikenne kuitenkin takkusi. Suhteellisen pieni väkimäärä kärsi suhteettomista ruuhkista päivittäin. Oli selvää, että liikennöintiä tuli kehittää.

Länsimetron rinnalla puhuttiin uuden pikaraitiolinjan rakentamisesta Espoosta Helsingin Lauttasaareen. Myös linja-autoliikenteen jatkokehittämistä tutkittiin.

Kuka pelkää länsimetroa?

Sillä millä saa kilometrin metroa, saa kaksi kilometriä pikaraitiotietä.― Jyrki Kasvi

Vuonna 2006 näytti vahvasti siltä, että Espoon valtuusto hyväksyisi metron mailleen. Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Satu Miettinen testasi automatkan kestoa aamuruuhkassa Espoon Matinkylästä Helsingin rautatieasemalle. Mahdollisen Länsimetron luvattiin vievän vastaavalla reitillä 18 minuuttia.

Vaikka Länsimetro vaikutti jo todennäköiseltä, harasi Espoon valtuusto kokoomuksen johdolla metroa vastaan. Ohjelmassa kuulosteltiin eduskuntavaaleihin valmistautuvien kunnallisvaltuutettujen mielipiteitä aiheesta, puolesta ja vastaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esittäytyi haastattelussa linja-autoilun kannattajaksi. Soini vastusti metrohanketta, koska hänen mukaansa julkista rahaa tulisi ohjata ensin tärkeämpiin kohteisiin.

Vihreiden Jyrki Kasvi kannatti ehdotettua pikaraitiotietä. Kasvin mukaan pikaraitiotie tulisi jopa puolet halvemmaksi, kuin maan alle louhittava metro.

Espoo ei ole rikkaiden reservaatti.― Susanna Rahkonen

Susanna Rahkonen (sd.) esittäytyi metron kannattajana. Rahkonen painotti maanalaisen tuovan Espoon voimakkaammin osaksi suurkaupunkia. Kokoomuksen Jukka Mäkelä taas oli aiemmin kannattanut linja-autoliikennettä. Nyt takki oli kuitenkin kääntynyt ja hän oli voimakkaasti metron puolella.

Edustajien lisäksi ohjelmassa pohdittiin myös kansalaisten suhtautumista metrolinjaston laajentamiseen. Esimerkkinä näytettiin vuoden takaista mielenosoitusta pohjoisesta, Sipoosta, jossa asukkaat olivat torjuneet omaan suuntaansa ehdotetun metron. Sipoolaiset karsastivat metroa, koska sen pelättiin tuovan mukanaan lähiöitä ja köyhyyttä.

Kolmen vuosikymmenen jahkailu päättyy

Syyskuussa 2006 Espoon kaupunginvaltuusto äänesti lopulta Länsimetron toteutettavaksi äänin 45–19.

Metron hinnaksi arvioitiin tuolloin 500 miljoonaa euroa. Samalla varmistui, että länsimetro rakennettaisiin kokonaisuudessaan maan alle ja rakennustöiden arvioitiin kestävän 8–10 vuotta. Useat ministerit kiirehtivät lupaamaan projektille myös valtiontukea.

Espoon valtuusto esitti päätöksensä rinnalla moniosaisen vaatimuslistan, jonka tulisi toteutua ennen kuin metron rakentaminen voitiin aloittaa. Suurimpia vaatimuksia oli, että valtion tuli tukea metron rakentamista vähintään 30 prosentin edestä. Myös autoväyliä Kehä I ja Kehä II tulisi parantaa ja kehittää myös jatkossa.

Tuolloinen liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) uskoi vaatimusten täyttyvän helposti.

Äänekkäimmät metron vastustajat olivat ehtineet peräti kuuden tunnin mittaisessa väittelyssä nimetä metron mm. "pimeyden tunneliksi" ja "hukkaputkeksi".

Länsimetron virallinen alkupaukku räjäytettiin marraskuussa 2009 Helsingin Ruoholahdessa. Konkreettiset rakennustyöt oli aloitettu jo edellisellä viikolla. Alkupaukun yhteydessä Länsimetron arvioitiin valmistuvan syksyllä 2014.

Hankkeen kokonaiskustannuksia oli myös tarkistettu ja tuolloin rakennustyön hinnaksi laskettiin 714 miljoonaa euroa.

Metroprojektia oli vastustettu edelleen ja valituksia viety aina korkeimpaan oikeuteen asti. Avajaisviikolla oikeuden päätöstä paitsi odotettiin myös pelättiin. Hyväksytty valitus tarkoittaisi aloitettujen rakennustöiden keskeytymistä ja vähintään 50 miljoonan lisäkustannuksia puolelta vuodelta.

Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet arvioiden mukaisesti. Hankkeen aikataulu sekä kustannukset venyivät vuosien aikana useita kertoja. Vuonna 2016 Länsimetroa odotettiin jo valmistuvaksi, mutta Otaniemen asemalla havaitut turvallisuusriskit venyttivät töitä peräti kahteen otteeeseen saman vuoden aikana. Länsimetron on ennakoitu aloittavan liikennöintinsä marraskuussa 2017.

Länsimetron neitsytmatka

Lue lisää:

Kulkuneuvo

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.