Hyppää pääsisältöön

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

Suomen historian kallein rakennusprojekti oli Helsingin metro, joka avattiin vuonna 1982. Pääkaupungin metroverkosto kattoi Helsingin alueen tärkeimmät asutuskeskukset.

Metrohankkeen rinnalla oli alusta alkaen kaavailtu verkoston levittämistä paitsi pohjoiseen myös länteen Espoon suuntaan. Pääkaupunkiseutua asutettiin kiihtyvällä tahdilla ja lähiliikenteen sujuvuuden arvioitiin muodostuvan pian ongelmalliseksi.

Vuonna 1983 A-raportissa pohdittiin Espoon ja Helsingin välistä liikennettä sekä pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön. Apulaisprofessori Pekka Rytilä esitti ohjelmassa kannanottonsa metrolinjan rakentamisen puolesta.

Studiossa aiheesta olivat keskustelemassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sekä Espoon apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Ilppo Aarnio.

Maanalainen merkitsee myös sitä, että alemmat yhteiskuntaluokat työnnetään maan alle, jotta ylemmillä olisi enemmän tilaa omille autoilleen.― Metron vastustajien kirjaama mielipide 1970-luvulta

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Suomen pääkaupunkiseudusta oli muodostunut todellinen metropoli. Helsingin ja Espoon välinen liikenne kuitenkin takkusi. Suhteellisen pieni väkimäärä kärsi suhteettomista ruuhkista päivittäin. Oli selvää, että liikennöintiä tuli kehittää.

Länsimetron rinnalla puhuttiin uuden pikaraitiolinjan rakentamisesta Espoosta Helsingin Lauttasaareen. Myös linja-autoliikenteen jatkokehittämistä tutkittiin.

Kuka pelkää länsimetroa?

Sillä millä saa kilometrin metroa, saa kaksi kilometriä pikaraitiotietä.― Jyrki Kasvi

Vuonna 2006 näytti vahvasti siltä, että Espoon valtuusto hyväksyisi metron mailleen. Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Satu Miettinen testasi automatkan kestoa aamuruuhkassa Espoon Matinkylästä Helsingin rautatieasemalle. Mahdollisen Länsimetron luvattiin vievän vastaavalla reitillä 18 minuuttia.

Vaikka Länsimetro vaikutti jo todennäköiseltä, harasi Espoon valtuusto kokoomuksen johdolla metroa vastaan. Ohjelmassa kuulosteltiin eduskuntavaaleihin valmistautuvien kunnallisvaltuutettujen mielipiteitä aiheesta, puolesta ja vastaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esittäytyi haastattelussa linja-autoilun kannattajaksi. Soini vastusti metrohanketta, koska hänen mukaansa julkista rahaa tulisi ohjata ensin tärkeämpiin kohteisiin.

Vihreiden Jyrki Kasvi kannatti ehdotettua pikaraitiotietä. Kasvin mukaan pikaraitiotie tulisi jopa puolet halvemmaksi, kuin maan alle louhittava metro.

Espoo ei ole rikkaiden reservaatti.― Susanna Rahkonen

Susanna Rahkonen (sd.) esittäytyi metron kannattajana. Rahkonen painotti maanalaisen tuovan Espoon voimakkaammin osaksi suurkaupunkia. Kokoomuksen Jukka Mäkelä taas oli aiemmin kannattanut linja-autoliikennettä. Nyt takki oli kuitenkin kääntynyt ja hän oli voimakkaasti metron puolella.

Edustajien lisäksi ohjelmassa pohdittiin myös kansalaisten suhtautumista metrolinjaston laajentamiseen. Esimerkkinä näytettiin vuoden takaista mielenosoitusta pohjoisesta, Sipoosta, jossa asukkaat olivat torjuneet omaan suuntaansa ehdotetun metron. Sipoolaiset karsastivat metroa, koska sen pelättiin tuovan mukanaan lähiöitä ja köyhyyttä.

Kolmen vuosikymmenen jahkailu päättyy

Syyskuussa 2006 Espoon kaupunginvaltuusto äänesti lopulta Länsimetron toteutettavaksi äänin 45–19.

Metron hinnaksi arvioitiin tuolloin 500 miljoonaa euroa. Samalla varmistui, että länsimetro rakennettaisiin kokonaisuudessaan maan alle ja rakennustöiden arvioitiin kestävän 8–10 vuotta. Useat ministerit kiirehtivät lupaamaan projektille myös valtiontukea.

Espoon valtuusto esitti päätöksensä rinnalla moniosaisen vaatimuslistan, jonka tulisi toteutua ennen kuin metron rakentaminen voitiin aloittaa. Suurimpia vaatimuksia oli, että valtion tuli tukea metron rakentamista vähintään 30 prosentin edestä. Myös autoväyliä Kehä I ja Kehä II tulisi parantaa ja kehittää myös jatkossa.

Tuolloinen liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) uskoi vaatimusten täyttyvän helposti.

Äänekkäimmät metron vastustajat olivat ehtineet peräti kuuden tunnin mittaisessa väittelyssä nimetä metron mm. "pimeyden tunneliksi" ja "hukkaputkeksi".

Länsimetron virallinen alkupaukku räjäytettiin marraskuussa 2009 Helsingin Ruoholahdessa. Konkreettiset rakennustyöt oli aloitettu jo edellisellä viikolla. Alkupaukun yhteydessä Länsimetron arvioitiin valmistuvan syksyllä 2014.

Hankkeen kokonaiskustannuksia oli myös tarkistettu ja tuolloin rakennustyön hinnaksi laskettiin 714 miljoonaa euroa.

Metroprojektia oli vastustettu edelleen ja valituksia viety aina korkeimpaan oikeuteen asti. Avajaisviikolla oikeuden päätöstä paitsi odotettiin myös pelättiin. Hyväksytty valitus tarkoittaisi aloitettujen rakennustöiden keskeytymistä ja vähintään 50 miljoonan lisäkustannuksia puolelta vuodelta.

Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet arvioiden mukaisesti. Hankkeen aikataulu sekä kustannukset venyivät vuosien aikana useita kertoja. Vuonna 2016 Länsimetroa odotettiin jo valmistuvaksi, mutta Otaniemen asemalla havaitut turvallisuusriskit venyttivät töitä peräti kahteen otteeeseen saman vuoden aikana. Länsimetro aloitti liikennöintinsä marraskuussa 2017.

Länsimetron neitsytmatka

Lue lisää:

Kulkuneuvo

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

Kommentit
  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.