Hyppää pääsisältöön

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

Suomen historian kallein rakennusprojekti oli Helsingin metro, joka avattiin vuonna 1982. Pääkaupungin metroverkosto kattoi Helsingin alueen tärkeimmät asutuskeskukset.

Metrohankkeen rinnalla oli alusta alkaen kaavailtu verkoston levittämistä paitsi pohjoiseen myös länteen Espoon suuntaan. Pääkaupunkiseutua asutettiin kiihtyvällä tahdilla ja lähiliikenteen sujuvuuden arvioitiin muodostuvan pian ongelmalliseksi.

Vuonna 1983 A-raportissa pohdittiin Espoon ja Helsingin välistä liikennettä sekä pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön. Apulaisprofessori Pekka Rytilä esitti ohjelmassa kannanottonsa metrolinjan rakentamisen puolesta.

Studiossa aiheesta olivat keskustelemassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sekä Espoon apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Ilppo Aarnio.

Maanalainen merkitsee myös sitä, että alemmat yhteiskuntaluokat työnnetään maan alle, jotta ylemmillä olisi enemmän tilaa omille autoilleen.― Metron vastustajien kirjaama mielipide 1970-luvulta

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Suomen pääkaupunkiseudusta oli muodostunut todellinen metropoli. Helsingin ja Espoon välinen liikenne kuitenkin takkusi. Suhteellisen pieni väkimäärä kärsi suhteettomista ruuhkista päivittäin. Oli selvää, että liikennöintiä tuli kehittää.

Länsimetron rinnalla puhuttiin uuden pikaraitiolinjan rakentamisesta Espoosta Helsingin Lauttasaareen. Myös linja-autoliikenteen jatkokehittämistä tutkittiin.

Kuka pelkää länsimetroa?

Sillä millä saa kilometrin metroa, saa kaksi kilometriä pikaraitiotietä.― Jyrki Kasvi

Vuonna 2006 näytti vahvasti siltä, että Espoon valtuusto hyväksyisi metron mailleen. Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Satu Miettinen testasi automatkan kestoa aamuruuhkassa Espoon Matinkylästä Helsingin rautatieasemalle. Mahdollisen Länsimetron luvattiin vievän vastaavalla reitillä 18 minuuttia.

Vaikka Länsimetro vaikutti jo todennäköiseltä, harasi Espoon valtuusto kokoomuksen johdolla metroa vastaan. Ohjelmassa kuulosteltiin eduskuntavaaleihin valmistautuvien kunnallisvaltuutettujen mielipiteitä aiheesta, puolesta ja vastaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esittäytyi haastattelussa linja-autoilun kannattajaksi. Soini vastusti metrohanketta, koska hänen mukaansa julkista rahaa tulisi ohjata ensin tärkeämpiin kohteisiin.

Vihreiden Jyrki Kasvi kannatti ehdotettua pikaraitiotietä. Kasvin mukaan pikaraitiotie tulisi jopa puolet halvemmaksi, kuin maan alle louhittava metro.

Espoo ei ole rikkaiden reservaatti.― Susanna Rahkonen

Susanna Rahkonen (sd.) esittäytyi metron kannattajana. Rahkonen painotti maanalaisen tuovan Espoon voimakkaammin osaksi suurkaupunkia. Kokoomuksen Jukka Mäkelä taas oli aiemmin kannattanut linja-autoliikennettä. Nyt takki oli kuitenkin kääntynyt ja hän oli voimakkaasti metron puolella.

Edustajien lisäksi ohjelmassa pohdittiin myös kansalaisten suhtautumista metrolinjaston laajentamiseen. Esimerkkinä näytettiin vuoden takaista mielenosoitusta pohjoisesta, Sipoosta, jossa asukkaat olivat torjuneet omaan suuntaansa ehdotetun metron. Sipoolaiset karsastivat metroa, koska sen pelättiin tuovan mukanaan lähiöitä ja köyhyyttä.

Kolmen vuosikymmenen jahkailu päättyy

Syyskuussa 2006 Espoon kaupunginvaltuusto äänesti lopulta Länsimetron toteutettavaksi äänin 45–19.

Metron hinnaksi arvioitiin tuolloin 500 miljoonaa euroa. Samalla varmistui, että länsimetro rakennettaisiin kokonaisuudessaan maan alle ja rakennustöiden arvioitiin kestävän 8–10 vuotta. Useat ministerit kiirehtivät lupaamaan projektille myös valtiontukea.

Espoon valtuusto esitti päätöksensä rinnalla moniosaisen vaatimuslistan, jonka tulisi toteutua ennen kuin metron rakentaminen voitiin aloittaa. Suurimpia vaatimuksia oli, että valtion tuli tukea metron rakentamista vähintään 30 prosentin edestä. Myös autoväyliä Kehä I ja Kehä II tulisi parantaa ja kehittää myös jatkossa.

Tuolloinen liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) uskoi vaatimusten täyttyvän helposti.

Äänekkäimmät metron vastustajat olivat ehtineet peräti kuuden tunnin mittaisessa väittelyssä nimetä metron mm. "pimeyden tunneliksi" ja "hukkaputkeksi".

Länsimetron virallinen alkupaukku räjäytettiin marraskuussa 2009 Helsingin Ruoholahdessa. Konkreettiset rakennustyöt oli aloitettu jo edellisellä viikolla. Alkupaukun yhteydessä Länsimetron arvioitiin valmistuvan syksyllä 2014.

Hankkeen kokonaiskustannuksia oli myös tarkistettu ja tuolloin rakennustyön hinnaksi laskettiin 714 miljoonaa euroa.

Metroprojektia oli vastustettu edelleen ja valituksia viety aina korkeimpaan oikeuteen asti. Avajaisviikolla oikeuden päätöstä paitsi odotettiin myös pelättiin. Hyväksytty valitus tarkoittaisi aloitettujen rakennustöiden keskeytymistä ja vähintään 50 miljoonan lisäkustannuksia puolelta vuodelta.

Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet arvioiden mukaisesti. Hankkeen aikataulu sekä kustannukset venyivät vuosien aikana useita kertoja. Vuonna 2016 Länsimetroa odotettiin jo valmistuvaksi, mutta Otaniemen asemalla havaitut turvallisuusriskit venyttivät töitä peräti kahteen otteeeseen saman vuoden aikana. Länsimetro aloitti liikennöintinsä marraskuussa 2017.

Länsimetron neitsytmatka

Lue lisää:

Kulkuneuvo

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.