Ville Matilainen
Yle
Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.
Suomen historian kallein rakennusprojekti oli Helsingin metro, joka avattiin vuonna 1982. Pääkaupungin metroverkosto kattoi Helsingin alueen tärkeimmät asutuskeskukset.
Metrohankkeen rinnalla oli alusta alkaen kaavailtu verkoston levittämistä paitsi pohjoiseen myös länteen Espoon suuntaan. Pääkaupunkiseutua asutettiin kiihtyvällä tahdilla ja lähiliikenteen sujuvuuden arvioitiin muodostuvan pian ongelmalliseksi.
Vuonna 1983 A-raportissa pohdittiin Espoon ja Helsingin välistä liikennettä sekä pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuuksia yhteistyöhön. Apulaisprofessori Pekka Rytilä esitti ohjelmassa kannanottonsa metrolinjan rakentamisen puolesta.
Studiossa aiheesta olivat keskustelemassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sekä Espoon apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Ilppo Aarnio.
Maanalainen merkitsee myös sitä, että alemmat yhteiskuntaluokat työnnetään maan alle, jotta ylemmillä olisi enemmän tilaa omille autoilleen.
Uudelle vuosituhannelle tultaessa Suomen pääkaupunkiseudusta oli muodostunut todellinen metropoli. Helsingin ja Espoon välinen liikenne kuitenkin takkusi. Suhteellisen pieni väkimäärä kärsi suhteettomista ruuhkista päivittäin. Oli selvää, että liikennöintiä tuli kehittää.
Länsimetron rinnalla puhuttiin uuden pikaraitiolinjan rakentamisesta Espoosta Helsingin Lauttasaareen. Myös linja-autoliikenteen jatkokehittämistä tutkittiin.
Kuka pelkää länsimetroa?
Sillä millä saa kilometrin metroa, saa kaksi kilometriä pikaraitiotietä.
Vuonna 2006 näytti vahvasti siltä, että Espoon valtuusto hyväksyisi metron mailleen. Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Satu Miettinen testasi automatkan kestoa aamuruuhkassa Espoon Matinkylästä Helsingin rautatieasemalle. Mahdollisen Länsimetron luvattiin vievän vastaavalla reitillä 18 minuuttia.
Vaikka Länsimetro vaikutti jo todennäköiseltä, harasi Espoon valtuusto kokoomuksen johdolla metroa vastaan. Ohjelmassa kuulosteltiin eduskuntavaaleihin valmistautuvien kunnallisvaltuutettujen mielipiteitä aiheesta, puolesta ja vastaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esittäytyi haastattelussa linja-autoilun kannattajaksi. Soini vastusti metrohanketta, koska hänen mukaansa julkista rahaa tulisi ohjata ensin tärkeämpiin kohteisiin.
Vihreiden Jyrki Kasvi kannatti ehdotettua pikaraitiotietä. Kasvin mukaan pikaraitiotie tulisi jopa puolet halvemmaksi, kuin maan alle louhittava metro.
Espoo ei ole rikkaiden reservaatti.
Susanna Rahkonen (sd.) esittäytyi metron kannattajana. Rahkonen painotti maanalaisen tuovan Espoon voimakkaammin osaksi suurkaupunkia. Kokoomuksen Jukka Mäkelä taas oli aiemmin kannattanut linja-autoliikennettä. Nyt takki oli kuitenkin kääntynyt ja hän oli voimakkaasti metron puolella.
Edustajien lisäksi ohjelmassa pohdittiin myös kansalaisten suhtautumista metrolinjaston laajentamiseen. Esimerkkinä näytettiin vuoden takaista mielenosoitusta pohjoisesta, Sipoosta, jossa asukkaat olivat torjuneet omaan suuntaansa ehdotetun metron. Sipoolaiset karsastivat metroa, koska sen pelättiin tuovan mukanaan lähiöitä ja köyhyyttä.
Kolmen vuosikymmenen jahkailu päättyy
Syyskuussa 2006 Espoon kaupunginvaltuusto äänesti lopulta Länsimetron toteutettavaksi äänin 45–19.
Metron hinnaksi arvioitiin tuolloin 500 miljoonaa euroa. Samalla varmistui, että länsimetro rakennettaisiin kokonaisuudessaan maan alle ja rakennustöiden arvioitiin kestävän 8–10 vuotta. Useat ministerit kiirehtivät lupaamaan projektille myös valtiontukea.
Espoon valtuusto esitti päätöksensä rinnalla moniosaisen vaatimuslistan, jonka tulisi toteutua ennen kuin metron rakentaminen voitiin aloittaa. Suurimpia vaatimuksia oli, että valtion tuli tukea metron rakentamista vähintään 30 prosentin edestä. Myös autoväyliä Kehä I ja Kehä II tulisi parantaa ja kehittää myös jatkossa.
Tuolloinen liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) uskoi vaatimusten täyttyvän helposti.
Äänekkäimmät metron vastustajat olivat ehtineet peräti kuuden tunnin mittaisessa väittelyssä nimetä metron mm. "pimeyden tunneliksi" ja "hukkaputkeksi".
Länsimetron virallinen alkupaukku räjäytettiin marraskuussa 2009 Helsingin Ruoholahdessa. Konkreettiset rakennustyöt oli aloitettu jo edellisellä viikolla. Alkupaukun yhteydessä Länsimetron arvioitiin valmistuvan syksyllä 2014.
Hankkeen kokonaiskustannuksia oli myös tarkistettu ja tuolloin rakennustyön hinnaksi laskettiin 714 miljoonaa euroa.
Metroprojektia oli vastustettu edelleen ja valituksia viety aina korkeimpaan oikeuteen asti. Avajaisviikolla oikeuden päätöstä paitsi odotettiin myös pelättiin. Hyväksytty valitus tarkoittaisi aloitettujen rakennustöiden keskeytymistä ja vähintään 50 miljoonan lisäkustannuksia puolelta vuodelta.
Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet arvioiden mukaisesti. Hankkeen aikataulu sekä kustannukset venyivät vuosien aikana useita kertoja. Vuonna 2016 Länsimetroa odotettiin jo valmistuvaksi, mutta Otaniemen asemalla havaitut turvallisuusriskit venyttivät töitä peräti kahteen otteeeseen saman vuoden aikana. Länsimetro aloitti liikennöintinsä marraskuussa 2017.
Länsimetron neitsytmatka
Lue lisää:
Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen
Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.
