Hyppää pääsisältöön

Masennuslääkkeet antoivat takaisin elämäni - miksi niitä vieläkin vähätellään?

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Anna Autio Yle Tiede

Joka viides meistä sairastuu vakavaan masennukseen elämänsä aikana. Suurin osa ei edelleenkään saa riittävää hoitoa. Psyykelääkkeitä vähättelevä keskustelu voi saada potilaan kieltäytymään lääkityksestä, mikä on hengenvaarallista. Hoitamattomassa depressiossa itsemurhariski on 20-kertainen, kirjoittaa tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen blogissaan.

Kun parikymmentä vuotta sitten sairastin vakavaa ja uusiutuvaa masennusta, olin kiivaasti päättänyt, etten koskekaan masennuslääkkeisiin. Osakiitos tästä kuului jo silloin mediassa käydylle masennuslääkkeitä vähättelevälle keskustelulle.

Eikä keskustelu ole valitettavasti loppunut. Masennuksen hoidossa käytettävät lääkkeet saavat aika ajoin lokaa päällensä. Ne ovat joko pillereitä, joiden taakse paetaan ”oikeita ongelmia” tai sitten ne ovat lääketeollisuuden ja psykiatrien salajuoni, jolla rahastetaan potilaita. Viimeksi tähän keskusteluun osallistui MOT ”Luulosairaan käypä hoito”-ohjelmalla.

Tuntui, kuin joku olisi kiinnittänyt niskaani koukun ja alkanut hinata minua kohti elämää

Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Masennus on vaarallinen tauti, joka vie ihmiseltä helposti työkyvyn ja elämän ilon. Hoitamattomassa depressiossa itsemurhariski on 20-kertainen. Juuri tänä sunnuntaina 19.11. poltetaan kynttilää itsemurhan tehneiden muistolle. Yksikin sytytetty kynttilä on liikaa.

Mediassa käytävä keskustelu voi saada depressiopotilaan kieltäytymään lääkityksestä, joka voisi auttaa sairastunutta takaisin elämään.

Kun sairastin vakavaa depressiota enkä suostunut käyttämään lääkkeitä, invalidisoiduin käytännössä sängyn pohjalle.

Kun viimein suostuin aloittamaan masennuslääkityksen, muutaman viikon päästä tuntui kuin joku olisi kiinnittänyt niskaani koukun ja alkanut hinata minua pikku hiljaa takaisin normaaliin elämään.

Pääsin takaisin työelämään ja jaksoin myös käydä psykoterapiassa. Siellä pääsin läpikäymään masennukseen johtavia ajatusmallejani. Minun tapauksessani masennuslääkkeet ja psykoterapia olivat äärimmäisen toimiva yhdistelmä. Ne antoivat minulle takaisin elämäni.

Lääkkeet VAI terapia? Lääkkeet JA terapia!

Depressiopotilaalla on tarve saada tehokasta hoitoa tilaansa nopeasti. Valitettavasti masennus on kuitenkin edelleen alihoidettu sairaus, ja vain joka viides saa riittävästi hoitoa sairauteensa.

Puolella masennus uusii. Jos masennusta on ollut yli kolme kertaa, uusiutumisriski on jopa 90%.

Lääkkeet VAI terapia? kysyttiin MOT:issa. Miksi? Masennuksen hoitona käytetään nykyään lääkkeitä JA terapiaa yhdessä.

Hoito määrätään potilaan masennuksen vaikeusasteen mukaan: jos masennus on lievä, lääkehoito ei ole välttämättä tarpeellinen ja terapia voi riittää - jos sitä on saatavilla.

Periaatteena on, että mitä vakavampi masennus, sitä paremmin lääkkeet auttavat.
Vakavasti masentunut kun ei välttämättä jaksa nousta sängystään, saatikka sitten käydä terapiassa. Lääkkeiden avulla tilannetta pyritään parantamaan niin, että masennus lievenee ja potilas pääsee aloittamaan terapian.

nainen istuu masentuneena
nainen istuu masentuneena Kuva: Shuttetstock masennus

Lääkehoidon hyvänä puolena verrattuna terapiaan on potilaan kannalta sen halpuus ja nopeus.

Halvimmillaan masennuslääkkeet maksavat alle kympin kuukaudessa, terapia Kela-tuettuna noin 240 euroa kuukaudessa. Lisäksi Kelan tukemaan kuntouttavaan psykoterapiaan pääsy Suomessa on varsin hidasta. Psykoterapiaa ei myöskään ole tarpeeksi tarjolla.

Koska olemme kaikki yksilöitä, lääkkeiden vasteet ovat erilaisia. Se, toimiiko lääke vai ei, riippuu geeneistämme. Joillekin ensimmäinen masennuslääke toimii hyvin, toisille lääkkeitä joudutaan etsimään pidemmän aikaa.
Jonkun masennus voi olla lääkeresistenssiä, joilloin turvaudutaan esimerkiksi neuromodulaatiohoitoihin.

Kun potilaalle löydetään toimiva lääkehoito, sen vaikutukset voivat olla todella radikaalit ja potilaan olo paranee huomattavasti. Olen haastatellut monia keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta selviytyneitä ihmisiä ja monet ovat saaneet lääkkeistä huomattavaa apua terapiaan yhdistettynä.

Lääkkeet pitävät aivoissa valot päällä, kun depressio himmentäisi ne

Lääkkeiden on joskus uskottu tylsistyttävän ajattelua ja aivotoimintaa. Tutkimukset osoittavat toista.

On todettu, että monilla vaikeaa depressiota sairastavilla muistiin ja oppimiseen liittyvä hippokampus on normaalia pienempi. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että mitä pitempään depressio oli kestänyt ilman, että potilas on saanut masennuslääkitystä, sitä pienempi oli hippokampus. Jos potilas oli saanut lääkitystä, tällaista yhteyttä ei löytynyt.

Masennuslääkkeiden on eläinkokeissa myös huomattu lisäävän hippokampuksessa hermosolujen uusiutumista ja yhteyksien muodostamista, eli neurogeneesiä.

HUSin, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tekemässä tutkimuksessa kuvattiin ihmisten aivoja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, kun heille annettiin masennuslääke mirtatsapiinia.

Tutkimuksessa huomattiin, että masennuslääke lisäsi positiivista ajattelua. Jo yksi annos vaikutti tunteiden prosessointiin aivoissa ja muutti aivojen toimintaa laajasti. Masennuslääke viritti aivojen tunnealueiden reagointia positiivisemmaksi.

Mielen sairauksia hoidettiin shokkihoidoilla ja kylvetyksillä

Entä olivatko asiat paremmin ennen kuin masennuslääkkeet keksittiin? Vastaus on ei.

Antiikin Kreikassa masennuksen synonyymi oli melankolia. Sen uskottiin johtuvan kehon nesteiden epätasapainosta. Hoito oli sen mukaista: peräruiskeita ja kuppausta.

Myöhemmin ajateltiin, että masennus on merkki siitä, että paholainen on iskenyt potilaaseen, ja hoitona käytettiin rukouksia ja manauksia.

1800 - 1900 -luvuilla ”hullujen” hoitoon tuli uudenlaisia menetelmiä. Mielen sairauksia hoidettiin esimerkiksi shokkihoidoilla: potilas pudotettiin yllättäen kylmään veteen. Sairauksia yritettiin ajaa pois myös istuttamalla potilaaseen malaria kuumepiikkien aikaansaamiseksi. Muita käytettyjä hoitoja olivat insuliinikooma, erilaiset kylvetykset, moraalihoidot, lobotomia ja sähköshokit. Osaa näistä hoidoista käytettiin myös masennukseen.

Useimmista historiassa käytetyistä hoidoista on onneksi jo luovuttu. Ne aiheuttivat usein enemmän kärsimystä kuin apua potilaalle.

Sähköhoitoa käytetään tänäkin päivänä lääkeresistenssin masennuksen hoidossa, tosin hoito on tänä päivänä kivutonta nukutuksen vuoksi. Se on yksi tehokkaimmista ja nopeimmista hoitomuodoista masennukseen.

Kun on käynyt pohjalla, ymmärtää arvostaa elämän pikkuasioita

Onneksi depression ja muidenkin mielenterveyshäiriöiden hoito on muuttunut, ja kehityksessä on menty eteenpäin. Yksi suuri edistysaskel hoidossa on ollut juuri masennuslääkkeiden kehittäminen.

Tehokkasti hoidettu masennus vähentää itsemurhan riskiä. Ja onneksi masennuksen hoito on tehostunut: itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt roimasti.

nainen katsoo ulos ikkunasta
nainen katsoo ulos ikkunasta Kuva: Shutterstock masennus

On tärkeää, että mielenhäiriöiden lääkehoidosta pystytään puhumaan rakentavasti. Tämä on tärkeää ennen kaikkea potilaiden kannalta, joista jo monet muutenkin kantavat sairauteensa ja sen lääkitykseen liittyvää häpeäleimaa.

Väitän, että ihminen, joka ei ole kokenut masennusta, ei voi ymmärtää, miten vakavasta tilasta on kyse. Siksi depressiotilojen hoitotarvetta helposti vähätellään keskusteluissa. Masennus on kuitenkin paskamainen, lamauttava tauti. Itse olisin mielelläni jättänyt sen kokematta. En valinnut itselleni tätä tautia, tauti valitsi minut.

Koen kuitenkin olevani onnekas, että sairastuin masennukseen aikana, jolloin siihen on ollut tarjolla toimivia hoitokeinoja. Parasta depressiossa oli parantuminen: kun on käynyt pohjalla, ymmärtää arvostaa elämän pikkuasioita.

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Yle Tieteen futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina on myös tietokirjailija, joka kirjoittaa parhaillaan kirjaa depressiosta.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede