Hyppää pääsisältöön

Ryhmäteatterin Muodonmuutos jakaa maailman voittajiin ja syöpäläisiin

Vesa Vierikko näyttelee Keijo Saastamoista, joka muuttuu syöpäläiseksi.
Vesa Vierikko näyttelee Keijo Saastamoista, joka muuttuu syöpäläiseksi. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Vesa Vierikko,Muodonmuutos

Ryhmäteatterin Muodonmuutos on tärkeä ja jopa röyhkeä puheenvuoro tästä ajasta ja sen vallitsevista arvoista.

Muodonmuutos on samalla vuonna 1967 perustetun Ryhmäteatterin 50-vuotisjuhlanäytös.

Päähenkilö Keijo Saastamoinen (Vesa Vierikko) on tavallinen espoolainen mies. Vakuutusmyyjä, merkonomi, isä, puoliso, lottoaja, asuntovelallinen. Keijo on nyky-Suomeen siirretty Gregor Samsa, mies joka muuttuu syöpäläiseksi. Komeaa muuten on, että juhlanäytelmän pääroolissa on näyttelijä, joka kiinnitettiin alunperin Ryhmäteatteriin vuonna 1980.

Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä ovat aiemmin muokanneet uusiksi Nikolai Gogolia. Nyt he ovat tarttuneet Franz Kafkaan. Absurdi komedia tarjoaa jälleen mahdollisuuden kuvata syöveriä, jonne pieni ihminen nakataan hänen yrittäessään selvitä rahakkaiden ja vallakkaiden määrittelemässä maailmassa.

Muodonmuutos jatkaa siis osin samojen teemojen käsittelyä kuin vaikka juuri Päällystakki ja Mielipuolen päiväkirja. Kerronnan tapakin on sama: päähenkilö sinnittelee alati pahenevan painajaisen keskellä, muut näyttelijät vaihtavat tragikoomisesta roolista toiseen ja toimivat tarinan kertojina. Sekä kirjoittajat että näyttelijät todella osaavat tämän lajin. Esitys syöksyy suvereenisti nopeasta kohtauksesta toiseen.

Vesa Vierikko ja Sari Mällinen Ryhmäteatterin näytelmässä Muodonmuutos.
Keijo Saastamoisen (Vesa Vierikko) vaimo (Sari Mällinen) alkaa triathlonistiksi. Vesa Vierikko ja Sari Mällinen Ryhmäteatterin näytelmässä Muodonmuutos. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Muodonmuutos
Syöpäläiset lisääntyvät kaikkialla.

Keijon romahdus keskiluokkaisesta vakuutuskauppiaasta yhteiskunnan surkeimmaksi pohjanöyhdäksi on nopea. Headhuntterit eivät hae ketään kotoa, ei vaikka Keijo kuinka hokee bisnessloganeita, vakuuttaa olevansa disruptiivinen ja out-of-the-box. Liian kallis sohva liian kalliin television edessä vaihtuu likaisiksi lääviksi, vaimokulta joukoksi itähelsinkiläisiä narkkareita ja diilereitä.

Tässä tulkinnassa Keijo Saastamoisesta lähtee liikkeelle globaali epidemia. Syöpäläiset lisääntyvät kaikkialla, valtiot ovat romahtamaisillaan yhä useampien ihmisten muuttuessa haitallisiksi tuholaisiksi. Viesti on selvä: kenestä vaan voi tulla osaton, turha loinen.

Osansa ruoskasta saa niin Suomen hallitus yliopistoleikkauksineen kuin mediakin. Näyttämöllä Ylen talousuutisissa haastatellaan – muka objektiivisena asiantuntijana – aina uudestaan Nordean ekonomisti Jan Stoltenhyggeriä (Santtu Karvonen), joka taloustilanteesta riippumatta esittää kansalle ohjeeksi vyön kiristystä.

Robin Svartström ja Taisto Oksanen näyttelevät mustapukuisia miehiä Ryhmäteatterin Muodonmuutoksessa.
Mustapukuiset miehet (Robin Svartström ja Taisto Oksanen) saapuvat selvittämään syöpälaisepidemian alkujuuria. Robin Svartström ja Taisto Oksanen näyttelevät mustapukuisia miehiä Ryhmäteatterin Muodonmuutoksessa. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Muodonmuutos

Ryhmiksen ensemble on jälleen kovassa vedossa. Vesa Vierikko koikkelehtii ja pyristelee Keijo Saastamoisena niin että hänen alkaa uskoa olevan jättihyönteinen. Santtu Karvonen ja Robin Svartström heittävät tiukan setin monenkarvaisia tyyppejä lipevistä pukumiehistä sekopäisiin lähiöhiippareihin. Minna Suuronen synnyttää teatteri-illan koskettavimmat hetket paremmasta haaveilevana sekakäyttäjänä Pami-mirjamina. Vilpitön Keijo ei näe mirjamia ankeana narkomaanina, vaan ihan ihmisenä vierellään.

Erikseen täytyy ylistää kahta erityisen loistokasta roolisuoritusta

Toinen henkilökohtainen suosikkini on Sari Mällisen Piri-mari, mustahampainen kurjaliston karaokekuningatar. Apua mikä hahmo! Miten valtaisan energistä, häpeästä täysin vapaata heittäytymistä! Joka kerta kun Piri-mari avasi suunsa, olin tippua tuolilta naurusta.

Näytelmän tyrmäävimmät hetket tarjoaa Taisto Oksanen. Hän lyö ällikältä roolissaan ”Hitlerin näköisenä miehenä”. Tämä miekkonen on yliopistosta irtisanottu germaanisen filologian lehtori, joka ei muutu syöpäläiseksi – vaan Hitlerin klooniksi. Hän ei osaa enää puhua kuin saksaa ja vain Hitlerin äänellä, ja tukkakin asettautuu väkisin sivujakaukselle. Oksanen pauhaa Hitlerin näköisen miehen televisiomonologissa tavalla, joka saa yhtä aikaa ulvomaan naurusta ja jäätymään kauhusta.

Hahmon avulla Leskinen ja Keski-Vähälä muistuttavat, millaisia voimia tämä aika kasvavine tuloeroineen, vihanlietsomisineen ja ihmisten luokitteluineen on manaamassa esille.

Taisto Oksanen näyttelee "Hitlerin näköistä miestä".
Taisto Oksanen näyttelee "Hitlerin näköistä miestä". Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Taisto Oksanen,Muodonmuutos

Ryhmäteatteri: Muodonmuutos.
Frans Kafkaa vapaasti mukaillen kirjoittaneet Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä
Ohjaus Esa Leskinen. Lavastus- ja pukusuunnittelija Janne Siltavuori. Äänisuunnittelija Jussi Kärkkäinen. Valosuunnittelija Ville Mäkelä. Videosuunnittelija Ville Vierikko.
Maskeeraussuunnittelija Ari Haapaniemi. Rooleissa: Vesa Vierikko, Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Sari Mällinen ja Taisto Oksanen. Kantaesitys 17.11.2017.

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.