Hyppää pääsisältöön

Ryhmäteatterin Muodonmuutos jakaa maailman voittajiin ja syöpäläisiin

Vesa Vierikko näyttelee Keijo Saastamoista, joka muuttuu syöpäläiseksi.
Vesa Vierikko näyttelee Keijo Saastamoista, joka muuttuu syöpäläiseksi. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Vesa Vierikko,Muodonmuutos

Ryhmäteatterin Muodonmuutos on tärkeä ja jopa röyhkeä puheenvuoro tästä ajasta ja sen vallitsevista arvoista.

Muodonmuutos on samalla vuonna 1967 perustetun Ryhmäteatterin 50-vuotisjuhlanäytös.

Päähenkilö Keijo Saastamoinen (Vesa Vierikko) on tavallinen espoolainen mies. Vakuutusmyyjä, merkonomi, isä, puoliso, lottoaja, asuntovelallinen. Keijo on nyky-Suomeen siirretty Gregor Samsa, mies joka muuttuu syöpäläiseksi. Komeaa muuten on, että juhlanäytelmän pääroolissa on näyttelijä, joka kiinnitettiin alunperin Ryhmäteatteriin vuonna 1980.

Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä ovat aiemmin muokanneet uusiksi Nikolai Gogolia. Nyt he ovat tarttuneet Franz Kafkaan. Absurdi komedia tarjoaa jälleen mahdollisuuden kuvata syöveriä, jonne pieni ihminen nakataan hänen yrittäessään selvitä rahakkaiden ja vallakkaiden määrittelemässä maailmassa.

Muodonmuutos jatkaa siis osin samojen teemojen käsittelyä kuin vaikka juuri Päällystakki ja Mielipuolen päiväkirja. Kerronnan tapakin on sama: päähenkilö sinnittelee alati pahenevan painajaisen keskellä, muut näyttelijät vaihtavat tragikoomisesta roolista toiseen ja toimivat tarinan kertojina. Sekä kirjoittajat että näyttelijät todella osaavat tämän lajin. Esitys syöksyy suvereenisti nopeasta kohtauksesta toiseen.

Vesa Vierikko ja Sari Mällinen Ryhmäteatterin näytelmässä Muodonmuutos.
Keijo Saastamoisen (Vesa Vierikko) vaimo (Sari Mällinen) alkaa triathlonistiksi. Vesa Vierikko ja Sari Mällinen Ryhmäteatterin näytelmässä Muodonmuutos. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Muodonmuutos
Syöpäläiset lisääntyvät kaikkialla.

Keijon romahdus keskiluokkaisesta vakuutuskauppiaasta yhteiskunnan surkeimmaksi pohjanöyhdäksi on nopea. Headhuntterit eivät hae ketään kotoa, ei vaikka Keijo kuinka hokee bisnessloganeita, vakuuttaa olevansa disruptiivinen ja out-of-the-box. Liian kallis sohva liian kalliin television edessä vaihtuu likaisiksi lääviksi, vaimokulta joukoksi itähelsinkiläisiä narkkareita ja diilereitä.

Tässä tulkinnassa Keijo Saastamoisesta lähtee liikkeelle globaali epidemia. Syöpäläiset lisääntyvät kaikkialla, valtiot ovat romahtamaisillaan yhä useampien ihmisten muuttuessa haitallisiksi tuholaisiksi. Viesti on selvä: kenestä vaan voi tulla osaton, turha loinen.

Osansa ruoskasta saa niin Suomen hallitus yliopistoleikkauksineen kuin mediakin. Näyttämöllä Ylen talousuutisissa haastatellaan – muka objektiivisena asiantuntijana – aina uudestaan Nordean ekonomisti Jan Stoltenhyggeriä (Santtu Karvonen), joka taloustilanteesta riippumatta esittää kansalle ohjeeksi vyön kiristystä.

Robin Svartström ja Taisto Oksanen näyttelevät mustapukuisia miehiä Ryhmäteatterin Muodonmuutoksessa.
Mustapukuiset miehet (Robin Svartström ja Taisto Oksanen) saapuvat selvittämään syöpälaisepidemian alkujuuria. Robin Svartström ja Taisto Oksanen näyttelevät mustapukuisia miehiä Ryhmäteatterin Muodonmuutoksessa. Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Muodonmuutos

Ryhmiksen ensemble on jälleen kovassa vedossa. Vesa Vierikko koikkelehtii ja pyristelee Keijo Saastamoisena niin että hänen alkaa uskoa olevan jättihyönteinen. Santtu Karvonen ja Robin Svartström heittävät tiukan setin monenkarvaisia tyyppejä lipevistä pukumiehistä sekopäisiin lähiöhiippareihin. Minna Suuronen synnyttää teatteri-illan koskettavimmat hetket paremmasta haaveilevana sekakäyttäjänä Pami-mirjamina. Vilpitön Keijo ei näe mirjamia ankeana narkomaanina, vaan ihan ihmisenä vierellään.

Erikseen täytyy ylistää kahta erityisen loistokasta roolisuoritusta

Toinen henkilökohtainen suosikkini on Sari Mällisen Piri-mari, mustahampainen kurjaliston karaokekuningatar. Apua mikä hahmo! Miten valtaisan energistä, häpeästä täysin vapaata heittäytymistä! Joka kerta kun Piri-mari avasi suunsa, olin tippua tuolilta naurusta.

Näytelmän tyrmäävimmät hetket tarjoaa Taisto Oksanen. Hän lyö ällikältä roolissaan ”Hitlerin näköisenä miehenä”. Tämä miekkonen on yliopistosta irtisanottu germaanisen filologian lehtori, joka ei muutu syöpäläiseksi – vaan Hitlerin klooniksi. Hän ei osaa enää puhua kuin saksaa ja vain Hitlerin äänellä, ja tukkakin asettautuu väkisin sivujakaukselle. Oksanen pauhaa Hitlerin näköisen miehen televisiomonologissa tavalla, joka saa yhtä aikaa ulvomaan naurusta ja jäätymään kauhusta.

Hahmon avulla Leskinen ja Keski-Vähälä muistuttavat, millaisia voimia tämä aika kasvavine tuloeroineen, vihanlietsomisineen ja ihmisten luokitteluineen on manaamassa esille.

Taisto Oksanen näyttelee "Hitlerin näköistä miestä".
Taisto Oksanen näyttelee "Hitlerin näköistä miestä". Kuva: Mitro Härkönen Ryhmäteatteri,Taisto Oksanen,Muodonmuutos

Ryhmäteatteri: Muodonmuutos.
Frans Kafkaa vapaasti mukaillen kirjoittaneet Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä
Ohjaus Esa Leskinen. Lavastus- ja pukusuunnittelija Janne Siltavuori. Äänisuunnittelija Jussi Kärkkäinen. Valosuunnittelija Ville Mäkelä. Videosuunnittelija Ville Vierikko.
Maskeeraussuunnittelija Ari Haapaniemi. Rooleissa: Vesa Vierikko, Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Sari Mällinen ja Taisto Oksanen. Kantaesitys 17.11.2017.

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.