Hyppää pääsisältöön

EBU:n musiikkivaihto 50 vuotta - ei pelkkää Euroviisua

BBC Concerts Orchestra
BBC Concert Orchestra esiintyy kapellimestari Johannes Wildnerin johdolla St. Luke's -salissa Lontoossa EBU:n konserttivaihdon 50-vuotisjuhlakonsertissa 27. marraskuuta 2017. BBC Concerts Orchestra Kuva: BBC BBC Concert Orchestra

EBU:n eli Euroopan yleisradioliiton musiikkivaihto täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlitaan maanantaina 27. marraskuuta suoralla konsertilla Lontoosta. Mitä tämä musiikkivaihto tarkalleen tarkoittaa? EBU-yhteistyö on paljon muutakin kuin Euroviisuja.

Marraskuun 27. päivänä 1967 elettiin jännittäviä aikoja, tuolloin lähetettiin ensimmäinen kansainvälisesti radioitu Euroopan yleisradioliiton EBU-konsertti. Ensimmäistä konserttia oli suunniteltu vuosia. Oli koottu työryhmä, johon kuului radiojohtajia ympäri Eurooppaa. He jakoivat omia ohjelmiaan, mutta myös suunnittelivat EBU-maiden kesken jaettavia konserttikokonaisuuksia. Tämä oli myös taloudellisesti järkevää, sillä yksikään yleisradioyhtiö ei olisi kyennyt yksin lähettämään konsertteja suorana ympäri Eurooppaa.

Kuulijat pääsivät kokemaan laadukkaita ja ammattitaitoisia esityksiä eri maista omalta kotisohvaltaan. Musiikki ei tarvinnut tulkkia, joten tämäkään ei ollut esteenä kansainvälisille suorille lähetyksille. Jokaisen maan radiokuuluttaja tosin juonsi konsertin, kukin omalla kielellään ja tyylillään.

Poliittisia häiriötekijöitä

Ensimmäinen konsertti vuonna 1967 lähetettiin suorana Lontoon uudesta Queen Elizabeth Hallista. Kapellimestarina oli säveltäjä Benjamin Britten. Ohjelmassa kuultiin Bachin Brandenburgilainen konsertto nro 4, Haydnin Keisarikvartetto, Mozartin Sinfonia concertante viululle, alttoviululle ja orkesterille, sekä Brittenin Nocturne tenorille, seitsemälle obligatosoittimelle ja jousiorkesterille.

EBU:n konserttihojelma 27.11.1967
Ensimmäisen EBU-konsertti pidettiin uudessa Queen Elizabeth Hallissa 27.11.1967. EBU:n konserttihojelma 27.11.1967 Kuva: BBC Euroopan yleisradiounioni

European Broadcasting Union perustettiin 1950 edustamaan lähinnä Länsi-Eurooppaa, mutta 1960-luvulla EBU:n konserttisuunnittelijat halusivat mukaan taiteilijoita myös itäisestä Euroopasta.

Seuraavan konsertin isäntänä toimi Puolan radio. Konsertti ei kuitenkaan päässyt radiotaajuuksille, sillä sopimus neuvostoliittolaisten viranomaisten kanssa raukesi viime minuuteilla. Pelkät tekniset ongelmat eivät siis olleet tuolloin ainoa hankaluus, vaan myös poliittiset syyt saattoivat olla vaikeuttamassa lähetyksiä. Ensimmäisen konserttikauden suosio oli silti erinomainen.

Koko ensimmäisen konserttikauden ajan konsertteja lähetettiin suorana miljoonille kuuntelijoille, ja budjetti jopa alitettiin. Lisäksi osallistujamaiden lukumäärä kasvoi seitsemästä neljääntoista. Suomen Yleisradio kuului näihin seitsemään alkuperäismaahan.

Psykologista musiikkitoimittajaksi

Itävaltalainen Hans Keller oli avainhenkilö, joka johti pientä radion musiikkipäälliköiden joukkoa, jonka tehtävänä oli suunnitella konserttikausi. Keller itse oli viehtynyt wieniläisestä kamarimusiikista, eikä tiennyt mitään englantilaisesta musiikista ennen kuin kuuli Brittenin Peter Grimes -oopperan ensiesityksen. Elämys oli käänteentekevä. Keller oli siihen asti tavoitellut psykologin uraa, mutta oopperakokemuksen jälkeen, hän alkoi kirjoittaa musiikista yhdistellen siihen psykologista tietouttaan. Näin hän loi kirjoituksillaan ainutlaatuisia, jäljittelemättömiä tulkintoja. Keller tunnettiin Britanniassa parhaana kirjoittajana ja radioäänenä 1960- ja -70-luvuilla.

Euroopan laajuinen konserttikausi ei kuitenkaan ollut yksin Kellerin idea. Ehdotuksen toi julki ensimmäisenä Richard Marriott, joka työskenteli vuonna 1950 BBC:n eurooppalaisen yhteistyöosaston johtajana. Hänen mielestään näin laajaa hanketta ei voitu pyörittää onnistuneesti kuin pienellä joukolla. Jokainen jäsenmaa halusi luonnollisesti olla mukana lähettämässä ja suunnittelemassa konsertteja, mutta lopulta johtoryhmässä oli vain kolme jäsentä.

Keller itse puheenjohtajana puski ideoita läpi hallitsevalla otteella tavoitteenaan saada konserteissa yhdistettyä sekä kamari-, että orkesterimusiikkia. Tällainen konserttikokonaisuus oli tuntematonta monille eurooppalaisille radiokanaville.

Konserttielämysten kansainvälinen saavutettavuus mullistui

Benjamin Britten epäili, ettei konsertit toimisi radioituina. Hän ei ollut ainoa joka ajatteli, että radio toimii vain todellisen kokemuksen korvikkeena. Tämän hän koki kuulijan harhaanjohtamisena: ”Kaiutin ei luo todellista musiikillista kokemusta”. Britten kiitteli kuitenkin radion merkitystä kouluttajana ja muistojen herättäjänä.

Hans Keller oli Brittenin kanssa samaa mieltä. Levytetyllä musiikilla oli vaaransa, musiikin kuulemisen täytyi olla ainutlaatuinen kokemus. Konsertin lähettäminen suorana ei hänen mielestään kuitenkaan ollut sama asia ja Keller kirjoittikin puolustukseksi vaikuttavan tiedotteen ensimmäisen EBU-konsertin radioinnista.

Benjamin Britten johtaa orkesteria
Säveltäjä Benjamin Britten johti historiallisen ensimmäisen EBU-konsertin. Benjamin Britten johtaa orkesteria Kuva: BBC Benjamin Britten

Eurooppalainen konserttisali

Ensimmäinen radioitu konserttikausi avasi aivan uuden aikakauden Euroopan laajuisessa yhteistyössä jakamalla musiikkiesityksiä julkisten radioyhtiöiden kautta lähes koko maailmalle. Siitä lähtien EBU on tarjonnut suoria konserttitaltiointeja, oopperaesityksiä, musiikkikilpailuja ja -tapahtumia 56 jäsenmaalle. Tänä päivänä EBU-jäsenet lähettävät yli 3000 konsertin valikoimasta musiikkiesityksiä, ja tarjoavat muille oman maansa konserttikirjoa. Nykyään vaihto ulottuu myös pitkälle Euroopan rajojen ulkopuolelle; Pohjois-Amerikkaan, Kaukoitään ja Australiaan.

Taidemusiikin rinnalla myös muut musiikin tyylilajit

EBU-konserttivaihdot eivät kuitenkaan käsitä pelkkää taidemusiikkia. Vuosien varrella konserteissa on kuultu myös rockia, jazzia ja kansanmusiikkia yhä laajempana tarjontana. Ensimmäinen jazzfestivaali välitettiin EBU-vaihdossa vuonna 1974 Norjasta. Vuonna 1980 lähetettiin ensimmäinen kansanmusiikkikonsertti Tanskan Skagenista. Rock ja maailmanmusiikki tulivat mukaan vuosina 1982 ja 1987. Esimerkkejä populaarimusiikin livekonserttien puolelta ovat U2, Coldplay ja David Guetta.

Eurovision laulukilpailujen suorat lähetykset keräävät miljoonia katsojia jännittämään maidensa ja esiintyjiensä puolesta. Viihdemusiikki on myös yksi osa EBU:n ja jäsenmaiden toimintaa.

EBU-konsertit ovat edelleenkin miljoonien kuuntelijoiden saatavilla jatkuvasti. Perimmäisenä tarkoituksena on liittää kansakuntia yhteen. Suomen Yleisradio toimii myös vahvana linkkinä, EBU-konserttimateriaalia lähetetään viikoittain. Vaihto-ohjelmassa tarjotaan esimerkiksi kamari- ja orkesterimusiikkia, sekä oopperaa. Yle välittää nykyisin noin 50 konserttia Euroopan musiikkivaihdosta radionkuuntelijoille ja tarjoaa kymmeniä taltioimiaan musiikkiesityksiä EBU-vaihtoon ympäri maailmaa.

European Broadcasting Union
EBU-logo European Broadcasting Union Kuva: BBC Euroopan yleisradiounioni

Uudet teknologiat avuksi

1990-luku toi mukanaan keksintöjä, jotka toimivat vahvana kannustimena musiikkiesitysten maailmanlaajuiseen jakamiseen niin televisiossa kuin radiossakin. Nämä keksinnöt olivat satelliittilähetykset ja niiden seuraaja internet. Niiden myötä tuli mahdolliseksi musiikin välittäminen ja tarjoaminen verkon välityksellä EBU-maiden kesken. Tämä johti myös siihen, että vaihtojärjestelmä kasvoi merkittävästi. Ennen nauhat täytyi kopioida reaaliajassa ja lähettää ne kohdemaan radioasemille postin välityksellä. Tuohon aikaan vaihto oli vain noin 200 konserttia vuodessa. Teknologian kehityksen myötä luku kasvoi nykyiseen laajuuteensa.

Lähteet:
BBC Music Magazine
https://www.ebu.ch/about/radio/euroradio-50th