Hyppää pääsisältöön

Kari Haakana: Yle Areena avautuu suomalaisille EU-alueella ensi vuonna

Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana
Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana Kuva: Pauli Boström / Yle Yle Areena,Kari Haakana

Yksi Yle Areenan ensi vuoden suurimmista muutoksista on EU:n ns. siirrettävyysasetuksen toteuttaminen. Näin EU-alueella matkailevat suomalaiset voivat katsoa ja kuunnella kaikkea Areenan sisältöä aivan kuten kotimaassakin.

EU:n siirrettävyysasetus koskee ensisijaisesti maksullisia verkkopalveluita, mutta myös Yle haluaa tarjota suomalaisille parasta mahdollista palvelua ja ottaa siirrettävyyden käyttöön Yle Areenassa.

Jotta tämä on mahdollista, täytyy Areenaa hieman muokata. Tärkeimpänä muutoksena on Yle Tunnus -kirjautuminen, jota edellytetään kaikilta käyttäjiltä, jotka haluavat käyttää Areenaa EU-alueella Suomen ulkopuolella. Areenaa voi edelleen käyttää myös kirjautumatta palveluun.

Yle Tunnukseen liitetään uutena ominaisuutena asuinpaikkatarkistus: rekisteröityneeltä käyttäjältä varmistetaan, että hänellä on pysyvä asuinpaikka Suomessa. Tarkistus tehdään Suomi.fi-tunnistautumispalvelun avulla, jolloin Yle Tunnus saa Väestörekisterikeskukselta tiedon, onko käyttäjän kotikunta Suomessa. Vaatimuksen taustalla on EU:n siirrettävyysasetus, jossa edellytetään, että palvelun täytyy tunnistaa se EU-valtio, jossa käyttäjä asuu vakituisesti.

Siirrettävyysasetus ei siis tarkoita, että suomalaiset voisivat Suomessa seurata minkä tahansa EU-alueella toimivan palvelun sisältöjä tai että kuka tahansa EU-kansalainen voisi katsoa koko Areenan sisältöjä EU-alueella. Kunkin palvelun sisällöt ovat käyttäjälle avoinna tämän kotimaassa sekä lisäksi missä tahansa EU-maassa, kunhan käyttäjä tunnistetaan ja tämän asuinpaikka mahdollistaa palvelun käyttämisen.

EU-asetus ei koske muita kuin sen jäsenvaltioita, eli EU-alueen ulkopuolelta Areenan kaikkea sisältöä ei jatkossakaan voi katsoa vaikka vakituinen kotipaikka olisi Suomi.

Yle Areenassa työ siirrettävyyden mahdollistamiseksi on käynnissä.

Ylen pyrkimyksenä on mahdollistaa Areenan käyttö rekisteröityneille suomalaisille käyttäjille EU-alueella ensi vuoden aikana. Aikaisin mahdollinen ajankohta tälle on 1. huhtikuuta 2018, kun siirrettävyysasetus astuu voimaan. Areenan avaaminen EU-alueella matkaileville suomalaisille edellyttää kuitenkin, että kaikki tarvittavat taustajärjestelmät niin rekisteröitymisen kuin jakelun osalta toimivat, joten täsmällistä avautumispäivää ei vielä tiedetä.

Tällä hetkellä Areenan sisällöistä yli 80% on katsottavissa ja kuunneltavissa ulkomailla. Ohjelmien tekijänoikeussopimukset rajoittavat sisältöjen jakelua Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kari Haakana
Yle Areenan palvelupäällikkö

Tekstiin lisätty lause 23.11.2017 klo 10:26 "EU-asetus ei koske muita, kuin sen jäsenvaltioita eli EU-alueen ulkopuolelta Areenan kaikkea sisältöä ei jatkossakaan voi katsoa vaikka vakituinen kotipaikka olisi Suomi."

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.