Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Historia pääkuva

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa

Kuvituskuva Abitreenien sensorin vinkit -juttuun.
Kuvituskuva Abitreenien sensorin vinkit -juttuun. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Shutterstock Abitreenit

Hyvä historian yo-koevastaus on faktoihin nojaava analyyttinen ja johdonmukainen teksti, joka käsittelee aihetta niin kuin tehtävänannon verbi pyytää. Lue ylioppilastutkintolautakunnan sensori Jan Löfströmin viisi vinkkiä historian yo-kokeeseen.

1. Pysy annetussa aikahaarukassa

Historian kokeessa operoidaan ajallisen muutoksen kanssa. Ajan hahmottaminen on tärkeää, sillä muuten vastaaja saattaa kirjoittaa tarpeettomasti sellaista, mitä ei tehtävässä kysytä.

Jan Löfström on huomannut, että silloinkin, kun kysytty aikahaarukka on jo tehtävänannossa, läikkymistä aikajakson ulkopuolelle, erityisesti sen jälkeiseen aikaan tulee tekstikentissä vastaan.

Syksyn 2017 yo-kokeessa kysyttiin kylmän sodan alkamisesta näin:
Minkälaisiksi toisen maailmansodan voittajavaltioiden suhteet kehittyivät sodan päättymisestä 1950-luvun alkuun?

Osa kokelaista oli kirjoittanut paljon pidemmälle kuin 50-luvun alkuun, esimerkiksi Kuuban ohjuskriisistä, vaikka se tapahtui vasta 60-luvun alussa, eikä sitä siksi haettu tässä tehtävässä.

– Aikarajojen ylitykset eivät tuo virhepisteitä, mutta emme myöskään palkitse siitä, että vastaaja esittelee tietoa, jotka menevät kysytyn asian ulkopuolelle, Löfström sanoo.

Löfström kannustaa kokelaita täsmentämään, mistä ajasta kirjoittaa. Esimerkiksi antiikkia koskevassa tehtävässä olisi syytä tarkentaa, mitä kohtaa tästä yli tuhatvuotisesta aikakaudesta käsittelee.

– On epätyydyttävää, jos antiikki-tehtävässä ei käy mitenkään ilmi, missä ajassa liikutaan. Ei tarvitse tarkkaa vuotta sanoa, mutta olisi kiva nähdä, mistä vuosisadoista suunnilleen on kyse, Löfström sanoo.

2. Ymmärrä, että käsitteiden merkitys muuttuu eri aikakausina

Edelliseen vinkkiin liittyy myös se, että käsitteet voivat olla aikaan sidottuja. Tällainen on esimerkiksi orjuus. Antiikin orjuus on eri asia kuin Yhdysvaltojen etelävaltioiden orjuus 1800-1900-luvuilla.

– Puhumattakaan maaorjista Euroopassa keskiajalla tai Venäjällä 1800-luvulla. Tämän ja vastaavien käsitteiden kohdalla vastaajan on hyvä tiedostaa, että eri aikakausina niiden sisältö on erilainen, Löfström sanoo.

Löfström mainitsee myös kolonialismin ja imperialismin käsitteet. Ne ovat lähes samansisältöisiä (siirtomaita riistävää suurvaltapolitiikkaa), mutta niillä viitataan eri aikoihin: kolonialismilla 1500-1600-lukuihin, imperialismilla 1800-jälkipuoliskoon ja 1900-luvun alkuun.

– On vakuuttavampaa, jos niitä osaa käyttää oikeissa historiallisissa konteksteissa. Ei siinä maailman suurimmasta virheestä ole kyse, jos näitä käyttää sekaisin, mutta ne ovat juuri sellaisia historiallisia käsitteitä, jotka ankkuroituvat tiettyihin aikakausiin, Löfström sanoo.

3. Opi käsitteet seuraamalla mediaa

Historian opiskelussa median seuraamisesta on Löfströmin mukaan selkeää hyötyä ainakin kahdesta syystä. Osa yo-koetehtävistä tulee hyvin lähelle nykypäivää, kuten vaikkapa Lähi-idän problematiikka. Ei ole väärin viitata aivan viimeaikaisiin tapahtumiin, jos se sopii aiheeseen.

– Median seuraaminen antaa abiturientille laajaa yleistä tietämystä, jota voi hyödyntää koetilanteessa, Löfström sanoo.

Toinen syy seurata mediaa on, että sieltä voi oppia käsitteiden tosielämän merkityksiä, kun näkee, miten niitä käytetään arkisessa ympäristössä.

– Historiassa monet käsitteet eivät ole niin napakasti määriteltävissä kuin vaikkapa fysiikassa, kemiassa tai biologiassa. Historian käsitteet ovat väljempiä, Löfström sanoo.

Globalisaatio on hyvä esimerkki. Kuka osaisi määritellä sen viidellä sanalla – tai edes kahdellakymmenellä. Oppikirjat totta kai antaa jonkinlaisen suunnan siitä, mutta kuitenkin käsite otetaan haltuun vasta niiden käyttöä havainnoimalla.

Jotkut, esimerkiksi maantieteelliset käsitteet, voivat Löfströmin mukaan olla häilyviä, kuten Lähi-itä. Tämän voikin tuoda esiin omassa vastauksessa.

– Ei ole yhtään huono juttu, jos vastauksessa lyhyesti toteaa, että tällaiset käsitteet saattavat olla tulkinnanvaraisia, Löfström kannustaa.

4. Lue huolella, mikä verbi tehtävänannossa on

Tehtävänantoon sisältyy usein paitsi aiheen rajaus myös miten vastaajan tulisi sitä käsitellä. Löfström kehottaa kiinnittämään huomiota tehtävänantojen verbeihin, koska sillä on merkitystä, miten tehtävä on asetettu.

Jos tehtävässä on käsky:

5. Kirjoita kriittisesti, analyyttisesti ja johdonmukaisesti

Tällä vinkillä Löfström haluaa muistuttaa vastaajia siitä, että vaikka hyvä vastaus rakentuu pätevien tietojen varaan, pelkkä faktaosaaminen ei kuitenkaan riitä.

– Joskus tulee sellaisia vastauksia eteen, joissa on kyllä dataa, mutta epäjohdonmukaisesti kirjoitettuna. Tiedon varassa ei ole kehitelty kriittistä, analyyttistä tarkastelua, jota tehtävänannossa on pyydetty, Löfström sanoo.

Koska faktatieto on vain osa pisteytystä, sensorin on vaikea vastata tyypilliseen abeja kokeen jälkeen mietityttävään kysymykseen “kuinka paljon menee pisteitä, jos unohdin mainita tuon ja tuon asian". Kriittisyys, analyyttisyys ja loogisuus ovat myös tärkeitä arviointikriteereitä.

Löfström kehottaa tutustumaan vuonna 2016 laadittuun taulukkoon, jossa on avattu hyvän vastauksen ulottuvuuksia. Taulukko löytyy YTL:n hyvän vastauksen piirteistä.


Lue lisää:
Historia ja yhteiskuntaoppi ovat sisaraineita, joten historian kirjoittajille voi olla hyötyä lukea myös Jan Löfströmin vinkit yhteiskuntaopin kirjoittajille.

Sensorin vinkit on Abitreenien juttusarja, jossa YTL:n asiantuntijat jakavat neuvoja lukiolaisille yo-kokeisiin. Kaikki sarjan artikkelit löydät täältä.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Kymmenen kiperää kysymystä yhteiskuntaopista

    Testaa, miten tietoinen olet suomalaisesta yhteiskunnasta.

    Mitä Euroopan unioni saa tehdä? Mitä tarkoittaa kiireelliseksi julistettu laki? Abitreenien uusi yhteiskuntaopin pistokoe testaa, kuinka huolellisesti olet yhteiskuntaoppia lukenut. Mikäli et suoriutunut niin hyvin, hätä ei ole tämän näköinen: voit harjoitella lisää vanhoilla ylioppilaskokeilla Abitreenien sivuilla!

  • Satoja matematiikan tehtäviä eri aihealueista

    Sujuuko yhtälön ratkaisu ja todennäköisyyslaskenta? Testaa!

    Osaatko jo ratkaista rationaaliepäyhtälöitä tai laskea keskihajontaa ja vuotuisia korkoja? Abitreeneissä on iso määrä matikan laskuja, joilla kerrata ja oppia uutta!