Hyppää pääsisältöön

Jousisoittimien hinnat karkaavat suomalaismuusikkojen käsistä, koska kiinalaiset kahmivat huippuviulut

Radion sinfoniaorkesterin 2. konserttimestari Emma Vähälä tutkii Giovanni Battista Guadagninin v. 1746-47 rakentamaa viulua, jonka hän on saanut soitettavakseen LähiTapiolalta.
RSO:n 2. konserttimestari Emma Vähälä soittaa nykyään vakuutusyhtiö LähiTapiolan hänelle lainaamaa Guadagnini-viulua vuodelta 1746. Radion sinfoniaorkesterin 2. konserttimestari Emma Vähälä tutkii Giovanni Battista Guadagninin v. 1746-47 rakentamaa viulua, jonka hän on saanut soitettavakseen LähiTapiolalta. Kuva: Arto Heinonen / LähiTapiola viulu,viulistit,Radion sinfoniaorkesteri,kokoelmat,taidemusiikki,LähiTapiola,emma vähälä

Klassisen musiikin ammattilaiset painivat kirjaimellisesti kiinalaisen jutun kanssa: idän suurvallan uudet orkesterit imevät vanhoja soittimia markkinoilta, joten hinnat ovat karanneet suomalaisten soittajien käsistä. Apuun tulevat säätiöt.

Kiinassa perustetaan hurjaa vauhtia uusia sinfoniaorkestereita, joille tarvitaan soittimia. Toisaalta Kiina myös tuottaa uusia soittimia, jotka ovat ihan kelpo työkaluja, jos sellaisella kehtaa soittaa.

Mutta huippusoittaja haluaa tietysti parhaan mahdollisen soittimen, johon hänellä on varaa.

Entistä harvemmalla on varaa laatuun. Ammattimuusikon palkka ja arvosoittimen hinta ovat erkaantuneet vuosia sitten: pelkän perussoittimen hankintaan täytyy varata pienen perheauton verran rahaa ja parhaimmiston hintalapuissa on vähintään kuusi numeroa.

Kun sinfoniaorkesterissa aloittelevan muusikon bruttotulot ovat parin tonnin luokkaa, sillä ei lyhennetä kymmenien tuhansien eurojen soitinlainaa.

Kuvakollaasi, jossa Suomen Kulttuurirahaston kokoelman jousisoittimista sello, David Tecchler, Roma 1707, viulu Gianbattista Rogeri, Brescia 1691 ja viulu Antonio Stradivari "ex Berglund", Cremona 1699
Näitä ei tehdä enää eli Kulttuurirahaston soitinkokoelman helmet: sello David Tecchler, Roma 1707 (soittaja: Jonathan Roozeman), viulu Gianbattista Rogeri, Brescia 1691 (Soittaja: Kreeta-Maria Kentala) ja viulu Antonio Stradivari "ex Berglund", Cremona 1699 (soittaja: Antti Tikkanen) Kuvakollaasi, jossa Suomen Kulttuurirahaston kokoelman jousisoittimista sello, David Tecchler, Roma 1707, viulu Gianbattista Rogeri, Brescia 1691 ja viulu Antonio Stradivari "ex Berglund", Cremona 1699 Kuva: Suomen Kulttuurirahasto, kuvankäsittely: Sampo Soveri/Yle viulu,Stradivarius,sello,jousisoittimet,taidemusiikki,muusikot,Suomen kulttuurirahasto,arvosoittimet

Mesenaatit muusikoiden apuna

Suomessa voi kuitenkin päästä soittamaan erittäin kallista soitinta täysin ilmaiseksi.

Suomen Kulttuurirahaston kokoelmassa on tällä hetkellä 56 soitinta, viuluja, alttoviuluja ja selloa. Niistä hyvin arvokkaita, satojen vuosien ikäisiä, on parikymmentä.

Finanssikonserni OP:n Taidesäätiö puolestaan lainaa arvosoittimiaan nuorille lahjakkaille muusikoille kolmeksi, neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Taidesäätiöllä on kokoelmassaan yhdeksän historiallista arvosoitinta: viisi viulua, kaksi alttoviulua ja kaksi selloa.

Otto Antikainen soittaa OP Ryhmän Taidesäätiön omistamaa Carlo Antonio Testore -viulua vuodelta 1730
OP:n Taidesäätiöllä on yhdeksän arvosoitinta. Yksi niistä on Carlo Antonio Testore -viulu vuodelta 1730. Sitä soittaa nykyään Otto Antikainen. Otto Antikainen soittaa OP Ryhmän Taidesäätiön omistamaa Carlo Antonio Testore -viulua vuodelta 1730 Kuva: Leif Rosas / OP viulu,muusikot,OP,kokoelmat,taidemusiikki,Viulisti,Carlo Antonio Testore -viulu vuodelta 1730

Soittimien jaosta päättää nimetön asiantuntijaraati, eikä säätiö kerro muusikoille lainasoittimen tarkkaa arvoa. Täsmällinen tieto voisi haitata pääasiaa, musiikkia.

Tuorein tulokas jousisoittajien tukijana on LähiTapiola, joka on hankkinut kokoelmiinsa 1700-luvun puolivälissä valmistuneen Guadagnini-viulun.

Sillä soittaa tästä syksystä lähtien Radion sinfoniaorkesterin 2. konserttimestari Emma Vähälä.

Säätiöidenkään kokoelmat eivät toki ratkaise kaikkien muusikoiden ongelmia. Kuukausipalkkaisia orkesterimuusikoita on Muusikkojen liiton jäsenistä vajaa tuhat. Heistä 25-30 prosenttia soittaa jotain muuta kuin jousisoitinta.

Tämän arviolta seitsemänsadan vakituisen lisäksi eri kokoonpanoissa soittaa suuri joukko klassisen koulutuksen saaneita freelancereita.

Kasmir Uusitupa ja OP Ryhmän Taidesäätiön omistama Antonio Stradivarius -viulu vuodelta 1702.
Kasmir Uusituvalla on lainassa OP:n Taidesäätiön Antonio Stradivarius -viulu vuodelta 1702. Kasmir Uusitupa ja OP Ryhmän Taidesäätiön omistama Antonio Stradivarius -viulu vuodelta 1702. Kuva: Leif Rosas / OP viulu,viulisti,Stradivarius,OP,kokoelmat,muusikko,kasmir uusitupa

Vakuutusmaksukin karkaa käsistä

Ja vaikka olisikin niin onnekas, että saisi lainasoittimen, ei rahanmeno ole vielä päättynyt. Pelkkä arvosoittimen vakuuttaminen on kallista lystiä.

Esimerkiksi ranskalainen sello viime vuosituhannen vaihteesta voi olla 200 000 euron arvoinen.

Brittiläisen soittimiin erikoistuneen Lark-yhtiön laskuri antaa soittimen vakuutusmaksuksi 817,40 euroa vuodessa. Siis vajaat seitsemänkymppiä kuussa.

Leena Jaakkola ja Charles Gaillard- viulu vuodelta 1876, oikealla Riina Piirilä ja Leonhard Maussiell -alttoviulu vuodelta 1722
Leena Jaakkola ja OP:n Charles Gaillard -viulu vuodelta 1876 Oikealla Riina Piirilä ja Leonhard Maussiell -alttoviulu vuodelta 1722. Leena Jaakkola ja Charles Gaillard- viulu vuodelta 1876, oikealla Riina Piirilä ja Leonhard Maussiell -alttoviulu vuodelta 1722 Kuva: Leif Rosas / OP viulu,viulisti,muusikot,taide,taidekokoelmat,OP,alttoviulu,Charles Gaillard

Suomalaisille vakuutusyhtiöille arvosoittimet ovat arvoesineitä, joita voi merkitä kotivakuutukseen erikseen. Lisämaksu kotivakuutukseen olisi esimerkkisellollemme samaa luokkaa kuin brittiyhtiön vuosimaksu.

Jos sello olisi ammattikäytössä ympäri maailman, niin vakuutusmaksu olisi vähintään tuhat euroa vuodessa, joissain yhtiöissä jopa kymmenkertainen Larkin maksuun verrattuna.

Sen verran helpotusta vakuutusmaksuihin on alalla tapana antaa, että orkesterimuusikoiden soittimien vakuutusmaksu pannaan yleensä puoliksi soittajan ja orkesterin kesken.

OP:n Taidesäätiö maksaa lainaamiensa soitinten vakuutusmaksut kokonaan muusikoiden puolesta.

Katso mitä mieltä ammattiviulisti Jani Lehtonen ja -sellisti Ilmo Saaristo ovat soitinten hinnannoususta. Jutussa vieraillaan myös viulunrakentaja Ilkka Vainion pajassa, jossa vaurioituneet arvosoittimet entistetään alkuperäiseen loistoonsa ja sointiinsa.

(muokattu 23.11. klo 16.33: Lisätty OP:n Taidesäätiön lainasoitinten vakuutuskäytäntö.)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän