Hyppää pääsisältöön

Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina
Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,Lukupiiri,Sally Salminen,Katriina,Seppo Puttonen

Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

Minulle koko Kirjojen Suomi-sarjan voimakkain lukuelämys on ollut Sally Salmisen vuonna 1936 julkaisema romaani Katriina. Olen siksi valinnut sen myös verkkolukupiirimme luettavaksi!

Katriina on Suomessa nykyään melko tuntematon teos, mutta ilmestyessään se oli kansainvälinen menestys. Salmisen esikoisromaani ilmestyi alunperin ruotsiksi nimellä Katrina. Ilmestymisvuonna kirjasta otettiin Suomessa 15 painosta, ja Salminen voitti sillä Pohjoismaisen romaanikilpailun. Katriina oli yksi käännetyimmistä suomalaisista romaaneista ennen Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä (1945).

Ahvenanmaalta lähtöisin ollut Salminen kirjoitti romaaninsa Yhdysvalloissa muutettuaan sinne siirtolaiseksi. Salmisen kotiseudulla romaani sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton, sillä se kuvasi sikäläistä vastakkainasettelua rikkaiden ja köyhien välillä.

Olin tietoinen Salmisen kirjasta jo entuudestaan, mutta lukiessa sen tunteisiin vetoavuus yllätti. Romaani käsittelee naisen periksiantamattomuutta. Kirjan tarinassa varakkaan pohjalaistalon tytär muuttaa rakkauden perässä Ahvenanmaalle. Mies osoittautuu kuitenkin haihattelijaksi, eikä Katriinalla ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä.

Koska Katriinan puoliso on merimies ja paljon poissa kotoa, Katriina kokee olevansa vain puoliksi naimisissa. Vaimo joutuu ottamaan vastuun kaikesta, kasvattamaan lapset yksin ja kantamaan kaiken taloudellisenkin huolen. Kaikki tämä tekee Katriinasta itsenäisen ja voimakkaan persoonan, joka uskaltaa uhmata Ahvenanmaan rikkaita laivanvarustajia.

Kirjassa on paljon köyhyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja nöyryytystä. Ristiriitainen elämäntilanne näkyy monella tavalla Katriinan elämässä: hänellä on taloudellisen itsenäisyyden kaipuu, mutta samalla hän on riippuvainen rikkaiden talojen töistä.

Katriina on oppositiossa epämuodollista valtaa vastaan. Hän kannustaa esimerkillään kaikkia kylän köyhiä kunnioittamaan itseään, rikkaiden tylyä kohtelua ei tarvitse hyväksyä. Hänen oikeudentuntoaan ei taivutella rahalla. Köyhyyden keskelläkin hän hankkii lapsilleen koulutuksen ja nostaa heidät kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Sally Salmisen ja Katriinan painuminen unohduksiin on mysteeri. Salminen julkaisi Katriinan jälkeen vielä useita teoksia. Hänen romaaninsa Kalastajakylän prinssi (1953) oli kriitikoiden kehuma, ja sitä on pidetty myös Salmisen päätyönä. Lukijoita se ei kuitenkaan löytänyt samalla tavalla kuin Katriina.

Yhtenä syynä Salmisen teosten unohdukseen saattaa olla suomennosten kömpelyys. Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme onkin ryhtynyt uudelleen suomentamaan Katriinaa.

Kirjojen Suomessa vieraillessaan Hurme luonnehti Salmisen Katriinaa yhtä merkittäväksi kirjaksi kuin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjaa. Kun Linna kertoo pääasiassa miesten historiaa 1900-luvun alusta alkaen, Salminen kuvaa naisten selviytymistä viime vuosisadan alussa.

Millainen lukukokemus Katriina on tänä päivänä? Mikä on sen merkitys? Minua kiinnostaisi kuulla teidän kommenttejanne kirjan monista teemoista: naisen roolin muuttumisesta, köyhyydestä, rikkaiden vallankäytöstä, moraalista, lastenkasvatuksesta.

Tervetuloa keskustelemaan kirjasta verkkolukupiiriin kanssani!

Terveisin

Seppo

Teos oli luettavissa e-kirjana Kansalliskirjaston verkkokirjastossa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 ajan.

Artikkelia muokattu 9.1.2018: Linkki e-kirjaan poistettu lukuoikeuden umpeuduttua.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Kirjojen Suomi