Hyppää pääsisältöön

Annoitko lapsellesi sopivan nimen?

Färsk österbottning
Färsk österbottning Kuva: YLE/Rolf Granqvist pikkulapset,syntyvyys,Pohjanmaa,vauvat

Oletko koskaan miettinyt kuka olisit, jos vanhempasi olisivat antaneet sinulle jonkin toisen nimen?

Yksi hankalimmista vastuista vanhemmuudessa on sopivan etunimen valinta lapselle. Nimen pitäisi kuvastaa lapsen persoonaa, mutta siitä on elämän ensimmäisinä kuukausina vielä hyvin vähän osviittaa. Siksi nimi heijasteleekin enemmän vanhempien oletuksia, toiveita ja heidän omaa arvomaailmaansa.

Ukko Siviä Taisto Aarre Remu Taimi Lumi Daniel My

Etunimen pitäisi olla sellainen, että se sopii vauvalle, taaperolle, teinille ja aikuiselle elämän loppuun asti. Moni yrittää valinnallaan minimoida ikävien nimiväännöksien mahdollisuuden. Kunniakkaiden kaimojen tarjoaman esikuvan ajatellaan ohjaavan lasta elämässä, ja vastaavasti kaihdetaan antamasta nimeä, joka kuuluu rikolliselle tai epämiellyttäksi koetulle sukulaiselle tai julkisuuden henkilölle.

Pika ja tyttö pesevät käsiään päiväkodissa. (2002)
Pika ja tyttö pesevät käsiään päiväkodissa. (2002) Kuva: Yle/Mika Kanerva sinun tarinasi,Päiväkoti,lapset (perheenjäsenet),Yle Elävä arkisto

Nimeä valittaessa harva miettii tietoisesti trendejä, mutta niitä tulee kuitenkin tahattomasti seurattua. Jotkut nimet yksinkertaisesti kuulostavat kivoilta monen mielestä samaan aikaan. Usein käy niin, että valitessaan omasta mielestään kivan kuuloisen, mutta sopivasti harvinaisen kotimaisen nimen lapselleen, huomaa viimeistään lasta tarhaan viedessä saman nimen usean lokeron reunassa. Sitten täytyy alkaa keksiä lapselleen persoonallista lempinimeä, tai ottaa lapsen toinen tai kolmas nimi käyttöön.

Nimien valinta testaa myös parisuhteen kestävyyttä. Vanhempien mielikuvat nimeämisen periaatteista ja nimien sopivuudesta saattavat poiketa toisistaan kriittisesti. Isovanhemmatkin haluavat usein laittaa lusikkansa soppaan. Koska päätös on suuri ja sen vaikutus pitkäaikainen, tulos on usein kompromissi.

Vastasyntynyt vauva Kätilöopistolla.
Vastasyntynyt vauva Kätilöopistolla. Kuva: Sasha Silvala / YLE vauvat,Kätilöopisto
Remu Aaltonen, Helsinki, 3.8.2017
Remu Aaltonen, Helsinki, 3.8.2017 Kuva: Antti Haanpää / Yle Remu Aaltonen,Hurriganes,rock

On päästävä sopuun, annetaanko lapselle toisen vanhemman lempi-isoäidin nimi, vai jomman kumman ihaileman sankarin nimi, vai tutkitaanko nimien etymologiaa. On päätettävä annetaanko suomalainen vai kansainvälinen nimi. Riittääkö mielikuvitus keksimään jonkun ihan uuden ja ainutlaatuisen nimen? Jaksaako tämä lapsi kantaa niin suurta yksilöllisyyden taakkaa?

Auro Usva Juno Melva Volte Rianna Arte Staava

On selvää, että lapselle annettu nimi kertoo ajasta ja vanhempien sen hetkisistä mieltymyksistä. Jos käy hyvä tuuri, nimi sopii myös lapselle. Onhan myös niin, että mielikuva nimestä muotoutuu ajan myötä lapsen persoonan mukaiseksi. Jos meni kuitenkin ihan pieleen, nimen voi onneksi vaihtaa.

Aristoteleen kantapää otti selvää etunimistä. Almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkija Minna Saarelma-Paukkala tietää, mitkä nimet ovat olleet suosituimpia eri vuosikymmenillä. Ja miksi Timo-, Juha-, Matti-, Kari-, Mikko-, Antti-, Jari-, Jukka-, Markku-, Mika- ja Pekka-nimisiä suomalaisia on enemmän kuin naisten suosituimman nimen kantajia eli Tuula-nimisiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.