Hyppää pääsisältöön

Annoitko lapsellesi sopivan nimen?

Färsk österbottning
Färsk österbottning Kuva: YLE/Rolf Granqvist pikkulapset,syntyvyys,Pohjanmaa,vauvat

Oletko koskaan miettinyt kuka olisit, jos vanhempasi olisivat antaneet sinulle jonkin toisen nimen?

Yksi hankalimmista vastuista vanhemmuudessa on sopivan etunimen valinta lapselle. Nimen pitäisi kuvastaa lapsen persoonaa, mutta siitä on elämän ensimmäisinä kuukausina vielä hyvin vähän osviittaa. Siksi nimi heijasteleekin enemmän vanhempien oletuksia, toiveita ja heidän omaa arvomaailmaansa.

Ukko Siviä Taisto Aarre Remu Taimi Lumi Daniel My

Etunimen pitäisi olla sellainen, että se sopii vauvalle, taaperolle, teinille ja aikuiselle elämän loppuun asti. Moni yrittää valinnallaan minimoida ikävien nimiväännöksien mahdollisuuden. Kunniakkaiden kaimojen tarjoaman esikuvan ajatellaan ohjaavan lasta elämässä, ja vastaavasti kaihdetaan antamasta nimeä, joka kuuluu rikolliselle tai epämiellyttäksi koetulle sukulaiselle tai julkisuuden henkilölle.

Pika ja tyttö pesevät käsiään päiväkodissa. (2002)
Pika ja tyttö pesevät käsiään päiväkodissa. (2002) Kuva: Yle/Mika Kanerva sinun tarinasi,Päiväkoti,lapset (perheenjäsenet),Yle Elävä arkisto

Nimeä valittaessa harva miettii tietoisesti trendejä, mutta niitä tulee kuitenkin tahattomasti seurattua. Jotkut nimet yksinkertaisesti kuulostavat kivoilta monen mielestä samaan aikaan. Usein käy niin, että valitessaan omasta mielestään kivan kuuloisen, mutta sopivasti harvinaisen kotimaisen nimen lapselleen, huomaa viimeistään lasta tarhaan viedessä saman nimen usean lokeron reunassa. Sitten täytyy alkaa keksiä lapselleen persoonallista lempinimeä, tai ottaa lapsen toinen tai kolmas nimi käyttöön.

Nimien valinta testaa myös parisuhteen kestävyyttä. Vanhempien mielikuvat nimeämisen periaatteista ja nimien sopivuudesta saattavat poiketa toisistaan kriittisesti. Isovanhemmatkin haluavat usein laittaa lusikkansa soppaan. Koska päätös on suuri ja sen vaikutus pitkäaikainen, tulos on usein kompromissi.

Vastasyntynyt vauva Kätilöopistolla.
Vastasyntynyt vauva Kätilöopistolla. Kuva: Sasha Silvala / YLE vauvat,Kätilöopisto
Remu Aaltonen, Helsinki, 3.8.2017
Remu Aaltonen, Helsinki, 3.8.2017 Kuva: Antti Haanpää / Yle Remu Aaltonen,Hurriganes,rock

On päästävä sopuun, annetaanko lapselle toisen vanhemman lempi-isoäidin nimi, vai jomman kumman ihaileman sankarin nimi, vai tutkitaanko nimien etymologiaa. On päätettävä annetaanko suomalainen vai kansainvälinen nimi. Riittääkö mielikuvitus keksimään jonkun ihan uuden ja ainutlaatuisen nimen? Jaksaako tämä lapsi kantaa niin suurta yksilöllisyyden taakkaa?

Auro Usva Juno Melva Volte Rianna Arte Staava

On selvää, että lapselle annettu nimi kertoo ajasta ja vanhempien sen hetkisistä mieltymyksistä. Jos käy hyvä tuuri, nimi sopii myös lapselle. Onhan myös niin, että mielikuva nimestä muotoutuu ajan myötä lapsen persoonan mukaiseksi. Jos meni kuitenkin ihan pieleen, nimen voi onneksi vaihtaa.

Aristoteleen kantapää otti selvää etunimistä. Almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkija Minna Saarelma-Paukkala tietää, mitkä nimet ovat olleet suosituimpia eri vuosikymmenillä. Ja miksi Timo-, Juha-, Matti-, Kari-, Mikko-, Antti-, Jari-, Jukka-, Markku-, Mika- ja Pekka-nimisiä suomalaisia on enemmän kuin naisten suosituimman nimen kantajia eli Tuula-nimisiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri