Hyppää pääsisältöön

Dadaa ja kulttikamaa – taiteilija Anssi Kasitonni ällistyi ihmisten videotaiteen hulluudesta

Ihmiset ovat tehneet yllättävän paljon mitä hurjimpia kokeellisia videoita Oi maamme! -arkistofilmeistä, vaikka sellaisilla onkin vaikeasti lähestyttävän taiteen maine. Kuvataiteilija Anssi Kasitonni löytää niistä huumoria ja kulttiklassikon aineksia. Mika Taanilan kokeellisia Oi maamme! -videoita on rakastettu ulkomaillakin.

- Yllättävän kokeellisia, kuvataiteilija Anssi Kasitonni kommentoi Oi maamme! -videoita. Suomalaisten luovuus ja heittäytyminen taiteen virran vietäväksi on ollut myös Ylen arkistoja avaavan hankkeen työryhmälle yllätys. Vaikka ei-tarinallista videotaidetta pidetään hankalana ja ei-houkuttavana, ihmisten halu kokeilla ja leikkiä abstraktin taiteen ehdoilla on ollut monipuolista. On syntynyt videotaidetta, jossa on huumoria.

Kokeellisen elokuvan tekeminen on usein tarinan hylkäämistä, toistoa, teorioiden testaamista, epätavanomaisen kauneuden tavoittelua ja totista leikkiä. Siitä on esimerkki Kasitonnin katselukimaran aloittava Tomi Knuutilan teos Romance-linja. Lapin yliopistossa lehtorina toimiva Knuutila on ottanut haasteeksi tehdä Suomen kunniaksi 100 videotaideteosta tänä vuonna. Oi maamme! -arkistofilmeistä hän on tehnyt Romance-linjan lisäksi seuraavat lyhärit:

Nuoret jatkavat kokeellisen elokuvan traditiota. Kirkkonummelaiset 15-vuotiaat Sami Raitola ja Eetu Paljakka ottivat materiaalikseen Kolin matkailua ylevästi mainostavan filmin vuodelta 1955 ja tekivät siitä säksättävän hullunkurisen musiikkivideon Suomen matka, jossa sanat Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli kolisevat epäpyhästi yhteen.

Mediataiteilija Katarina Karppinen eläytyy videossaan Hetkinen siihen, kuinka outo ja erikoinen keksintö televisio oli 1950-luvun lopulla. Hän muuttaa dadaksi Filmimiehen vuonna 1955 tuottaman katsauksen, jossa idyllinen perhe kerääntyy katsomaan uudesta ihmeellisestä laitteesta runonlausuntaa ja naisvoimistelua.

Myös kansainvälisesti palkittu mediataiteilija Mika Taanila innostui Oi maamme! -hankkeesta ja teki arkistofilmeistä peräti kolme videoteosta. Erityisesti Teräväreunaisten siirtymämerkkien surullista laulua on esitetty elokuvafestivaaleilla ja näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla mm. Lontoossa. Minna Joenniemi todisti Tampereen elokuvafestivaaleilla, kuinka osa yleisöstä koetti jopa suojautua Taanilan elokuvalta, jossa filmin tekniset merkit - spiraalit, salmiakkiruudut ja pallot - välkkyvät voimakkaasti isolla valkokankaalla. Tämä elokuva tuntuu katsojan kehossa.

Mitä taiteilija haluaa teoksellaan sanoa? Sen voit lukea Taanilan haastattelusta.

Taanilan 3D-efektillä leikkivät elokuvat Oksat ja Pelin viivyttäminen ovat parhaillaan esillä Jyväskylän taidemuseossa. Niistä Pelin viivyttäminen syntyi Taanilan kiinnostuksesta urheiluelokuvia kohtaan. Oksat puolestaan on kuin juoneton trilleri, jossa elämää tarkkaillaan oksien takaa.

Mika Taanilan perustelut 3D-kokeilulle löydät erillisestä haastattelusta.
Oi maamme! -tv-sarjassa Joenniemi testaa Kuopion taidemuseon Oi maamme! -näyttelyssä, miten nämä taide-elokuvat puhuttelevat kahta nuorta taideagenttia.

Camp-elementtejä omassa tuotannossaan viljelevää Anssi Kasitonnia hykerrytti erityisesti Pentti Hokkasen kaksiosainen supersankaritarina Outolintu - kaikkien kännyköiden kauhu. Viittasankarissa, joka puuttuu kännyköihin puhumiseen liikenteessä, on ehdottomasti aineksia kulttisuosikiksi.

Tässä alla muita ohjelmassa katsottuja taidevideoita. Niiden tekijät ovat kaikki kuvan ammattilaisia, ja se näkyy! Mitja Sirola on graafikko, Teijo Niemi leikkaaja, Krista Blomqvist opiskelee Aalto-yliopistossa ja Tuomo Kangasmaa on kuvataiteilija. Yksi videoista nousi Anssi Kasitonnin suosikiksi. Arvaatko mikä?

Oi maamme! on Ylen Suomi 100-hanke, jossa kuka tahansa on voinut leikata Ylen tarjoamista 1950- ja 60-lukujen arkistofilmeistä lyhytelokuvansa. Elokuvia julkaistaan koko vuoden ajan Yle Areenassa, ja materiaalit ovat tarjolla osoitteessa yle.fi/oimaamme.

Oi maamme! -videoista on laaja näyttely Jyväskylän taidemuseossa 3.12.2017 asti. Videoita on myös Kajaanin taidemuseon Minun Suomeni -näyttelyssä 26.11. asti.

  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema