Hyppää pääsisältöön

Dadaa ja kulttikamaa – taiteilija Anssi Kasitonni ällistyi ihmisten videotaiteen hulluudesta

Ihmiset ovat tehneet yllättävän paljon mitä hurjimpia kokeellisia videoita Oi maamme! -arkistofilmeistä, vaikka sellaisilla onkin vaikeasti lähestyttävän taiteen maine. Kuvataiteilija Anssi Kasitonni löytää niistä huumoria ja kulttiklassikon aineksia. Mika Taanilan kokeellisia Oi maamme! -videoita on rakastettu ulkomaillakin.

- Yllättävän kokeellisia, kuvataiteilija Anssi Kasitonni kommentoi Oi maamme! -videoita. Suomalaisten luovuus ja heittäytyminen taiteen virran vietäväksi on ollut myös Ylen arkistoja avaavan hankkeen työryhmälle yllätys. Vaikka ei-tarinallista videotaidetta pidetään hankalana ja ei-houkuttavana, ihmisten halu kokeilla ja leikkiä abstraktin taiteen ehdoilla on ollut monipuolista. On syntynyt videotaidetta, jossa on huumoria.

Kokeellisen elokuvan tekeminen on usein tarinan hylkäämistä, toistoa, teorioiden testaamista, epätavanomaisen kauneuden tavoittelua ja totista leikkiä. Siitä on esimerkki Kasitonnin katselukimaran aloittava Tomi Knuutilan teos Romance-linja. Lapin yliopistossa lehtorina toimiva Knuutila on ottanut haasteeksi tehdä Suomen kunniaksi 100 videotaideteosta tänä vuonna. Oi maamme! -arkistofilmeistä hän on tehnyt Romance-linjan lisäksi seuraavat lyhärit:

Nuoret jatkavat kokeellisen elokuvan traditiota. Kirkkonummelaiset 15-vuotiaat Sami Raitola ja Eetu Paljakka ottivat materiaalikseen Kolin matkailua ylevästi mainostavan filmin vuodelta 1955 ja tekivät siitä säksättävän hullunkurisen musiikkivideon Suomen matka, jossa sanat Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli kolisevat epäpyhästi yhteen.

Mediataiteilija Katarina Karppinen eläytyy videossaan Hetkinen siihen, kuinka outo ja erikoinen keksintö televisio oli 1950-luvun lopulla. Hän muuttaa dadaksi Filmimiehen vuonna 1955 tuottaman katsauksen, jossa idyllinen perhe kerääntyy katsomaan uudesta ihmeellisestä laitteesta runonlausuntaa ja naisvoimistelua.

Myös kansainvälisesti palkittu mediataiteilija Mika Taanila innostui Oi maamme! -hankkeesta ja teki arkistofilmeistä peräti kolme videoteosta. Erityisesti Teräväreunaisten siirtymämerkkien surullista laulua on esitetty elokuvafestivaaleilla ja näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla mm. Lontoossa. Minna Joenniemi todisti Tampereen elokuvafestivaaleilla, kuinka osa yleisöstä koetti jopa suojautua Taanilan elokuvalta, jossa filmin tekniset merkit - spiraalit, salmiakkiruudut ja pallot - välkkyvät voimakkaasti isolla valkokankaalla. Tämä elokuva tuntuu katsojan kehossa.

Mitä taiteilija haluaa teoksellaan sanoa? Sen voit lukea Taanilan haastattelusta.

Taanilan 3D-efektillä leikkivät elokuvat Oksat ja Pelin viivyttäminen ovat parhaillaan esillä Jyväskylän taidemuseossa. Niistä Pelin viivyttäminen syntyi Taanilan kiinnostuksesta urheiluelokuvia kohtaan. Oksat puolestaan on kuin juoneton trilleri, jossa elämää tarkkaillaan oksien takaa.

Mika Taanilan perustelut 3D-kokeilulle löydät erillisestä haastattelusta.
Oi maamme! -tv-sarjassa Joenniemi testaa Kuopion taidemuseon Oi maamme! -näyttelyssä, miten nämä taide-elokuvat puhuttelevat kahta nuorta taideagenttia.

Camp-elementtejä omassa tuotannossaan viljelevää Anssi Kasitonnia hykerrytti erityisesti Pentti Hokkasen kaksiosainen supersankaritarina Outolintu - kaikkien kännyköiden kauhu. Viittasankarissa, joka puuttuu kännyköihin puhumiseen liikenteessä, on ehdottomasti aineksia kulttisuosikiksi.

Tässä alla muita ohjelmassa katsottuja taidevideoita. Niiden tekijät ovat kaikki kuvan ammattilaisia, ja se näkyy! Mitja Sirola on graafikko, Teijo Niemi leikkaaja, Krista Blomqvist opiskelee Aalto-yliopistossa ja Tuomo Kangasmaa on kuvataiteilija. Yksi videoista nousi Anssi Kasitonnin suosikiksi. Arvaatko mikä?

Oi maamme! on Ylen Suomi 100-hanke, jossa kuka tahansa on voinut leikata Ylen tarjoamista 1950- ja 60-lukujen arkistofilmeistä lyhytelokuvansa. Elokuvia julkaistaan koko vuoden ajan Yle Areenassa, ja materiaalit ovat tarjolla osoitteessa yle.fi/oimaamme.

Oi maamme! -videoista on laaja näyttely Jyväskylän taidemuseossa 3.12.2017 asti. Videoita on myös Kajaanin taidemuseon Minun Suomeni -näyttelyssä 26.11. asti.

  • Parasta sirkuksessa on kaikki

    Taina Kopralle ja Jouni Kivimäelle sirkus on päivätyö.

    “Mun elämä on yhtä sirkusta", sanoo Sorin sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra. Hän ja puolisonsa Jouni Kivimäki perustivat 80-luvulla pienen sirkuskerhon, joka on vuosikymmenten varrella kasvanut monipuoliseksi sirkuskouluksi. Tänä päivänä se tarjoaa sadoille lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Teemalla nähdään Sorin sirkuksen upea joulushow 2018.

Yle Teema