Hyppää pääsisältöön

Martín ja gävleläiset tekevät sen jälleen

Suuri yleisö tuntee Johannes Brahmsin parhaiten tämän sinfonioista ja konsertoista, mutta Brahms oli huomattavassa määrin enemmän kamarimusiikki- ja laulusäveltäjä kuin orkesterisäveltäjä. Nämä kaksi elementtiä – laulu ja orkesteri – myös yhdistyvät hänen tuotannossaan siellä täällä. Suurimittaisen Ein deutsches Requiemin lisäksi Brahms sävelsi myös muun muassa kantaatteja sekakuorolle ja orkesterille. Gävlen sinfoniaorkesteri ja Eric Ericson -kamarikuoro tekevät niille kunniaa Ondinen uudella levyllä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Brahms oli saksankielisissä lauluissaan eli liedeissään sekä kuorolauluissaan oivallinen tekstin tulkitsija ja sävelittäjä. Jo varhaisessa, parikymppisenä syntyneessä Hautajaislaulussa kuoron ja orkesterin (tässä itse asiassa puhallinorkesterin!) yhteiselämä on luontevaa ja teksti tulee hyvin esiin. Lisäksi tervetulleita poikkeuksia tarkoitukseen sinänsä sopivasta koraalimaisesta tekstuurista on alati. Mutta kypsemmissä teoksissaan orkesterille ja kuorolle Brahms lähentelee Wagnerin kaltaista totaalista ilmaisua, jossa tekstin kerronta kietoutuu täydellisesti Brahmsin sinfonioistakin tuttuun kerronnalliseen sävelkieleen.

Laajamittaisin teoksista on vuonna 1871 julkaistu Schicksalslied, Kohtalonlaulu Friedrich Hölderlinin tekstiin. Se jakaantuu kahteen osaan, siunattujen nerojen kevyestä askelluksesta duurissa inhimillisen rauhattomuuden ja kärsimyksen kuvaukseen mollissa – lopussa Brahms armahtaa kertaamalla orkesterilla duuriosuuden auvoa. Erityisesti Schicksalsliedin alku on kauneinta, mitä säveltäjä on kirjoittanut.

1880-luvun alun Nänie ja Gesang der Parzen ovat nekin hienoja teoksia, joita soisi kuulevansa konserttimusiikkina useammin. Ne soivat Eric Ericsonin kuorolaisten sekä Gävlen oivallisen Brahms-orkesterin tulkitsemina niin hyvin kuin osaan kuvitella. Ondine julkaisi aivan hiljan Jaime Martínin ja gävleläisten versiot Brahmsin kahdesta orkesteriserenadista, ja Martín jatkaa nyt Eric Ericsonin kamarikuoron kanssa erittäin hyvällä Brahms-linjalla: kevyellä, linjakkaalla mutta taipuisan notkealla fraseerauksella ja tarvittaessa sinfonisella voimalla.

Levyn kukittavat Brahmsin omat sovitukset alun perin pianolle ja laulukvartetille sävelletyistä Liebeslieder-valsseista. Soolo-osuuksineen ja elegantisti valssaavine rytmeineen kuoro-liedit kukoistavat virtuoosisen kuoron tulkitsemana. Martínin johtama Gävlen sinfoniaorkesteri on Ondinelta nappiosuma Brahmsin parissa – ja kun mukaan on saatu erinomainen Eric Ericsonin kamarikuoro, napakymppejä on jo kaksi!

Johannes Brahms: teokset sekakuorolle ja orkesterille. - Eric Ericson -kamarikuoro, Gävlen sinfoniaorkesteri, joht. Jaime Martín. (Ondine, ODE 1301-2)

Kuuntele Uudet levyt 24.11.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.