Hyppää pääsisältöön

Martín ja gävleläiset tekevät sen jälleen

Suuri yleisö tuntee Johannes Brahmsin parhaiten tämän sinfonioista ja konsertoista, mutta Brahms oli huomattavassa määrin enemmän kamarimusiikki- ja laulusäveltäjä kuin orkesterisäveltäjä. Nämä kaksi elementtiä – laulu ja orkesteri – myös yhdistyvät hänen tuotannossaan siellä täällä. Suurimittaisen Ein deutsches Requiemin lisäksi Brahms sävelsi myös muun muassa kantaatteja sekakuorolle ja orkesterille. Gävlen sinfoniaorkesteri ja Eric Ericson -kamarikuoro tekevät niille kunniaa Ondinen uudella levyllä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Brahms oli saksankielisissä lauluissaan eli liedeissään sekä kuorolauluissaan oivallinen tekstin tulkitsija ja sävelittäjä. Jo varhaisessa, parikymppisenä syntyneessä Hautajaislaulussa kuoron ja orkesterin (tässä itse asiassa puhallinorkesterin!) yhteiselämä on luontevaa ja teksti tulee hyvin esiin. Lisäksi tervetulleita poikkeuksia tarkoitukseen sinänsä sopivasta koraalimaisesta tekstuurista on alati. Mutta kypsemmissä teoksissaan orkesterille ja kuorolle Brahms lähentelee Wagnerin kaltaista totaalista ilmaisua, jossa tekstin kerronta kietoutuu täydellisesti Brahmsin sinfonioistakin tuttuun kerronnalliseen sävelkieleen.

Laajamittaisin teoksista on vuonna 1871 julkaistu Schicksalslied, Kohtalonlaulu Friedrich Hölderlinin tekstiin. Se jakaantuu kahteen osaan, siunattujen nerojen kevyestä askelluksesta duurissa inhimillisen rauhattomuuden ja kärsimyksen kuvaukseen mollissa – lopussa Brahms armahtaa kertaamalla orkesterilla duuriosuuden auvoa. Erityisesti Schicksalsliedin alku on kauneinta, mitä säveltäjä on kirjoittanut.

1880-luvun alun Nänie ja Gesang der Parzen ovat nekin hienoja teoksia, joita soisi kuulevansa konserttimusiikkina useammin. Ne soivat Eric Ericsonin kuorolaisten sekä Gävlen oivallisen Brahms-orkesterin tulkitsemina niin hyvin kuin osaan kuvitella. Ondine julkaisi aivan hiljan Jaime Martínin ja gävleläisten versiot Brahmsin kahdesta orkesteriserenadista, ja Martín jatkaa nyt Eric Ericsonin kamarikuoron kanssa erittäin hyvällä Brahms-linjalla: kevyellä, linjakkaalla mutta taipuisan notkealla fraseerauksella ja tarvittaessa sinfonisella voimalla.

Levyn kukittavat Brahmsin omat sovitukset alun perin pianolle ja laulukvartetille sävelletyistä Liebeslieder-valsseista. Soolo-osuuksineen ja elegantisti valssaavine rytmeineen kuoro-liedit kukoistavat virtuoosisen kuoron tulkitsemana. Martínin johtama Gävlen sinfoniaorkesteri on Ondinelta nappiosuma Brahmsin parissa – ja kun mukaan on saatu erinomainen Eric Ericsonin kamarikuoro, napakymppejä on jo kaksi!

Johannes Brahms: teokset sekakuorolle ja orkesterille. - Eric Ericson -kamarikuoro, Gävlen sinfoniaorkesteri, joht. Jaime Martín. (Ondine, ODE 1301-2)

Kuuntele Uudet levyt 24.11.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.