Hyppää pääsisältöön

Neuvostoliittoon voi palata vain muistoissaan – sukkahousunsa myynyt suomalainen tunsi olevansa rikas

Neuvostoliitto-aiheisia postikortteja
Neuvostoliitto-aiheisia postikortteja Kuva: Yle / Iina Jussila postikortit,Neuvostoliitto,Neuvostoliitto -ilta

Mitä muistat Neuvostoliitosta –ohjelmaan saapui reilut 200 korttia. Ihmisiä pyydettiin kertomaan milloin ja missä he olivat Neuvostoliitossa käyneet. Kaukaisin kortti tuli Arizonasta, Yhdysvalloista. Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Matkamuistoissa korostuivat kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden niukkuus Neuvostoliitossa, sekä sosialistisen järjestelmän kaikkialle ulottuva valtion kontrolli. Parhaiksi muistoiksi nousivat sosialismin kummallisuudet ja länsivaluutan suomalaisille tuoma etuoikeutettu asema.

Ohjelmassa julkistetun postikorttiarvonnan onnettarena toimi Yleisradion entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jyrki Saarikoski. Venäläiset suklaarasiat menivät Tampereelle ja Nurmekseen. Pääpalkinto, Leo Tolstoin Anna Karenina –romaani ja suklaarasia, matkaa Kalajoelle. Onnea voittajille!

Korteissa mainitut varhaisimmat matkat Neuvostoliittoon oli tehty 1960-luvun alkupuolella. Matkakohteina olivat mm. Leningrad, Moskova, Taškent, Samargand, Irkutsk, Buhara, Omsk, Jalta, Krim, Baku ja Tbilisi.

Jyrki Saarikoski nostaa arvonnan voittajakortin karvahatusta
Jyrki Saarikoski nostaa arvonnan voittajakortin karvahatusta Kuva: Yle / Raili Tuikka Jyrki Saarikoski,arvonta

Jyrki Saarikoski muisteli arvonnan yhteydessä myös omia matkojaan Neuvostoliittoon

Ensimmäisen kerran Jyrki Saarikoski matkusti Neuvostoliittoon alle kymmenvuotiaana jo 1960-luvun lopulla.

– Äidin ja pikkuveljen kanssa kävimme turistimatkalla. Silloin mentiin aika erikoista reittiä neuvostoliittolaisella matkustaja-aluksella. Laiva lähti Kotkasta Leningradiin. Siitä reitti vei sitten Viipurin kautta Lappeenrantaan.

– Silloisesta neuvostoliitosta tutuksi ja vähän ihmetyksenkin aiheeksi tuli Leningrad. Parhaiten ovat mieleen jääneet näkömuistikuvat ja hajut. Erityinen kummastuksen aihe oli kuitenkin se, että silloin oli kaduilla leningradilaisia koulupoikia, jotka kyselivät meiltä ja muiltakin turisteilta purkkaa. He olisivat myös halunneet ostaa meiltä vaatteita. Tämä oli pikkupojastakin outoa.

– Moskovaan kirjeenvaihtajan töihin lähdin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Kyseessä oli reilun kuukauden mittainen kesätuuraajan paikka. Pienten mukaan lähtevien tyttärien vuoksi Helsingistä lähtevään yöjunaan pakattiin valtava määrä vaippoja, koska tiesimme ettei niitä Neuvostoliitosta niin vain saakaan. Toimittajat Reijo Nikkilä ja Yrjö Länsipuro pitivät sitten vuoron perään lomaa ja opastivat uutta tulokasta ansiokkaasti Moskovassa maan tavoille.

Mitä sinä muistat Neuvostoliitosta? Lisää omat muistosi kommenttikenttään.

Kommentit
  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • “Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

    Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

    Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Humaani älykaupunki perustuu luottamukseen

    Mitä älykkäät kaupungit merkitsevät asukkaiden kannalta?

    Älykkäät kaupungit ovat tulossa! Toistaiseksi älykaupunki näyttää ulospäin sellaiselta kuin esimerkiksi Helsinki, jossa on mainiosti toimivia kaupunkipyöriä. Ratikan kulkua voi seurata älypuhelimella, koska raitiovaunujen sijainti on avointa dataa.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

  • Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

    Soitin joka meillä on aina mukanamme.

    Maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Se on ihmisääni. Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisenlaiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt. Laulaminen on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa. Ihmisääni vaikuttaa. Avaruusromussa ihmisäänen lisäksi muun muassa sähkökitara ja kirkkourut. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Testaa kuinka kauhee akka olet?

    Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?

    Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.

  • Astrid Lindgrenin elämän kipein vaihe muuttui elokuvaksi – suhde pomoon ja lapsen luovuttaminen sijaiskotiin

    Draamaelokuva seuraa tarkkaan tositapahtumia

    Tanskalaisen Pernille Fischer Christensenin ohjaama Nuori Astrid -elokuva poimii aiheekseen lastenkirjailijan elämän kipeimmän tapahtumasarjan. Astrid Lindgren (tuolloin Ericsson) ryhtyi suhteeseen keski-ikäisen naimisissa olevan miehen kanssa. Hän synnytti aviottoman lapsen 18-vuotiaana ja ajautui suuriin vaikeuksiin. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Peppi Pitkätossua ja Lindgrenin lastenkirjailijauraa.