Hyppää pääsisältöön

Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kuvitus on Ami Hauhion käsialaa. Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

Robotin luoja, professori Mitax (Aarre Karén) esittelee yleisölle luomansa koneihmisen ominaisuuksia. Atorox pystyy omaksumaan aivokaseteille tallennettujen persoonien ajattelun ja toimimaan tämä henkilön tavoin. Ihmisistä robotti eroaa siinä, ettei se pysty valehtelemaan. Robotin joutuessa vääriin käsiin pääsevät rikolliset kiinni niin lääkärin, pyövelin, avioliittohuijarin kuin rikostutkijan omaamiin tietoihin.

Hyvät naiset ja herrat! Arvoisa yleisö. Hetken kuluttua teillä on tilaisuus nähdä nykymaailman suurin ihme, Atorox!

Aarne Haapakoski (1904-1961) tunnettiin tuotteliaana jännityskirjailijana. 1940-luvun lopulla hän julkaisi kuusi Atorox-aiheista seikkailukertomusta, joissa kasettirobotti hallitsee ihmiskuntaa, seikkailee lähiplaneetoilla ja palaa ihmiskunnan pariin tuhat vuotta myöhemmin: Atorox, ihmisten valtias, Atorox kuussa, Atorox Marsissa ja Atorox Venuksessa julkaistiin vuonna 1947, Atorox Merkuriuksessa ja Atoroxin paluu v. 2948 vuonna 1948.

Atorox - koneihminen -kuunnelmasarja toteutettiin 1990. Sen käsikirjoituksesta vastaa Jyrki Ijäs, joka on dramatisoinut kuunnelman kirjojen Atorox, ihmisten valtias ja Atorox Kuussa pohjalta. Kuunnelmasarjan on ohjannut Jyrki Lehtinen. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies.
Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies. Kuva: Yle kuunnelmat


Kuuntele molemmat jaksot tästä.

Aarne Haapakoski on kirjoittanut Atoroxiinsa myös palan suomalaista rikoshistoriaa. Eräs aivokaseteista kuuluu nimittäin Auervaaralle - joka kirjassa kirjoitetaan Eyervaara. Hänen aivokasettinsa mielenkiintoa arvioidaan kovin sanoin:
- Mistä kummasta professori on löytänyt moisen otuksen! Suomalainen!
- Maa jossain Pohjoisnavan lähistöllä.
- Ovat maksaneet meille hyvin velkansa, ovat kovia juoksemaan ja tappelivat viime sodassa - väärällä puolella.
- Olen kuullut että Suomessa annetaan lapsille jo vuoden vanhoina puukko leikkikaluksi - siksi ne ovatkin niin sisukkaita!
- Mutta tämä Auervaara - mitä hän oikeastaan on tehnyt?
- Todennäköisesti keskinkertainen asianajaja, joka on järjestänyt avioeroja ammatikseen - vedetään risti hänen ylitseen.

Atorox-robotin ukonäöstä vastaa taiteilija Ami Hauhio (1912-1955). Hän oli merkittävä tieteistarinoiden henkiinkerättäjä niin kuvittajana kuin sarjakuvakirjailijana. Ami Hauhio suunnitteli myös Yleisradion ensimmäisen, vuonna 1940 käyttöönotetun logon.

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Atoroxilla on ollut suuri vaikutus kotimaan scifi- ja fantasiakirjallisuudessa, sillä se on antanut sekä nimensä että ulkomuotonsa Suomen vanhimmalle tieteiskirjallisuuspalkinnolle. Turun Science Fiction -seura on jakanut vuodesta 1983 Atorox-palkinnon parhaalle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille. Esimerkiksi kirjailija Johanna Sinisalo on saanut robotti-pystin peräti seitsemän kertaa.

Outsider on synnyttänyt muitakin kulttihahmoja, joista parhaiten tunnetaan Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen. Näiden seikkailijoiden tähdittämiä kuunnelmia seurattiin 1960-luvulla päivittäin viiden minuutin jaksoissa. Yle Areenassa on kuunneltavissa Korkki-Lippos-seikkailut Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960), Öljyä ja aivopesua (1961) ja
Sumulaakson sankarit (1967) sekä osittain säilyneet Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Muuta Outsiderin tuotantoa Areenassa

Pekan perillinen:


Sumulaakson sankarit:

Öljyä ja aivopesua:

Lisää scifi-kuunnelmia löytyy Areenan sivulta Scifiä - Matkoja tulevaisuuteen ja ulkoavaruuteen.

Oman elämänsä seikkailija Outsider tiesi, mistä kirjoitti

Kirjailija, toimittaja Aarne Haapakosken (1904–1961) ura ja tuotteliaisuus etsivät vertaistaan. 1930-alusta alkaen julkaissut Haapakoski ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa.

Torpparin pojaksi syntyneen Haapakosken (vuoteen 1935 asti Laitisen) kirjalliset kyvyt tulivat esiin jo kouluiässä. Sisällissodan ja vapaaehtoisen armeijapalvelun jälkeen hän muutti ensin Helsinkiin ja sieltä pian taideopiskelijaksi Pariisiin. Kuvataide kuitenkin jäi ja Haapakoski valmistui Sorbonnesta sanomalehtimieheksi vuonna 1927. Tämän jälkeen hän kiersi Eurooppaa ja osin Afrikkaa lehtitoimittajana kolmen vuoden ajan.

Palattuaan Suomeen Haapakoski jatkoi toimittajana ja alkoi julkaista omakustanteisia jännityskertomuksia. Vuonna 1934 hänestä tuli Outsider: ensimmäisen kerran nimeä käytettiin Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana. Leipätyönään hän toimi ensimmäisenä suomalaisen erikoistoimittajana: matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana. Vuonna 1941 Outsider julkaisi seitsemän kirjaa, joiden päähenkilönä oli rikostutkija Klaus Karma. Samana vuonna Haapakoski jätti työnsä Seurassa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi käyttäen lukuisia eri nimimerkkejä. Sodan aikana hän työskenteli rintamakirjeenvaihtajana.

Vuonna 1945 Yleisradio tilasi häneltä kuunnelmasarjan radiokuuntelijoiden viihdyttämiseksi. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut upposivat radiokuuntelijoiden lisäksi myös lukijoihin, ja sarjat olivat ennenkuulumattoman ja -näkemättömän suosittuja. Korkki ja Lipponen seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.

Vuonna 1958 Haapakoski etsi itselleen avustajan, jotta pysyisi kirjoitusaikataulussaan: kaksi pienoisromaania kuukaudessa, lisäksi vielä muita töitä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Sopivaksi kirjoittajaksi osoittautui Seppo Tuisku, joka jo vuonna 1960 kirjoitti yli puolet Korkin ja Lippposen seikkailuista.

Haapakoski kuoli sydänkohtaukseen lomamatkalla Málagassa tammikuussa 1961. Hänen kuolemansa jälkeen Tuisku jatkoi vuoteen 1965 Outsiderina yksin ja kirjoitti kaikkiaan 123 Lipposen ja Korkin seikkailua.

Aarne Viktor Haapakoski (Outsider)

(Aarne Laitinen)
s. 18.3.1904 Pieksämäki, Suomi
k. 24.1.1961 Malaga, Espanja

Esikoisromaani: Mustalaissuon arvoitus, omakustanne vuonna 1931.

Tunnetuin kirjailijanimimerkki oli Outsider, muita hänen käyttämiään ovat mm.
A(a)rne Koski
A.H.
A.H. Koski
A. Koski
Antti Rokka
Arha
Atorox
Charles Ryder
Glay Morris
G. Thompson
Hako
Halt Denis
Henrik Horna
Jack B. Murphy
James Wells
J. Marrow
Mister X
Philip Norton
Ragon B. Wallas
Rautamies
Rigor Morton
S. Thompson
Victor Mario
Ville Karhi
William B. Harrow

Kirjoittajan uransa aikana Haapakoski kirjoitti yhden sotakirjan, kaksi elämäkertaa, kaksi matkakirjaa, kaksi näytelmää, viisi historiallista romaania, 75 jännitys- tai seikkailuromaania tai kertomuskokoelmaa, noin 2800 lehtiartikkelia tai henkilöhaastattelua, noin 5700 jännitysjuttua, 26 radiokuunnelmaa, neljä elokuvakäsikirjoitusta, 56 Pekka Lipposen tai Kalle-Kustaa Korkin seikkailua (kioskikirjoina) sekä noin 50 jatkokertomusta.

Lähteet: Raimo Jokisalmi: Outsiderin kirja. Aarne Haapakosken elämäkerta. Apali Oy, 2007 sekä Aarne Haapakoski -seuran sivut: http://aarnehaapakoski-seura.fi [24.11.2017]

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.