Hyppää pääsisältöön

Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kuvitus on Ami Hauhion käsialaa. Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

Robotin luoja, professori Mitax (Aarre Karén) esittelee yleisölle luomansa koneihmisen ominaisuuksia. Atorox pystyy omaksumaan aivokaseteille tallennettujen persoonien ajattelun ja toimimaan tämä henkilön tavoin. Ihmisistä robotti eroaa siinä, ettei se pysty valehtelemaan. Robotin joutuessa vääriin käsiin pääsevät rikolliset kiinni niin lääkärin, pyövelin, avioliittohuijarin kuin rikostutkijan omaamiin tietoihin.

Hyvät naiset ja herrat! Arvoisa yleisö. Hetken kuluttua teillä on tilaisuus nähdä nykymaailman suurin ihme, Atorox!

Aarne Haapakoski (1904-1961) tunnettiin tuotteliaana jännityskirjailijana. 1940-luvun lopulla hän julkaisi kuusi Atorox-aiheista seikkailukertomusta, joissa kasettirobotti hallitsee ihmiskuntaa, seikkailee lähiplaneetoilla ja palaa ihmiskunnan pariin tuhat vuotta myöhemmin: Atorox, ihmisten valtias, Atorox kuussa, Atorox Marsissa ja Atorox Venuksessa julkaistiin vuonna 1947, Atorox Merkuriuksessa ja Atoroxin paluu v. 2948 vuonna 1948.

Atorox - koneihminen -kuunnelmasarja toteutettiin 1990. Sen käsikirjoituksesta vastaa Jyrki Ijäs, joka on dramatisoinut kuunnelman kirjojen Atorox, ihmisten valtias ja Atorox Kuussa pohjalta. Kuunnelmasarjan on ohjannut Jyrki Lehtinen. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies.
Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies. Kuva: Yle kuunnelmat


Kuuntele molemmat jaksot tästä.

Aarne Haapakoski on kirjoittanut Atoroxiinsa myös palan suomalaista rikoshistoriaa. Eräs aivokaseteista kuuluu nimittäin Auervaaralle - joka kirjassa kirjoitetaan Eyervaara. Hänen aivokasettinsa mielenkiintoa arvioidaan kovin sanoin:
- Mistä kummasta professori on löytänyt moisen otuksen! Suomalainen!
- Maa jossain Pohjoisnavan lähistöllä.
- Ovat maksaneet meille hyvin velkansa, ovat kovia juoksemaan ja tappelivat viime sodassa - väärällä puolella.
- Olen kuullut että Suomessa annetaan lapsille jo vuoden vanhoina puukko leikkikaluksi - siksi ne ovatkin niin sisukkaita!
- Mutta tämä Auervaara - mitä hän oikeastaan on tehnyt?
- Todennäköisesti keskinkertainen asianajaja, joka on järjestänyt avioeroja ammatikseen - vedetään risti hänen ylitseen.

Atorox-robotin ukonäöstä vastaa taiteilija Ami Hauhio (1912-1955). Hän oli merkittävä tieteistarinoiden henkiinkerättäjä niin kuvittajana kuin sarjakuvakirjailijana. Ami Hauhio suunnitteli myös Yleisradion ensimmäisen, vuonna 1940 käyttöönotetun logon.

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Atoroxilla on ollut suuri vaikutus kotimaan scifi- ja fantasiakirjallisuudessa, sillä se on antanut sekä nimensä että ulkomuotonsa Suomen vanhimmalle tieteiskirjallisuuspalkinnolle. Turun Science Fiction -seura on jakanut vuodesta 1983 Atorox-palkinnon parhaalle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille. Esimerkiksi kirjailija Johanna Sinisalo on saanut robotti-pystin peräti seitsemän kertaa.

Outsider on synnyttänyt muitakin kulttihahmoja, joista parhaiten tunnetaan Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen. Näiden seikkailijoiden tähdittämiä kuunnelmia seurattiin 1960-luvulla päivittäin viiden minuutin jaksoissa. Yle Areenassa on kuunneltavissa Korkki-Lippos-seikkailut Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960), Öljyä ja aivopesua (1961) ja
Sumulaakson sankarit (1967) sekä osittain säilyneet Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Muuta Outsiderin tuotantoa Areenassa

Pekan perillinen:


Sumulaakson sankarit:

Öljyä ja aivopesua:

Lisää scifi-kuunnelmia löytyy Areenan sivulta Scifiä - Matkoja tulevaisuuteen ja ulkoavaruuteen.

Oman elämänsä seikkailija Outsider tiesi, mistä kirjoitti

Kirjailija, toimittaja Aarne Haapakosken (1904–1961) ura ja tuotteliaisuus etsivät vertaistaan. 1930-alusta alkaen julkaissut Haapakoski ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa.

Torpparin pojaksi syntyneen Haapakosken (vuoteen 1935 asti Laitisen) kirjalliset kyvyt tulivat esiin jo kouluiässä. Sisällissodan ja vapaaehtoisen armeijapalvelun jälkeen hän muutti ensin Helsinkiin ja sieltä pian taideopiskelijaksi Pariisiin. Kuvataide kuitenkin jäi ja Haapakoski valmistui Sorbonnesta sanomalehtimieheksi vuonna 1927. Tämän jälkeen hän kiersi Eurooppaa ja osin Afrikkaa lehtitoimittajana kolmen vuoden ajan.

Palattuaan Suomeen Haapakoski jatkoi toimittajana ja alkoi julkaista omakustanteisia jännityskertomuksia. Vuonna 1934 hänestä tuli Outsider: ensimmäisen kerran nimeä käytettiin Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana. Leipätyönään hän toimi ensimmäisenä suomalaisen erikoistoimittajana: matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana. Vuonna 1941 Outsider julkaisi seitsemän kirjaa, joiden päähenkilönä oli rikostutkija Klaus Karma. Samana vuonna Haapakoski jätti työnsä Seurassa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi käyttäen lukuisia eri nimimerkkejä. Sodan aikana hän työskenteli rintamakirjeenvaihtajana.

Vuonna 1945 Yleisradio tilasi häneltä kuunnelmasarjan radiokuuntelijoiden viihdyttämiseksi. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut upposivat radiokuuntelijoiden lisäksi myös lukijoihin, ja sarjat olivat ennenkuulumattoman ja -näkemättömän suosittuja. Korkki ja Lipponen seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.

Vuonna 1958 Haapakoski etsi itselleen avustajan, jotta pysyisi kirjoitusaikataulussaan: kaksi pienoisromaania kuukaudessa, lisäksi vielä muita töitä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Sopivaksi kirjoittajaksi osoittautui Seppo Tuisku, joka jo vuonna 1960 kirjoitti yli puolet Korkin ja Lippposen seikkailuista.

Haapakoski kuoli sydänkohtaukseen lomamatkalla Málagassa tammikuussa 1961. Hänen kuolemansa jälkeen Tuisku jatkoi vuoteen 1965 Outsiderina yksin ja kirjoitti kaikkiaan 123 Lipposen ja Korkin seikkailua.

Aarne Viktor Haapakoski (Outsider)

(Aarne Laitinen)
s. 18.3.1904 Pieksämäki, Suomi
k. 24.1.1961 Malaga, Espanja

Esikoisromaani: Mustalaissuon arvoitus, omakustanne vuonna 1931.

Tunnetuin kirjailijanimimerkki oli Outsider, muita hänen käyttämiään ovat mm.
A(a)rne Koski
A.H.
A.H. Koski
A. Koski
Antti Rokka
Arha
Atorox
Charles Ryder
Glay Morris
G. Thompson
Hako
Halt Denis
Henrik Horna
Jack B. Murphy
James Wells
J. Marrow
Mister X
Philip Norton
Ragon B. Wallas
Rautamies
Rigor Morton
S. Thompson
Victor Mario
Ville Karhi
William B. Harrow

Kirjoittajan uransa aikana Haapakoski kirjoitti yhden sotakirjan, kaksi elämäkertaa, kaksi matkakirjaa, kaksi näytelmää, viisi historiallista romaania, 75 jännitys- tai seikkailuromaania tai kertomuskokoelmaa, noin 2800 lehtiartikkelia tai henkilöhaastattelua, noin 5700 jännitysjuttua, 26 radiokuunnelmaa, neljä elokuvakäsikirjoitusta, 56 Pekka Lipposen tai Kalle-Kustaa Korkin seikkailua (kioskikirjoina) sekä noin 50 jatkokertomusta.

Lähteet: Raimo Jokisalmi: Outsiderin kirja. Aarne Haapakosken elämäkerta. Apali Oy, 2007 sekä Aarne Haapakoski -seuran sivut: http://aarnehaapakoski-seura.fi [24.11.2017]

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.