Hyppää pääsisältöön

Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kuvitus on Ami Hauhion käsialaa. Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

Robotin luoja, professori Mitax (Aarre Karén) esittelee yleisölle luomansa koneihmisen ominaisuuksia. Atorox pystyy omaksumaan aivokaseteille tallennettujen persoonien ajattelun ja toimimaan tämä henkilön tavoin. Ihmisistä robotti eroaa siinä, ettei se pysty valehtelemaan. Robotin joutuessa vääriin käsiin pääsevät rikolliset kiinni niin lääkärin, pyövelin, avioliittohuijarin kuin rikostutkijan omaamiin tietoihin.

Hyvät naiset ja herrat! Arvoisa yleisö. Hetken kuluttua teillä on tilaisuus nähdä nykymaailman suurin ihme, Atorox!

Aarne Haapakoski (1904-1961) tunnettiin tuotteliaana jännityskirjailijana. 1940-luvun lopulla hän julkaisi kuusi Atorox-aiheista seikkailukertomusta, joissa kasettirobotti hallitsee ihmiskuntaa, seikkailee lähiplaneetoilla ja palaa ihmiskunnan pariin tuhat vuotta myöhemmin: Atorox, ihmisten valtias, Atorox kuussa, Atorox Marsissa ja Atorox Venuksessa julkaistiin vuonna 1947, Atorox Merkuriuksessa ja Atoroxin paluu v. 2948 vuonna 1948.

Atorox - koneihminen -kuunnelmasarja toteutettiin 1990. Sen käsikirjoituksesta vastaa Jyrki Ijäs, joka on dramatisoinut kuunnelman kirjojen Atorox, ihmisten valtias ja Atorox Kuussa pohjalta. Kuunnelmasarjan on ohjannut Jyrki Lehtinen. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies.
Kuvituskuva kuunnelmaan Atorox - koneihminen. Kuvassa robotti ja mies. Kuva: Yle kuunnelmat


Kuuntele molemmat jaksot tästä.

Aarne Haapakoski on kirjoittanut Atoroxiinsa myös palan suomalaista rikoshistoriaa. Eräs aivokaseteista kuuluu nimittäin Auervaaralle - joka kirjassa kirjoitetaan Eyervaara. Hänen aivokasettinsa mielenkiintoa arvioidaan kovin sanoin:
- Mistä kummasta professori on löytänyt moisen otuksen! Suomalainen!
- Maa jossain Pohjoisnavan lähistöllä.
- Ovat maksaneet meille hyvin velkansa, ovat kovia juoksemaan ja tappelivat viime sodassa - väärällä puolella.
- Olen kuullut että Suomessa annetaan lapsille jo vuoden vanhoina puukko leikkikaluksi - siksi ne ovatkin niin sisukkaita!
- Mutta tämä Auervaara - mitä hän oikeastaan on tehnyt?
- Todennäköisesti keskinkertainen asianajaja, joka on järjestänyt avioeroja ammatikseen - vedetään risti hänen ylitseen.

Atorox-robotin ukonäöstä vastaa taiteilija Ami Hauhio (1912-1955). Hän oli merkittävä tieteistarinoiden henkiinkerättäjä niin kuvittajana kuin sarjakuvakirjailijana. Ami Hauhio suunnitteli myös Yleisradion ensimmäisen, vuonna 1940 käyttöönotetun logon.

Atorox-kirjojen kansia
Atorox-kirjojen kansia Kuva: Nilla Nuto / Yle Atorox,kuunnelmat,Outsider

Atoroxilla on ollut suuri vaikutus kotimaan scifi- ja fantasiakirjallisuudessa, sillä se on antanut sekä nimensä että ulkomuotonsa Suomen vanhimmalle tieteiskirjallisuuspalkinnolle. Turun Science Fiction -seura on jakanut vuodesta 1983 Atorox-palkinnon parhaalle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille. Esimerkiksi kirjailija Johanna Sinisalo on saanut robotti-pystin peräti seitsemän kertaa.

Outsider on synnyttänyt muitakin kulttihahmoja, joista parhaiten tunnetaan Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen. Näiden seikkailijoiden tähdittämiä kuunnelmia seurattiin 1960-luvulla päivittäin viiden minuutin jaksoissa. Yle Areenassa on kuunneltavissa Korkki-Lippos-seikkailut Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960), Öljyä ja aivopesua (1961) ja
Sumulaakson sankarit (1967) sekä osittain säilyneet Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Muuta Outsiderin tuotantoa Areenassa

Pekan perillinen:


Sumulaakson sankarit:

Öljyä ja aivopesua:

Lisää scifi-kuunnelmia löytyy Areenan sivulta Scifiä - Matkoja tulevaisuuteen ja ulkoavaruuteen.

Oman elämänsä seikkailija Outsider tiesi, mistä kirjoitti

Kirjailija, toimittaja Aarne Haapakosken (1904–1961) ura ja tuotteliaisuus etsivät vertaistaan. 1930-alusta alkaen julkaissut Haapakoski ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa.

Torpparin pojaksi syntyneen Haapakosken (vuoteen 1935 asti Laitisen) kirjalliset kyvyt tulivat esiin jo kouluiässä. Sisällissodan ja vapaaehtoisen armeijapalvelun jälkeen hän muutti ensin Helsinkiin ja sieltä pian taideopiskelijaksi Pariisiin. Kuvataide kuitenkin jäi ja Haapakoski valmistui Sorbonnesta sanomalehtimieheksi vuonna 1927. Tämän jälkeen hän kiersi Eurooppaa ja osin Afrikkaa lehtitoimittajana kolmen vuoden ajan.

Palattuaan Suomeen Haapakoski jatkoi toimittajana ja alkoi julkaista omakustanteisia jännityskertomuksia. Vuonna 1934 hänestä tuli Outsider: ensimmäisen kerran nimeä käytettiin Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana. Leipätyönään hän toimi ensimmäisenä suomalaisen erikoistoimittajana: matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana. Vuonna 1941 Outsider julkaisi seitsemän kirjaa, joiden päähenkilönä oli rikostutkija Klaus Karma. Samana vuonna Haapakoski jätti työnsä Seurassa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi käyttäen lukuisia eri nimimerkkejä. Sodan aikana hän työskenteli rintamakirjeenvaihtajana.

Vuonna 1945 Yleisradio tilasi häneltä kuunnelmasarjan radiokuuntelijoiden viihdyttämiseksi. Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailut upposivat radiokuuntelijoiden lisäksi myös lukijoihin, ja sarjat olivat ennenkuulumattoman ja -näkemättömän suosittuja. Korkki ja Lipponen seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.

Vuonna 1958 Haapakoski etsi itselleen avustajan, jotta pysyisi kirjoitusaikataulussaan: kaksi pienoisromaania kuukaudessa, lisäksi vielä muita töitä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Sopivaksi kirjoittajaksi osoittautui Seppo Tuisku, joka jo vuonna 1960 kirjoitti yli puolet Korkin ja Lippposen seikkailuista.

Haapakoski kuoli sydänkohtaukseen lomamatkalla Málagassa tammikuussa 1961. Hänen kuolemansa jälkeen Tuisku jatkoi vuoteen 1965 Outsiderina yksin ja kirjoitti kaikkiaan 123 Lipposen ja Korkin seikkailua.

Aarne Viktor Haapakoski (Outsider)

(Aarne Laitinen)
s. 18.3.1904 Pieksämäki, Suomi
k. 24.1.1961 Malaga, Espanja

Esikoisromaani: Mustalaissuon arvoitus, omakustanne vuonna 1931.

Tunnetuin kirjailijanimimerkki oli Outsider, muita hänen käyttämiään ovat mm.
A(a)rne Koski
A.H.
A.H. Koski
A. Koski
Antti Rokka
Arha
Atorox
Charles Ryder
Glay Morris
G. Thompson
Hako
Halt Denis
Henrik Horna
Jack B. Murphy
James Wells
J. Marrow
Mister X
Philip Norton
Ragon B. Wallas
Rautamies
Rigor Morton
S. Thompson
Victor Mario
Ville Karhi
William B. Harrow

Kirjoittajan uransa aikana Haapakoski kirjoitti yhden sotakirjan, kaksi elämäkertaa, kaksi matkakirjaa, kaksi näytelmää, viisi historiallista romaania, 75 jännitys- tai seikkailuromaania tai kertomuskokoelmaa, noin 2800 lehtiartikkelia tai henkilöhaastattelua, noin 5700 jännitysjuttua, 26 radiokuunnelmaa, neljä elokuvakäsikirjoitusta, 56 Pekka Lipposen tai Kalle-Kustaa Korkin seikkailua (kioskikirjoina) sekä noin 50 jatkokertomusta.

Lähteet: Raimo Jokisalmi: Outsiderin kirja. Aarne Haapakosken elämäkerta. Apali Oy, 2007 sekä Aarne Haapakoski -seuran sivut: http://aarnehaapakoski-seura.fi [24.11.2017]

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa