Myrkkyä hopeamaljassa: käsikirjoitus

Carolina Beijar: Hopeavedestä voisi olla apua todella monelle.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Hopean hyödyistä ei ole näyttöä, mutta sen sijaan haitoista kyllä.

Carolina Beijar: Kolloidinen hopea on periaatteessa lääketeollisuuden pahin vihollinen.

Linda Holm: Hopeaveden juominen tepsii alkavaan flunssaan, sivuontelotulehdukseen ja kaikenlaisiin viruksiin.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Lääketieteen kannalta tässä on kysymys uskomushoidoista.

MOT: Myrkkyä hopeamaljassa

Yhä useampi suomalainen käyttää kolloidista hopeaa, erittäin pieniä hopean nanopartikkeleita sisältävää vettä. Muutama vuosi sitten hopeavettä myytiin ravintolisänä. Sitten EU kielsi sisäisen käytön. Nyt hopeavettä saa myydä vain vedenpuhdistukseen ja käyttää esimerkiksi vesisäiliöissä. Netissä suomalaiset valmistajat ja myyjät väittävät kuitenkin, että hopeavesi parantaa tai ehkäisee sairauksia - ja että sitä voi tosiaan juoda.
Pohjanmaalainen hopeavettä myyvä yrittäjä ohjeistaa näin:

Ann-Katrine Backman,
Vatsatautiin aikuisille: Laita juomalasiin 4-5 desilitraa tavallista vettä. Lisää puoli desilitraa tai desi kolloidista hopeaa. Pyyhi lasi.

Valitsen umpimähkään kaksi ravintolisiä myyvää liikettä. Kummassakin myyjä kertoo, että hopeavesi on ulkoiseen käyttöön, mutta sitä voi heidän mukaansa juodakin. Tämän liikkeen myyjä kertoo juovansa hopeavettä itse. Se on mielestäni hyvin kallista. 100 millilitraa maksaa yli 30 euroa. Myyjän mukaan tämän hopeaveden valmistusta valvoo Kuopion yliopisto. Valmistaja on siilinjärveläinen Carno Impex. Emme saa kuvata liikkeessä. Life-ketju näyttää punaista valoa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kielsi Carno Impexin hopeaveden myynnin muutama vuosi sitten.

Annika Nurttila, jaostopäällikkö, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Hopeavettä markkinoitiin sisäiseen käyttöön, eikä yritys ollut halukas muuttamaan käyttöohjetta. Tällainen elintarvike ei täytä lainsäädännön vaatimuksia ja voi olla terveydelle vaarallinen. Silloin se vedetään markkinoilta. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei ole pystynyt toteamaan, että kolloidista hopeaa olisi turvallista käyttää elintarvikkeena. Siihen ei vain ole riittävän hyviä eikä kattavia perusteita.

Carno Impex sai jatkaa hopeaveden myyntiä, mutta vain ulkoiseen käyttöön ja vedenpuhdistukseen. Löydän kolme suomalaista valmistajaa ja jututan kaikkia. Yksikään ei anna haastattelua eikä päästä kuvaamaan hopeaveden valmistusta.

Tämä pohjanmaalainen mies valmistaa hopeavettä itse. Hän haluaa pysyä nimettömänä.

Lukija: Valmistan hopeavettä elektrolyysillä. Sekä anodi että katodi ovat hopeisia. Sauvat ovat 99,9-prosenttista hopeaa. Kun sauvoihin johtaa sähkövirtaa, niistä irtoaa nanopartikkeleita. Veden täytyy olla tislattua ja deionisoitua. Aloin valmistaa hopeavettä, kun isä joutui sairaalaan. Hänellä oli jatkuva virtsatietulehdus. Lukuisat antibioottikuurit eivät auttaneet, mutta tulehdukset loppuivat, kun isä alkoi juoda hopeavettä. Annoin isälle aamuin illoin snapsilasillisen hopeavettä. Kun olen itse kipeä, juon kolmesti päivässä lasin 50 ppm hopeavettä.
Ppm ilmaisee miljoonasosia, parts per million. Yksi ppm tarkoittaa milligrammaa vesilitrassa.

Kirsi Vähäkangas on Itä-Suomen yliopiston toksikologian professori. Hänen mukaansa hopea on toksista eli myrkyllistä ihmisille ja eläimille.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Hopea imeytyy ruoansulatuskanavasta elimistöön, ja se jakaantuu joka puolelle elimistöön. Sitten se voi kertyä esimerkiksi munuaiskeräsiin, aivoihin ja moniin muihinkin elimiin. Tällainen kertyminen pikkuhiljaa, jos sitä paljon tulee, niin se aiheuttaa sitten näiden elinten toiminnan heikkenemistä. Ja maksavaurio ja munuaisvaurio onkin yksi asia, jota eläinkokeissa on todettu suuremmilla annoksilla.

Jäin miettimään Carno Impex -yritystä. Valvooko Kuopion yliopisto tosiaan yrityksen hopeaveden valmistusta?

Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Ei ainakaan nykyinen Kuopion yliopisto, koska sitä ei ole enää olemassakaan. Dokumentit on tosiaan tehty jo 2003, ja ne käyttävät niitä hyväkseen markkinoinnissa.

Kuopion yliopisto mittasi 14 vuotta sitten Carno Impexin hopeaveden partikkelikoon. Siitä on yrityksen verkkosivulla todistus, josta ei kuitenkaan käy ilmi, onko kyse tosiaan hopeapartikkeleista.

Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Kyseisiä dokumentteja säilytetään vain 10 vuotta, joten niitä ei löydy. Käytännössä Itä-Suomen yliopistolla ei ole tutkittu kyseisen firman hopeavettä ainakaan viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Itä-Suomen yliopisto lupaa tutkia hopeaveden puolestamme.
Sipoolainen verkkokauppa Vitaravinne myy Lappeenrannassa valmistettua Lehtola Silverin kolloidista hopeaa. Vitaravinteen verkkosivuilla lukee, että tällaista ”aitoa” hopeavettä suositellaan sisäiseen käyttöön EU:n ulkopuolella.

Tuula Lintusaari, terveydenhoitaja, Vitaravinne: En tiedä, mistä johtuu, että suomalaiset haluavat aina tehdä kaikki tutkimukset itse. Ne eivät usko ulkomaisia tutkimuksia. Täällä on kriteeristö hirvittävän tiukka. Jopa niin tiukka että se kääntyy ihan ihmistä vastaan.
Olen itse käyttänyt tätä vettä. Vielä pysyn ihan hengissä

Tuula Lintusaari on sekä juonut hopeavettä että ruiskuttanut sitä nenään, kun hänellä on ollut poskiontelotulehdus.

Jututamme Pohjanmaalla lääkäriä, joka on huolissaan siitä, että niin moni potilas juo hopeavettä. Lääkäri ei halua esiintyä ohjelmassa nimellään.

Hopeavedestä on kirjoittanut Pohjanmaalla moni bloggaaja.
Linda Holm nauttii hopeavettä estääkseen orastavan vatsataudin.

"Eniten arvostamani ”lääke” on Ionosil-merkkinen hopeavesi."

Ila Nordmanin mukaan hopeavesi tepsii muun muassa hepatiitti C:hen, psoriasikseen ja eturauhasvaivoihin.

"Eikö hopea ole myrkyllistä? Ei, harvaa tuotetta voi pitää yhtä turvallisena kuin 10 ppm hopeavettä."

Suuntaamme Pohjanmaalle. Ostamme Sundomissa vielä yhden pullon hopeavettä, ruotsalaista Ion Silverin Ionosiliä.

Diana Kaas, Greenlily, Sundom:
Kovasti on satanut. Täällä ne ovat. Menetkö sisään?
Tämä on hopeavettä.
MOT: Myytkö Ionosiliä paljon?
Diana Kaas, Greenlily, Sundom: Sitä menee eniten.
MOT: Ketkä sitä ostavat?
Diana Kaas, Greenlily, Sundom: Sekä naiset että miehet. Monenikäiset ihmiset.

Linda Holm on yksi bloggaajista ja Carolina Beijar hänen ystävänsä. Kumpikin asuu Mustasaaressa.

Carolina Beijar: Aiemmin maaperässä oli hopeaa enemmän. Nyt maaperä on köyhtynyt, eikä ruoasta ja vedestä saa enää riittävästi hopeaa. Hopeaahan saa ruoasta ja vedestä. Siksi lisään esimerkiksi tyttäreni tuttipulloon hieman hopeavettä, jotta pullo pysyy puhtaana ja hän saa hieman lisää hopeaa.
MOT: Annatko sinä hopeavettä lapsillesi?
Linda Holm: Kun he ovat kipeitä. Korvaan hopeavedellä lääkkeitä. En anna puolta desilitraa antibiootteja vaan pienemmän määrän hopeavettä. Hyvin harvoin tosin suun kautta, koska lapseni ovat aika terveitä. Käytän hopeavettä enemminkin korvatulehduksiin. Pari tippaa korvaan, niin tulehdus katoaa yön aikana.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Tiede ja usko ovat kaksi eri asiaa. Tieteessä kaikki perustuu näyttöön. Tällä hetkellä hopean hyödyistä ei ole näyttöä, mutta sen sijaan haitoista kyllä.
Hopea ei ole niin sanottu hivenaine eli elimistön tarvitsema aine. Me ei sitä tarvita. Kun hopea menee joka puolelle elimistöön, suurista annoksista on sitten joka elimessä odotettavissa haittavaikutuksia. Sellainen joka näkyy ulospäin, on niin sanottu argyria, jossa hopea kertyy ihoon ja iho saa tämmöisen harmahtavan, sinertävän harmahtavan värin. Tämä on pysyvä muutos.

Amerikkalainen Paul Karason joi suuria määrä vahvaa hopeavettä. Hän muuttui siniseksi.

Amerikkalainen Rosemary Jacobs sai lapsena hopeavettä nenätippoina. Hän muuttui harmaaksi. Hän sai lapsena hopeavettä nenätippoina, ja muuttui 14-vuotiaana harmaaksi argyrian eli hopeamyrkytyksen takia.

Rosemary Jacobs: Ystäväni ja perheeni olivat tottuneet siihen, että näytin erilaiselta. Ongelmia oli ventovieraiden kanssa. Moni luuli, että minulla oli tarttuva tauti. Minua nimiteltiin kadulla. Pahinta kuitenkin oli, ettei minulle suostuttu vuokraamaan asuntoa. En saanut töitäkään. Minusta tuli lopulta opettaja. Löysin koulutustani vastaavaa työtä montessoriopettajana.

Rosemary meni 70-luvulla hoitoon, ja lääkäri hioi kasvojen ihon pois.

Lääkäri hioi ihoa niin syvältä kuin pystyi. Näin lopputuloksen noin puolen vuoden kuluttua. Ihoni jäi laikukkaaksi. Minulla on vaaleanpunaisia ja valkoisia laikkuja. Sinä aikana kun olen pitänyt kotisivujani, olen kuullut henkilökohtaisesti paristakymmenestä ihmisestä, jotka ovat saaneet argyrian ravintolisänä myytävästä kolloidisesta hopeasta.
Minua suututtaa, kun kuulen, että hopeavettä annetaan lapsille. Tiedän monta tuoretta tapausta, joissa lapset ovat saaneet argyrian ravintolisistä.

Löydän kuitenkin netistä suomalaisia yrittäjiä, jotka väittävät, että hopeavesi auttaa sairauksiin.
Tähän Facebook-ryhmään kuuluu yli tuhat suomalaista jäsentä.

"Onko koettua apua borrelioosiin? Jos on, miten käyttäisit?"

Mikko Viinikainen: Pohjois-amerikassa paljonkin kokemusta lymen hoidosta hopeavedellä. Vaatii reilun kuurin mutta ovat olleet tyytyväisiä.

Mikko Viinikainen valmistaa Lehtola Silverin hopeavettä Lappeenrannassa. Hän ei halunnut kommentoida lausuntojaan.

Närpiöläinen Ann-Katrine Backman myy hopeavettä netissä. Hän hallinnoi Facebook-ryhmää, johon kuuluu yli 11 000 jäsentä Suomesta ja Ruotsista.

Ann-Katrine Backman, ylläpitäjä: "Keuhkovaivat, keuhkoahtaumatauti, keuhkoputkentulehdus jne: hoidettavissa tehokkaasti inhalaattorilla, josta hopeaioneja hengitetään suoraan keuhkoihin."

Backman ei halua antaa haastattelua. Hän kiistää kirjoittaneensa, että hopeavesi parantaa mitään sairautta, ja tähdentää, että hän kommentoi Facebookissa yksityishenkilönä.

Päivi Ruokoniemi, ylilääkäri, Fimea: Kyllä tällainen viranomaista hämmentää ja herättää myös huolta käyttäjien turvallisuudesta, Saatuamme tiedon tästä asiasta olemme olleet yhteydessä viiteen tahoon, jotka ovat markkinoineet kolloidisia hopeatuotteita, ja kiinnittäneet heidän huomiota siihen että heidän markkinointinsa on lainvastaista. Samalla olemme antaneet tietoa siitä, miten heidän tulisi tätä markkinointia muuttaa.

Ruotsissa lääkevirasto puuttui asiaan kovin ottein ja kielsi Ion Silver–yhtiötä markkinoimasta hopeavettään sairauksia parantavana tuotteena.

Martin Burman, selvitysmies, Ruotsin lääkevirasto: Vain hyväksyttyjä lääkkeitä saa myydä niin, että niiden väitetään toimivan ja sopivan sairauksien hoitoon. Käyttötarkoituksensa takia lääkkeiden on syytä toimia. Muuten riskinä on, että vakaviin sairauksiin käytetään tehottomia tuotteita. Ion Silver on väittänyt eri yhteyksissä, että kolloidinen hopea voi parantaa lukuisia sairauksia. Hopeavesihoidon on väitetty tepsivän eri syöpiin ja moniin kroonisiin sairauksiin, kuten MS-tautiin, reumatismiin ja borrelioosiin. Yritys on todistetusti markkinoinut hopeavettä noin 20 vaivan hoitoon.

Ion Silver joutuu maksamaan Ruotsissa sakkoa 800 000 kruunua, mikäli se markkinoi kolloidista hopeaa sairauksia ehkäisevänä tai hoitavana valmisteena. Voisiko Fimeakin kieltää hopeaveden tällaisen markkinoinnin Suomessa?

Päivi Ruokoniemi, ylilääkäri, Fimea: Jos katsoisimme tarpeelliseksi jatkossa, Fimealla on lääkelain suomat valtuudet luokitella lääkkeellisiin väittämiin perustuen tällaisia valmisteita tuotekohtaisesti lääkkeiksi. Sen jälkeen keinovalikoimassa ei ole pelkästään markkinoinnin rajoittaminen vaan myös myynnin rajoittaminen.
MOT: Eli kieltää koko myynti?
Päivi Ruokoniemi, ylilääkäri, Fimea: Kyllä.

Tukholman Karoliinisessa instituutissa tutkitaan, miten nanohopea käyttäytyy ihmiskehossa. Hanna Karlsson on tutkinut nanohopean vaikutusta keuhkosoluihin ja solujen DNA:han eli perintötekijöihin.

Hanna Karlsson, toksikologian dosentti, Karoliininen instituutti: Olemme osoittaneet lukuissa eri tutkimuksissa, että nanohopea voi todellakin vahingoittaa solujen DNA:ta. Sama tulos on saatu monen muun tutkijan tekemissä tutkimuksissa. Viljelemme keuhkosoluja, altistamme niitä erilaisille partikkeleille, muun muassa erikokoisille hopean nanopartikkeleille, ja tarkastelemme vaikutuksia.
Herää kysymys, miten nanohopea vaikuttaa elävässä eläimessä tai ihmisessä. Tuoreessa katsausartikkelissa tarkastellaan genotoksisuutta eli taipumusta vahingoittaa DNA:ta kaikissa eläimissä ja ihmisissäkin.
Valtaosa näistä tutkimuksista osoittaa nanohopean genotoksisuuden. Tämä voi vaikuttaa nanohopean käyttöön vedessä ja erilaisissa tuotteissa.
MOT: Miten itse suhtaudut tutkijana kolloidiseen hopeaan eli hopeaveteen?
Hanna Karlsson, toksikologian dosentti, Karoliininen instituutti: Kun tarkastelen kirjallisuutta ja asiantuntijapaneelien selvityksiä, minun on vaikea nähdä mitään hopeaveden hyötyjä mutta näen riskejä. En altistaisi itseäni enkä lapsiani tietoisesti hopean nanopartikkeleille.

Linda Holm: Eihän hopeavettä anneta lapsille yhdellä kertaa litrakaupalla. Kuten sanoin, käytän sitä lääkkeenä. Annan muutaman tipan kolloidista hopeaa sen sijaan että antaisin puoli desiä antibioottia, joka tuhoaa vastustuskyvyn moneksi vuodeksi.Täytyykin puntaroida, kumpi on parempi vaihtoehto.

Carolina Beijar: Kolloidinen hopea on periaatteessa lääketeollisuuden pahin vihollinen. Voikin sanoa, että rahan perässä mennään.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Pitää ottaa huomioon, että myöskin hopeaveden valmistajat ovat kaupallisia yrityksiä ja muuten sitten sanoutuvat irti kaikesta vastuusta, kun tätä käytetään vastoin virallisia suosituksia eli käytetään suun kautta. Tämä on ihan eri asia kuin esimerkiksi lääkkeiden kanssa.
Sellaista lääkeainettakaan ei ole, jolla olisi pelkästään hyviä vaikutuksia eikä ollenkaan toksisia vaikutuksia. Mutta niitten suhteen on tutkittu, mitä haittavaikutukset ovat. Parhaissa tapauksissa myöskin tiedetään, mitkä ihmisryhmät ovat herkempiä. Nythän esimerkiksi kaiken kaikkkiaan lapset, varsinkin sitten elämän alkupäässä sikiöt, ja myös vanhat ihmiset ovat huomattavasti herkempiä kaikille toksisille vaikutuksille. Hopea muuten menee istukan läpi myöskin sikiöön.

Linda Holm: On monenlaisia mielipiteitä. Jotkut tutkijat ovat eri mieltä ja pitävät hopeaa vaarattomana. Toiset taas pitävät hopeaa vaarallisena ja kehottavat pysymään siitä erossa tyystin. Tieteellinen tutkimus tuppaa olemaan tällaista. Voi saada kumman tahansa tuloksen. Riippuen ehkä vähän siitä, mitä tutkimuksellaan haluaa osoittaa.

Tapaan Uppsalassa Dan Larhammarin, joka on molekylaarisen solubiologian professori. Hän kuuluu Ruotsin Skepsikseen Vetenskap och folkbildning, joka on varoittanut kolloidisesta hopeasta.

Dan Larhammar, professori, farmasia, Uppsalan yliopisto: Yhdistyksemme Vetenskap och folkbildning kohtaa pseudotieteellisiä väittämiä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.
MOT: Pidätte siis hopeaveden hyötyjä pseudotieteellisinä.
Dan Larhammar, professori, farmasia, Uppsalan yliopisto: Hopeavettähän markkinoidaan perusteettomilla väitteillä. Markkinointi on liioiteltua.
Ainahan esitetään salaliittoteorioita, joiden mukaan iso lääkealan yritykset ovat masinoineet pseudotieteellisten väittämien kyseenalaistuksen. Näin on tapana puolustautua, kun omat perusteet ovat hatarat. Ei pystytä itse esittämään tieteellisiä argumentteja eikä väitettyjen vaikutusten kliinisiä perusteita.
MOT: Olen lukenut Faceobook-ryhmistä useita kertomuksia siitä, että kolloidinen hopea on auttanut erilaisiin sairauksiin, joihin lääkkeet eivät ole tepsineet. Miten voit olla varma siitä, että nämä kertomukset eivät ole totta?

Dan Larhammar, professori, farmasia, Uppsalan yliopisto: En voikaan olla siitä varma. On tärkeää ymmärtää, että aina ilmaantuu tarinoita potilaista, joiden tila on kohentunut ties millä hoidoilla. Parantumisen syytä ei voi tietää yksittäisissä tapauksissa tarkalleen. Elämäntilanteessa on voinut tapahtua muitakin muutoksia. Jotta hoidon tehosta voidaan olla varmoja,
täytyy tehdä vertailuja. Verrataan hoidettavia ja hoitamattomia potilaita sekä lumelääkettä ja toimivaa lääkettä saavia potilaita. Näitä ryhmiä verrataan toisiinsa. Kaikki täytyy dokumentoida hyvin, jotta ei ole tuntemattomia vaikuttavia tekijöitä. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Haasteena on laatia kliiniset tutkimukset niin, että johtopäätökset voivat olla mahdollisimman varmoja.

Yhdysvaltojen terveysviraston alainen tutkimuskeskus NCCIH (National Center for Integrative and Complementary Health) arvioi vaihtoehtoisia hoitomuotoja.
NCCIH:n tutkijoiden mukaan hopeaveden tehosta on liian vähän korkeatasoisia tutkimuksia. Sen sijaan vaaroista on hyviä todisteita.

MOT: Toksikologin mukaan täysin puhdaskin hopea on myrkyllistä.
Carolina Beijar: Ei siis voi käyttää hopeakoruja eikä syödä hopealautaselta.
MOT: Toksikologin mukaan hopeavettä voi käyttää ulkoisesti, mutta hän ei suosittele sen juomista.
Linda Holm: Hän saa olla sitä mieltä.
Carolina Beijar: Totta kai.
Linda Holm: Jos hän on asiasta vakuuttunut, se on hänen mielipiteensä.

Kirsi Vähäkangas, toksikologian professori, Itä-Suomen yliopisto: Tiede ei ole tasa-arvoista. Tieteessä toiset ihmiset tietävät enemmän kuin toiset. Ja on ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään. Kaikkien mielipide ei terveysasioissa ole yhtä arvokas. Näin se vain on. En puhu näistä asioista yksityishenkilönä vaan sen tiedon varassa, mitä olen yli 40-vuotisen urani aikana kerännyt.

MOT: Moni hopeaveden käyttäjä hengittää sitä inhalaattorilla. Miltä se kuulostaa?
Hanna Karlsson, toksikologian dosentti, Karoliininen instituutti: Usea tutkimus osoittaa, että partikkelit aiheuttavat keuhkoissa tulehduksen. Kannattaa siis ylipäänsä estää partikkeleiden pääsy keuhkoihin. Tässä tapauksessa ei ole tutkittu riittävästi mahdollisia riskejä, jotka liittyvät hopean nanopartikkeleiden hengittämiseen. En suosittele inhalaatiohoitoa lainkaan.
MOT: Onko hopean nanopartikkeleista ylipäänsä tehty korkeatasoisia tutkimuksia?
Hanna Karlsson, toksikologian dosentti, Karoliininen instituutti: Kaikissa toksikologisissa tutkimuksissa on vaikea määrittää pitkäaikaisvaikutuksia, kuten syöpäriskiä. Nämä tutkimukset kestävät kauan, eikä niitä ole tehty hopean nanopartikkeleista. Laadukkaissa muissa tutkimuksissa, jotka on tosin tehty eläimillä, on havaittu haittavaikutuksia maksaan ja immunologisia vaikutuksia, joita on vaikea arvioida. Nanohopea saattaa heikentää vastustuskykyä.

Ostan Helsingissä Ruohonjuuresta myös pullon amerikkalaista hopeavettä.

Mariel Mettälä, ravintoterapeutti, Ruohonjuuri: Hopeavesi on siinä mielessä tuttu, että olen käyttänyt sitä kasvojen ruusufinnin hoitoon sekä hormoniperäiseen akneen.
MOT: Joisitko itse sitä ?
Mariel Mettälä, ravintoterapeutti, Ruohonjuuri: En osaa kyllä siihen vastata mitään.

Vien ostamani neljä pulloa hopeavettä tutkittaviksi Kuopioon.

MOT: Pulloja… tässä on tämä iso.

Itä-Suomen yliopisto tutkii hopeavesien metallipitoisuudet. He käyttävät analysointiin kahta spektrometristä menetelmää. Sitten saamme tulokset.

MOT:
Tässä on Lehtola Silver -hopeavesi, jossa piti olla 10 ppm hopeaa. Mitä siitä löytyi?
Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Meidän mittaustemme mukaan tässä on 1,3 mg per litra eli pitoisuus on 1,3 ppm.
MOT: Eli kymmenesosa siitä mitä he lupaavat
Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Kymmenesosa.

Amerikkalaisessa Silverwaterissakin on litraa kohden 1,3 mg hopeaa luvatun 3 milligramman tai 3 ppm:n eli miljoonasosan sijaan. Ruotsalainen Ionosil taas sisältää 7,9 mg hopeaa litraa kohden.

MOT: He ovat siis luvanneet 10 ppm, mikä on aika lähellä.
Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Kyllä vain. Pitoisuus on selkeästi suurin piirtein se, mitä he lupaavat.
MOT: Entä sitten tämä pikkupullo Carno Impex?
Jouko Vepsäläinen, kemian professori, Itä-Suomen yliopisto: Tästä ei löytynyt yhtään hopeaa. Kyseisen hopeamittauksen kohdalla on täysi nolla. Ei sisällä hopeaa meidän mittaustemme mukaan. Tuossa kohti pitäisi tulla hopeasignaali mutta ei näy. Kahdella menetelmällä saadaan sama tulos. Täällä ei näy hopeaa TRXF:llä eikä AAS:llä. Aika luotettava siinä mielessä.

Suomessa valmistetaan vielä kolmatta hopeavettä Pieksämäellä. En ole onnistunut ostamaan sitä toistuvista yrityksistä huolimatta. Itä-Suomen yliopisto saa käsiinsä yhden pullon ja tekee erillisen testin.
Sepiksen hopeavesi sisältää hopeaa enemmän kuin etiketissä luvataan. Hopeamäärä on 15,9 milligrammaa litraa kohden, ei siis 10.
Ruotsissa ja USA:ssa tutkijat ovat saaneet samankaltaisia tuloksia. Hopeamäärä voi olla paljon pienempi tai suurempi kuin pitäisi.

Linda ja Carolina ovat vakuuttuneita hopeaveden suotuisista terveysvaikutuksista. Kysyn, voisiko mikään tutkimustulos muuttaa heidän mieltään.

Carolina Beijar: Siinä tapauksessa kaipaisin näyttöä hopeaveden vahingollisuudesta. Kuten siitä että maksa ja munuaiset kuormittuvat.
Kaipaisin kunnon todisteita siitä, että hopeavesi tärvelee elimistöä.
Linda Holm: En oikein osaa sanoa, millainen tutkimus sais minut muuttamaan mieltäni. Olen korvannut kolloidisella hopealla tavallisia lääkkeitä, joilla on valtavasti sivuvaikutuksia. Minulla on todella korkea kynnys palata lääkkeiden käyttöön. Vain kuolemantapaukset saisivat vakuuttumaan siitä, että hopeavedestä on tosiaan suurta haittaa.

Carolina Beijar:: Kippis sitten vain. Oikein hyvää. Raikasta.
Linda Holm: Tällä paranee.

Näin hopeaveden valmistajat kommentoivat laboratoriotestin tuloksia:

Emme ymmärrä mittaustuloksia, tutkimme asiaa ja korjaamme tarvittaessa prosessia.
Katrin Paananen, Carno Impex

Selvitämme valmistusprosessiamme ja mittaustuloksia.
Mikko Viinikainen, Lehtola Silver

Teemme hopeavedestä 14-15 ppm vahvuista, jotta 3 vuoden jälkeen olisi jäljellä luvattu 10 ppm.
Reijo Matilainen, Sepis, Seppälänmäen marjatila

Hopeapitoisuus voi vaihdella erissä, se ei vaikuta tuotteen tehoon.
Silverwater Company

Kyseenalaistamme tuloksia, vuonna 2017 laboratoriotestissä mitattiin 9,3 ppm.
Anders Sultan, Ion Silver

Nyt viranomaiset tiukentavat hopeaveden markkinoinnin valvontaa.
Fimea väläyttää hopeaveden myyntikieltoa.

Muokattu 28.11.2017: lisätty käsikirjoituksen tekijäksi toimittaja Annvi Gardberg. MK