Hyppää pääsisältöön

Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto.
Vikasietotilan tekijät Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto. Vikasietotila

Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä.

Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

Kaupallisiksi menestystuotteiksi Xeroxin oivallukset muuttuivat vasta seuraavalla vuosikymmenellä Mac OS -järjestelmässä, Commodoren Amigassa ja Windows-järjestelmän varhaisissa versioissa.

Graafisen käyttöliittymän etuna on ennen muuta opettelun helppous. Valitettavasti helppouden mukana tulee myös kömpelyys. Kun käyttäjä joutuu kaivamaan ohjelmien ja tiedostojen ikonit esiin hiirellä, työskentely on pakostakin hitaampaa kuin jos ne saisi auki suoraan näppäimistöltä.

Yksi helpoimmista tavoista tehostaa tietokoneen käyttöä onkin erillisen käynnistinsovelluksen asentaminen.

Kaikki yhdellä näppäinyhdistelmällä

Käynnistinsovellukset ovat pieniä apuohjelmia, joilla saa avattua minkä tahansa ohjelman tai tiedoston muutamalla näppäimenlyönnillä.

Painamalla sovelluksen pikanäppäintä, esimerkiksi alt-näppäintä ja välilyöntiä, näytölle ponnahtaa pieni ikkuna. Kun alat kirjoittaa ikkunaan sovelluksen tai tiedoston nimeä, haettu asia ilmaantuu näkyviin jo muutaman kirjaimen jälkeen ja aukeaa painamalla Enteriä.

Käyttäjän ei siis tarvitse luoda tärkeille tiedostoilleen oikopolkuja työpöydälle, vaan hän voi noukkia ne esiin yhdellä näppäinyhdistelmällä riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Käynnistinsovellus katoaa näkymättömiin heti, kun sitä ei tarvita. Toimintaperiaate muistuttaa Macin käyttöjärjestelmän Spotlightia ja Windowsin Käynnistä-nappia.

Käynnistinohjelmat tarjoavat kuitenkin paljon enemmän kuin vain suosikkiohjelmien ja tiedostojen vikkelää avaamista. Niillä voi yleensä myös siirtää ja kopioida tiedostoja, kaivaa tietoa verkosta ja esimerkiksi lisätä asioita kalenteriin hipaisemattakaan hiireen.

Kaupallisia ja ilmaisia vaihtoehtoja

Alfred 3 on yksi tunnetuimmista käynnistimistä Mac-tietokoneille. Alfred osaa hakea ohjelmien ja tiedostojen lisäksi esimerkiksi kontaktitietoja osoitekirjasta, ohjata musiikkisoitin iTunesia sekä kaivaa tietoa Googlesta, DuckDuckGosta ja Wikipediasta.

Perusmuodossaan Alfred on ilmainen, mutta parin kympin Powerpack-lisäosaan satsaaminen tuo lisää mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi tuen salasanamanageri 1Passwordille ja pilvipalvelu Dropboxille.

Käynnistinsovellukset ovat pieniä apuohjelmia, joilla saa avattua minkä tahansa ohjelman tai tiedoston muutamalla näppäimenlyönnillä.

Toinen kuuluisa Mac-käynnistin on LaunchBar 6. Kolmisen kymppiä maksava LaunchBar muuttuu sitä avuliaammaksi mitä enemmän sitä käytetään. LaunchBar nimittäin oppii mitä käyttäjä yleensä kaipaa ja alkaa tarjota käytetyimpiä vaihtoehtoja ensimmäisenä.

Mac-koneisiin on tarjolla myös avoimen lähdekoodin käynnistin Quicksilver, jota saa räätälöityä itselleen sopivaksi erilaisin laajennuksin. Esimerkiksi verkkohakuihin tarkoitettu Quicksilver-laajennus mahdollistaa vikkelät haut sadoilta eri verkkosivuilta.

Käyttö muuttuu itsestäänselvyydeksi

Myös Windows-koneisiin löytyy laaja valikoima erilaisia käynnistinsovelluksia. Edistyneimpiin niistä kuuluu minimalistinen Keybreeze, joka muistuttaa perustoiminnaltaan Alfredia ja LaunchBaria. Vajaan kympin hintaisella sovelluksella voi esimerkiksi luoda muistiinpanoja ja asettaa muistuttajia. Omiin Keybreeze-komentoihin saa lisättyä vaikkapa tärkeimmät nettisivut.

Vanhempi ilmaisohjelma Executor antaa kymmeniä komentoja tietokoneen ohjaamiseen koneen uudelleenkäynnistämisestä leikekirjahistorian hallitsemiseen ja oman IP-osoitteen tarkistamiseen asti.

Hyvä käynnistinohjelma muuttuu pian itsestäänselvyydeksi, eikä konetta tee enää mieli edes käyttää ilman sitä.

Avoimen lähdekoodin yksinkertainen Launchy toimii Windowsin lisäksi myös Mac OS -järjestelmässä ja Linuxissa.

Linuxille on tarjolla monia muitakin käynnistäjiä, kuten Mac-koneiden Alfredista vaikutteita saanut Albert ja Synapse. Valinta kannattaa tehdä omien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Albert ei ole yhtä hiottu kuin Synapse, mutta vaatii vähemmän tietokoneen resursseja.

Käynnistinohjelmat eivät mullista kaikkea tietokoneen käytössä, mutta tekevät siitä helpompaa ja nopeampaa. Hyvä käynnistinohjelma muuttuu pian itsestäänselvyydeksi, eikä konetta tee enää mieli edes käyttää ilman sitä.

27.11. klo 11.53 Korjattu kirjoitusvirhe: Palo Alto Research Center
5.12.2017 klo 7:52 Tarkennettu tekstiä: lisätty Xerox Alto -tietokone

Jakson linkit ja vinkit

Vikasietotila

Kommentit
  • Valheenpaljastaja: Miten keskustella rokotteista kriitikon tai vastustajan kanssa?

    Rokote-epäröinti kasvaa myös Suomessa.

    Radikaaleimpien rokotevastaisten porukka on pieni, mutta hyvin äänekäs. Heidän päätään on vaikea kääntää latomalla faktoja pöytään. Rokote-epäröijien määrä on paljon suurempi, ja heidän huoliinsa on syytä suhtautua vakavasti ja empaattisesti. Näin keskustelet rokotteista läheisesi kanssa, joka epäröi niiden ottamista.

  • Oletko Valheenpaljastaja? - Testaa mediataitojasi Yle Oppimisen testissä

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea.

    Verkossa leviää totuuden lisäksi myös paljon harhaanjohtavaa informaatiota ja suoria valheita. Netissä surffaajan on oltava koko ajan hereillä, ettei jaa feikkiä ihan ajattelemattomuuttaan. Tiedon äärellä on hyvä pysähtyä. Yle Oppimisen Valheenpaljastaja-testissä pääset testaamaan mediataitojasi.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

Media- ja digitaidot