Ville Alijoki
Yle
Raili Löyttyniemi
Yle
Helsingin Sanomat julkaisi keväällä 2016 kuvan, jossa esiintyi kaksi Brysselin lentokentän pommi-iskussa haavoittunutta naista.
Valppaan lukijan mukaan lehti julkaisi tarpeettoman raakoja ja yksityiskohtaisia kuvia uhreista.
Päätoimittajan mukaan kyseisestä kuvasta tuli Brysselin terrori-iskua symboloiva otos, eikä kirjoitettu teksti voi korvata sitä informaatiota, läsnäoloa ja tunnetta, minkä kuva välittää.
Tutustu Journalistin ohjeisiin, katso video ja äänestä: Mokasi vai ei mokannut?
Helsingin Sanomat: Mokasi vai ei?
Helsingin Sanomat – JSN:n ratkaisu
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Perustelut
JSN:n mielestä Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneiden ihmisten kuvan julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
Brysselin terrori-iskut kohdistuivat tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta. Kuva ei tavoittele sensaatiota, vaan kertoo konkreettisesti terrorismin seurauksista.
Julkisen sanan neuvosto ei käsitellyt kantelua yksityiselämän suojan (Journalistin ohjeiden kohta 27) perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei ollut mahdollista saada asianomistajien suostumusta.
Neuvoston mielestä lehti olisi voinut perustella lukijoilleen kuvan julkaisemista. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko.
Lue koko päätös JSN:n sivuilta.
Lue lisää:
Mokasiko media? – Kokeile, osaatko Journalistin ohjeet
Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, mitä mieltä itse olet: mokasiko media vai ei?
