Hyppää pääsisältöön

Mokasiko media: Loukkasiko HS terrorismin uhrin yksityisyyttä?

Helsingin Sanomat julkaisi keväällä 2016 kuvan, jossa esiintyi kaksi Brysselin lentokentän pommi-iskussa haavoittunutta naista.

Valppaan lukijan mukaan lehti julkaisi tarpeettoman raakoja ja yksityiskohtaisia kuvia uhreista.

Päätoimittajan mukaan kyseisestä kuvasta tuli Brysselin terrori-iskua symboloiva otos, eikä kirjoitettu teksti voi korvata sitä informaatiota, läsnäoloa ja tunnetta, minkä kuva välittää.

Tutustu Journalistin ohjeisiin, katso video ja äänestä: Mokasi vai ei mokannut?

Helsingin Sanomat: Mokasi vai ei?

Helsingin Sanomat – JSN:n ratkaisu

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut

JSN:n mielestä Brysselin terrori-iskussa loukkaantuneiden ihmisten kuvan julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä eikä se rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.

Brysselin terrori-iskut kohdistuivat tavallisiin ihmisiin, jotka valikoituivat uhreiksi sattumalta. Kuva ei tavoittele sensaatiota, vaan kertoo konkreettisesti terrorismin seurauksista.

Julkisen sanan neuvosto ei käsitellyt kantelua yksityiselämän suojan (Journalistin ohjeiden kohta 27) perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei ollut mahdollista saada asianomistajien suostumusta.

Neuvoston mielestä lehti olisi voinut perustella lukijoilleen kuvan julkaisemista. Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko.

Lue koko päätös JSN:n sivuilta.

Lue lisää:

Mokasiko media -otsikko keltaisella pohjalla

Mokasiko media? – Kokeile, osaatko Journalistin ohjeet

Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, mitä mieltä itse olet: mokasiko media vai ei?

  • Mokasiko media: Luovuttiko Radio Aalto itsensä mainostajalle?

    Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi?

    Radio Aalto muutti lokakuussa 2013 nimensä yhden päivän ajaksi Radio Terraksi. "Terra" oli artisti Jenni Vartiaisen seuraavana päivänä julkaistavan levyn nimi. Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.

  • Mokasiko media: Loukkasiko Radio Suomipopin musiikkivalinta ihmisarvoa?

    Loukattiinko huumorilla pakolaisten ihmisarvoa?

    Kesällä 2016 Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman uutislähetyksissä kerrottiin Välimereltä pelastetuista pakolaisista. Juontajat lisäsivät uutisen taustalle Mikki Hiiri merihädässä -kappaleen. Pilkattiinko huumorilla hädänalaisia? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.

  • Mokasiko media: Pitikö Helsingin Sanomien suojella nuorta haastateltavaa?

    Onko alaikäisellä oikeus puhua julkisuudessa?

    Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa 2012 jutun otsikolla Frans kokeili zombien elämää. Artikkelissa 17-vuotias poika kertoo haaveilleensa koko kasvot peittävästä zombie-tatuoinnista. Jutussa pojalle tehdään kasvoihin zombie-maski, jolla kokeillaan ihmisten reaktioita kaupungilla. Saako alaikäinen päättää haastattelun antamisesta?

  • Mokasiko media: Oliko Youtuben pelivideo piilomainos?

    Eikö yhteistyömerkintä riitä pelivideoissa?

    Laeppavika-nimimerkin Youtube -kanava julkaisi syyskuussa 2015 videon "Minun Kohtaloni", jossa tubettaja esitteli ja pelasi Destiny-peliä. Riittikö yhteistyömerkintä, jotta katsoja ymmärsi katsovansa maksettua sisältöä? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.