Hyppää pääsisältöön

Mokasiko media: Pitikö Helsingin Sanomien suojella nuorta haastateltavaa?

Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa 2012 jutun otsikolla Frans kokeili zombien elämää. Artikkelissa 17-vuotias poika kertoo haaveilleensa koko kasvot peittävästä zombie-tatuoinnista. Jutussa pojalle tehdään kasvoihin zombie-maski, jolla kokeillaan ihmisten ja tyttöystävän reaktioita kaupungilla.

Pojan omaisen mukaan lehden olisi pitänyt pyytää vanhemmilta lupa alaikäisen pojan ja tämän tyttöystävän nimien julkaisuun.

Tutustu Journalistin ohjeisiin, katso video ja äänestä: Mokasi vai ei mokannut?

Helsingin Sanomat - Mokasi vai ei?

Julkisen sanan neuvoston ratkaisun voit lukea klikkaamalla Ratkaisu-laatikon auki.

Helsingin Sanomat – JSN:n ratkaisu

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Perustelut

JSN:n mielestä jutussa ei paljastettu arkaluonteisia tietoja nimellään esiintyneistä 17-vuotiaasta pojasta ja hänen tyttöystävästään. 17-vuotiaalla on oikeus kertoa julkisesti omasta elämästään ja näkemyksistään, mikäli sitä ei voi pitää kohtuuttomana hänen tai hänen lähipiirinsä kannalta.

Julkisuudessa esiintyy paljon ihmisiä, jotka ovat koristelleet näyttävästi kehoaan. Pelkästään erikoisesta tatuointitoiveesta kertominen tai kasvomaalauksen kommentoiminen eivät saata poikaa ja hänen tyttöystäväänsä kyseenalaiseen julkisuuteen.

Periaatepäätöksessään verkkojulkaisuista neuvosto on katsonut, että toimitusten verkkoarkistoihin tallennettuja tietoja voi muuttaa vain erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa.

Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, jos arkistotieto aiheuttaa kohtuuttomiksi katsottavia seuraamuksia nuorelle henkilölle. Tässä tapauksessa lehti katsoi, ettei sillä ollut syytä muuttaa verkkojuttua.

Neuvostolla ei ole perusteita puuttua lehden päätökseen.

Myöhemmin JSN on tarkentanut ohjeitaan lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa tekemällään periaatelausumalla. Sen mukaan yli 15-vuotiaalla on yleensä oikeus itse päättää esiintymisestään julkisuudessa.

Jutun käsittely ja päätös kokonaisuudessan on luettavissa JSN:n sivuilta.

Lue lisää:

Mokasiko media? – Kokeile, osaatko Journalistin ohjeet

Saako terrorismin uhrien kuvia käyttää uutisessa? Voiko alaikäistä haastatella ilman vanhempien lupaa? Missä menee klikkiotsikon raja? Julkisen sanan neuvosto (JSN) ratkoo mediaa koskevia kanteluita. Kahdeksan todellisen esimerkin avulla voit pohtia, mitä mieltä itse olet: mokasiko media vai ei?

  • Mokasiko media: Luovuttiko Radio Aalto itsensä mainostajalle?

    Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi?

    Radio Aalto muutti lokakuussa 2013 nimensä yhden päivän ajaksi Radio Terraksi. "Terra" oli artisti Jenni Vartiaisen seuraavana päivänä julkaistavan levyn nimi. Valjastettiinko koko radiokanava mainoskanavaksi? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.

  • Mokasiko media: Loukkasiko Radio Suomipopin musiikkivalinta ihmisarvoa?

    Loukattiinko huumorilla pakolaisten ihmisarvoa?

    Kesällä 2016 Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman uutislähetyksissä kerrottiin Välimereltä pelastetuista pakolaisista. Juontajat lisäsivät uutisen taustalle Mikki Hiiri merihädässä -kappaleen. Pilkattiinko huumorilla hädänalaisia? Katso lyhyt esittely tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.

  • Mokasiko media: Pitikö Helsingin Sanomien suojella nuorta haastateltavaa?

    Onko alaikäisellä oikeus puhua julkisuudessa?

    Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa 2012 jutun otsikolla Frans kokeili zombien elämää. Artikkelissa 17-vuotias poika kertoo haaveilleensa koko kasvot peittävästä zombie-tatuoinnista. Jutussa pojalle tehdään kasvoihin zombie-maski, jolla kokeillaan ihmisten reaktioita kaupungilla. Saako alaikäinen päättää haastattelun antamisesta?

  • Mokasiko media: Oliko Youtuben pelivideo piilomainos?

    Eikö yhteistyömerkintä riitä pelivideoissa?

    Laeppavika-nimimerkin Youtube -kanava julkaisi syyskuussa 2015 videon "Minun Kohtaloni", jossa tubettaja esitteli ja pelasi Destiny-peliä. Riittikö yhteistyömerkintä, jotta katsoja ymmärsi katsovansa maksettua sisältöä? Katso lyhyt video tapauksesta ja päätä itse, mokasiko media.