Hyppää pääsisältöön

Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Taiteilijakuvia-haastattelussa vuodelta 1992 Aarre Karén kertoo, miten päätyi Kallion kansakoulun poikakuorosta aseveli-iltojen kautta koko kansan tuntemaksi näyttelijäksi teatteriin, elokuviin, tv- ja radionäytelmiin sekä ääninäyttelijäksi animaatioelokuviin. Perhepiirissä alkanut esiintymisharrastus johdatti synnyinlahjana näyttelijä- ja laulutaitoja saaneen pojan Sibeliusakatemian ja Teatterikoulun kautta ensin maaseututeattereihin ja lopulta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Helsingin kaupunginteatteriin.

Ainahan meidän piti esiintyä, kun tuli ruustinnaa ja muuta käymään.― Aarre Karén lapsuusajastaan.

Aarre Karénin isä oli lähetyssaarnaaja ja äiti kansakoulun opettaja. Aarteen syntyessä vuoteen 1936 asti perhe asui Japanissa vanhempien työn vuoksi. He toimivat useita vuosia evankeliumiyhdistyksen lähetystyössä. Japanista mielenmaisemaksi jäivät sadepäivät. Hän kertoo muistavansa Tokiosta heidän puutalonsa, jonka verannan alle meni sateella ja katseli sadepisaroiden putoilua tiehen. Miten ne osuivat maahan ja kimposivat ylös, sekä japanilaiset puukengät kedat, kulkemassa tiellä.

Kansakouluaikoina Kallion poikakuorossa hän pääsi esiintymään aseveli-illoissa ja poliisien juhlissa. Kuoron riveistä valittiin poika, joka osasi sisälukua ja laulaa. Hän esiintyi Suomisen perheessä toisena kaksossisaruksista, Mattina. Pula-ajan niukkuuteen tottunut nuorimies hämmästeli sekä autokyytiä studiolle että pöydille katettuja upeita voileipiä: "nuorimmaisena minulle tungettiin taskut täyteen karkkia."

Karénin radiodebyytti on saattanut olla Suomisen perheen jaksossa "Miksi Mattia korpee?", joka lähetettiin syyskuussa 1949, mutta ohjelmatiedoissa ei mainittu näyttelijöitä, koska haluttiin säilyttää idylli todellisesta perheestä.

Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998.
Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Aarre Karén,Yle Elävä arkisto
On näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.― Aarre Karén radiossa näyttelemisestä

Uraansa vaikuttaneina henkilöinä hän mainitsee äidinkielen opettajansa Viljo Tervosen, ohjaaja Raoul af Hällströmin, jonka kanssa hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa sekä ohjaaja Jouko Turkan. Hän näkee ohjaajien vaikuttaneen paljon kehittymiseensä näyttelijänä sekä tarkkanäköisen ohjaustyön että merkittävien roolien kautta.

Hyvän näyttelijän ominaisuuksia ovat yleisön kunnioittaminen, ajatteleminen ja innostus: täytyy säilyttää pojan mieli. Parhaimmillaan näytteleminen antaa uskomattoman hyvän olon. Isäänsä lähetyssaarnaajaa mukaillen hän ajattelee vaikuttavansa ihmisiin, saavansa yleisön valtaansa ja liikkeelle, näkemään roolin syvemmätkin puolet – kyllä siitä tuntee ammattiylpeyttä.

Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle.
Aarre Karén ja Ritva Valkama ratkovat murhamysteerejä Vainaja-kuunnelmissa. Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle. Kuva: Yle/Päivi Bourdon Aarre Karén,Ritva Valkama,Yle Elävä arkisto

Aarre Karén jäi eläkkeelle vuonna 1999, mutta on senkin jälkeen tehnyt useita radioteatteri-, tv- ja elokuvarooleja. Dubbaus-rooleja hän on tehnyt Nalle Puhin Kanista Batmanin Jokeriin.

Radiokuunnelmissa hän on näytellyt mm. suositussa Vainaja-sarjassa entistä poliisia, antikvariaattikauppias Salmea, joka auttaa harrastajasalapoliisi Lauraa (Ritva Valkama) murhamysteereiden ratkomisessa.


Tarkemmin Aarre Karénin elokuvarooleista voi lukea KAVIn kokoamalta Elonet-sivulta. Tuoreimpia elokuvarooleja ovat esiintyminen 21 tapaa pilata avioliitto (2013) -draamassa ja ääninäyttelijänä Niko - lentäjän poika -elokuvissa (2008 ja 2012).

Aarre Einari Karén

s. 29.11.1932 Tokio, Japani

Puoliso: näyttelijä Eira Karén (o.s. Jauckens) 1959-1968, palkanlaskija Kirsti Karén (o.s. Vasara) 1968-.
Opinnot: yo, Sibelius-Akatemia, Suomen Teatterikoulu, opintomatkat Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Hollantiin.
Kiinnitykset:
Jyväskylän Työväen Teatteri 1959-1961
Kotkan kaupunginteatteri 1961-1965
Helsingin Kaupunginteatteri 1965-1987
Suomen Kansallisteatteri 1987-1999 (eläkkeelle)

Teatterintekijöiden matrikkelissa v. 2005 hän mainitsee harrastuksikseen ulkoilun, suppilovahverot ja lastenlapset.

Lähteet:
Teatterin tiedotuskeskus (2005) Teatterit ja teatterintekijät. Like.
Veistäjä, Verneri (toim.) (1965) Teatterin Maailma 1965. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8. Helsinki, Tammi.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.