Hyppää pääsisältöön

Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Taiteilijakuvia-haastattelussa vuodelta 1992 Aarre Karén kertoo, miten päätyi Kallion kansakoulun poikakuorosta aseveli-iltojen kautta koko kansan tuntemaksi näyttelijäksi teatteriin, elokuviin, tv- ja radionäytelmiin sekä ääninäyttelijäksi animaatioelokuviin. Perhepiirissä alkanut esiintymisharrastus johdatti synnyinlahjana näyttelijä- ja laulutaitoja saaneen pojan Sibeliusakatemian ja Teatterikoulun kautta ensin maaseututeattereihin ja lopulta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Helsingin kaupunginteatteriin.

Ainahan meidän piti esiintyä, kun tuli ruustinnaa ja muuta käymään.― Aarre Karén lapsuusajastaan.

Aarre Karénin isä oli lähetyssaarnaaja ja äiti kansakoulun opettaja. Aarteen syntyessä vuoteen 1936 asti perhe asui Japanissa vanhempien työn vuoksi. He toimivat useita vuosia evankeliumiyhdistyksen lähetystyössä. Japanista mielenmaisemaksi jäivät sadepäivät. Hän kertoo muistavansa Tokiosta heidän puutalonsa, jonka verannan alle meni sateella ja katseli sadepisaroiden putoilua tiehen. Miten ne osuivat maahan ja kimposivat ylös, sekä japanilaiset puukengät kedat, kulkemassa tiellä.

Kansakouluaikoina Kallion poikakuorossa hän pääsi esiintymään aseveli-illoissa ja poliisien juhlissa. Kuoron riveistä valittiin poika, joka osasi sisälukua ja laulaa. Hän esiintyi Suomisen perheessä toisena kaksossisaruksista, Mattina. Pula-ajan niukkuuteen tottunut nuorimies hämmästeli sekä autokyytiä studiolle että pöydille katettuja upeita voileipiä: "nuorimmaisena minulle tungettiin taskut täyteen karkkia."

Karénin radiodebyytti on saattanut olla Suomisen perheen jaksossa "Miksi Mattia korpee?", joka lähetettiin syyskuussa 1949, mutta ohjelmatiedoissa ei mainittu näyttelijöitä, koska haluttiin säilyttää idylli todellisesta perheestä.

Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998.
Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Aarre Karén,Yle Elävä arkisto
On näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.― Aarre Karén radiossa näyttelemisestä

Uraansa vaikuttaneina henkilöinä hän mainitsee äidinkielen opettajansa Viljo Tervosen, ohjaaja Raoul af Hällströmin, jonka kanssa hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa sekä ohjaaja Jouko Turkan. Hän näkee ohjaajien vaikuttaneen paljon kehittymiseensä näyttelijänä sekä tarkkanäköisen ohjaustyön että merkittävien roolien kautta.

Hyvän näyttelijän ominaisuuksia ovat yleisön kunnioittaminen, ajatteleminen ja innostus: täytyy säilyttää pojan mieli. Parhaimmillaan näytteleminen antaa uskomattoman hyvän olon. Isäänsä lähetyssaarnaajaa mukaillen hän ajattelee vaikuttavansa ihmisiin, saavansa yleisön valtaansa ja liikkeelle, näkemään roolin syvemmätkin puolet – kyllä siitä tuntee ammattiylpeyttä.

Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle.
Aarre Karén ja Ritva Valkama ratkovat murhamysteerejä Vainaja-kuunnelmissa. Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle. Kuva: Yle/Päivi Bourdon Aarre Karén,Ritva Valkama,Yle Elävä arkisto

Aarre Karén jäi eläkkeelle vuonna 1999, mutta on senkin jälkeen tehnyt useita radioteatteri-, tv- ja elokuvarooleja. Dubbaus-rooleja hän on tehnyt Nalle Puhin Kanista Batmanin Jokeriin.

Radiokuunnelmissa hän on näytellyt mm. suositussa Vainaja-sarjassa entistä poliisia, antikvariaattikauppias Salmea, joka auttaa harrastajasalapoliisi Lauraa (Ritva Valkama) murhamysteereiden ratkomisessa.


Tarkemmin Aarre Karénin elokuvarooleista voi lukea KAVIn kokoamalta Elonet-sivulta. Tuoreimpia elokuvarooleja ovat esiintyminen 21 tapaa pilata avioliitto (2013) -draamassa ja ääninäyttelijänä Niko - lentäjän poika -elokuvissa (2008 ja 2012).

Aarre Einari Karén

s. 29.11.1932 Tokio, Japani

Puoliso: näyttelijä Eira Karén (o.s. Jauckens) 1959-1968, palkanlaskija Kirsti Karén (o.s. Vasara) 1968-.
Opinnot: yo, Sibelius-Akatemia, Suomen Teatterikoulu, opintomatkat Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Hollantiin.
Kiinnitykset:
Jyväskylän Työväen Teatteri 1959-1961
Kotkan kaupunginteatteri 1961-1965
Helsingin Kaupunginteatteri 1965-1987
Suomen Kansallisteatteri 1987-1999 (eläkkeelle)

Teatterintekijöiden matrikkelissa v. 2005 hän mainitsee harrastuksikseen ulkoilun, suppilovahverot ja lastenlapset.

Lähteet:
Teatterin tiedotuskeskus (2005) Teatterit ja teatterintekijät. Like.
Veistäjä, Verneri (toim.) (1965) Teatterin Maailma 1965. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8. Helsinki, Tammi.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.