Hyppää pääsisältöön

Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Taiteilijakuvia-haastattelussa vuodelta 1992 Aarre Karén kertoo, miten päätyi Kallion kansakoulun poikakuorosta aseveli-iltojen kautta koko kansan tuntemaksi näyttelijäksi teatteriin, elokuviin, tv- ja radionäytelmiin sekä ääninäyttelijäksi animaatioelokuviin. Perhepiirissä alkanut esiintymisharrastus johdatti synnyinlahjana näyttelijä- ja laulutaitoja saaneen pojan Sibeliusakatemian ja Teatterikoulun kautta ensin maaseututeattereihin ja lopulta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Helsingin kaupunginteatteriin.

Ainahan meidän piti esiintyä, kun tuli ruustinnaa ja muuta käymään.― Aarre Karén lapsuusajastaan.

Aarre Karénin isä oli lähetyssaarnaaja ja äiti kansakoulun opettaja. Aarteen syntyessä vuoteen 1936 asti perhe asui Japanissa vanhempien työn vuoksi. He toimivat useita vuosia evankeliumiyhdistyksen lähetystyössä. Japanista mielenmaisemaksi jäivät sadepäivät. Hän kertoo muistavansa Tokiosta heidän puutalonsa, jonka verannan alle meni sateella ja katseli sadepisaroiden putoilua tiehen. Miten ne osuivat maahan ja kimposivat ylös, sekä japanilaiset puukengät kedat, kulkemassa tiellä.

Kansakouluaikoina Kallion poikakuorossa hän pääsi esiintymään aseveli-illoissa ja poliisien juhlissa. Kuoron riveistä valittiin poika, joka osasi sisälukua ja laulaa. Hän esiintyi Suomisen perheessä toisena kaksossisaruksista, Mattina. Pula-ajan niukkuuteen tottunut nuorimies hämmästeli sekä autokyytiä studiolle että pöydille katettuja upeita voileipiä: "nuorimmaisena minulle tungettiin taskut täyteen karkkia."

Karénin radiodebyytti on saattanut olla Suomisen perheen jaksossa "Miksi Mattia korpee?", joka lähetettiin syyskuussa 1949, mutta ohjelmatiedoissa ei mainittu näyttelijöitä, koska haluttiin säilyttää idylli todellisesta perheestä.

Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998.
Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Aarre Karén,Yle Elävä arkisto
On näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.― Aarre Karén radiossa näyttelemisestä

Uraansa vaikuttaneina henkilöinä hän mainitsee äidinkielen opettajansa Viljo Tervosen, ohjaaja Raoul af Hällströmin, jonka kanssa hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa sekä ohjaaja Jouko Turkan. Hän näkee ohjaajien vaikuttaneen paljon kehittymiseensä näyttelijänä sekä tarkkanäköisen ohjaustyön että merkittävien roolien kautta.

Hyvän näyttelijän ominaisuuksia ovat yleisön kunnioittaminen, ajatteleminen ja innostus: täytyy säilyttää pojan mieli. Parhaimmillaan näytteleminen antaa uskomattoman hyvän olon. Isäänsä lähetyssaarnaajaa mukaillen hän ajattelee vaikuttavansa ihmisiin, saavansa yleisön valtaansa ja liikkeelle, näkemään roolin syvemmätkin puolet – kyllä siitä tuntee ammattiylpeyttä.

Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle.
Aarre Karén ja Ritva Valkama ratkovat murhamysteerejä Vainaja-kuunnelmissa. Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle. Kuva: Yle/Päivi Bourdon Aarre Karén,Ritva Valkama,Yle Elävä arkisto

Aarre Karén jäi eläkkeelle vuonna 1999, mutta on senkin jälkeen tehnyt useita radioteatteri-, tv- ja elokuvarooleja. Dubbaus-rooleja hän on tehnyt Nalle Puhin Kanista Batmanin Jokeriin.

Radiokuunnelmissa hän on näytellyt mm. suositussa Vainaja-sarjassa entistä poliisia, antikvariaattikauppias Salmea, joka auttaa harrastajasalapoliisi Lauraa (Ritva Valkama) murhamysteereiden ratkomisessa.


Tarkemmin Aarre Karénin elokuvarooleista voi lukea KAVIn kokoamalta Elonet-sivulta. Tuoreimpia elokuvarooleja ovat esiintyminen 21 tapaa pilata avioliitto (2013) -draamassa ja ääninäyttelijänä Niko - lentäjän poika -elokuvissa (2008 ja 2012).

Aarre Einari Karén

s. 29.11.1932 Tokio, Japani

Puoliso: näyttelijä Eira Karén (o.s. Jauckens) 1959-1968, palkanlaskija Kirsti Karén (o.s. Vasara) 1968-.
Opinnot: yo, Sibelius-Akatemia, Suomen Teatterikoulu, opintomatkat Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Hollantiin.
Kiinnitykset:
Jyväskylän Työväen Teatteri 1959-1961
Kotkan kaupunginteatteri 1961-1965
Helsingin Kaupunginteatteri 1965-1987
Suomen Kansallisteatteri 1987-1999 (eläkkeelle)

Teatterintekijöiden matrikkelissa v. 2005 hän mainitsee harrastuksikseen ulkoilun, suppilovahverot ja lastenlapset.

Lähteet:
Teatterin tiedotuskeskus (2005) Teatterit ja teatterintekijät. Like.
Veistäjä, Verneri (toim.) (1965) Teatterin Maailma 1965. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8. Helsinki, Tammi.

Kommentit
  • Onnellisten saaret – päivä hymyilevien ihmisten valtakunnassa

    Seychelliläisten elämää esittelevä ohjelma vuodelta 1975

    Madagaskarin koillispuolelle ripoteltu trooppinen saariryhmä Seychellit on häämatkailijoiden ja pullealompakkoisten luksusturistien suosima paratiisikohde, jonka liidunvalkeat rannat ovat piirtyneet useammankin haavematkailijan mielikuviin. Korkean hintatason valoisa puoli on se, ettei saarilla ole juuri koskaan tungosta. Vuonna 1975 elämä onnellisten tasavallassa oli vieläkin rauhallisempaa.

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Onnellisten saaret – päivä hymyilevien ihmisten valtakunnassa

    Seychelliläisten elämää esittelevä ohjelma vuodelta 1975

    Madagaskarin koillispuolelle ripoteltu trooppinen saariryhmä Seychellit on häämatkailijoiden ja pullealompakkoisten luksusturistien suosima paratiisikohde, jonka liidunvalkeat rannat ovat piirtyneet useammankin haavematkailijan mielikuviin. Korkean hintatason valoisa puoli on se, ettei saarilla ole juuri koskaan tungosta. Vuonna 1975 elämä onnellisten tasavallassa oli vieläkin rauhallisempaa.

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva yhdestä maamme tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.