Hyppää pääsisältöön

Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Taiteilijakuvia-haastattelussa vuodelta 1992 Aarre Karén kertoo, miten päätyi Kallion kansakoulun poikakuorosta aseveli-iltojen kautta koko kansan tuntemaksi näyttelijäksi teatteriin, elokuviin, tv- ja radionäytelmiin sekä ääninäyttelijäksi animaatioelokuviin. Perhepiirissä alkanut esiintymisharrastus johdatti synnyinlahjana näyttelijä- ja laulutaitoja saaneen pojan Sibeliusakatemian ja Teatterikoulun kautta ensin maaseututeattereihin ja lopulta yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Helsingin kaupunginteatteriin.

Ainahan meidän piti esiintyä, kun tuli ruustinnaa ja muuta käymään.― Aarre Karén lapsuusajastaan.

Aarre Karénin isä oli lähetyssaarnaaja ja äiti kansakoulun opettaja. Aarteen syntyessä vuoteen 1936 asti perhe asui Japanissa vanhempien työn vuoksi. He toimivat useita vuosia evankeliumiyhdistyksen lähetystyössä. Japanista mielenmaisemaksi jäivät sadepäivät. Hän kertoo muistavansa Tokiosta heidän puutalonsa, jonka verannan alle meni sateella ja katseli sadepisaroiden putoilua tiehen. Miten ne osuivat maahan ja kimposivat ylös, sekä japanilaiset puukengät kedat, kulkemassa tiellä.

Kansakouluaikoina Kallion poikakuorossa hän pääsi esiintymään aseveli-illoissa ja poliisien juhlissa. Kuoron riveistä valittiin poika, joka osasi sisälukua ja laulaa. Hän esiintyi Suomisen perheessä toisena kaksossisaruksista, Mattina. Pula-ajan niukkuuteen tottunut nuorimies hämmästeli sekä autokyytiä studiolle että pöydille katettuja upeita voileipiä: "nuorimmaisena minulle tungettiin taskut täyteen karkkia."

Karénin radiodebyytti on saattanut olla Suomisen perheen jaksossa "Miksi Mattia korpee?", joka lähetettiin syyskuussa 1949, mutta ohjelmatiedoissa ei mainittu näyttelijöitä, koska haluttiin säilyttää idylli todellisesta perheestä.

Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998.
Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Aarre Karen Pontus Strömforsin roolissa näytelmässä Loppu hyvin - kaikki hyvin vuonna 1998. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Aarre Karén,Yle Elävä arkisto
On näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.― Aarre Karén radiossa näyttelemisestä

Uraansa vaikuttaneina henkilöinä hän mainitsee äidinkielen opettajansa Viljo Tervosen, ohjaaja Raoul af Hällströmin, jonka kanssa hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa sekä ohjaaja Jouko Turkan. Hän näkee ohjaajien vaikuttaneen paljon kehittymiseensä näyttelijänä sekä tarkkanäköisen ohjaustyön että merkittävien roolien kautta.

Hyvän näyttelijän ominaisuuksia ovat yleisön kunnioittaminen, ajatteleminen ja innostus: täytyy säilyttää pojan mieli. Parhaimmillaan näytteleminen antaa uskomattoman hyvän olon. Isäänsä lähetyssaarnaajaa mukaillen hän ajattelee vaikuttavansa ihmisiin, saavansa yleisön valtaansa ja liikkeelle, näkemään roolin syvemmätkin puolet – kyllä siitä tuntee ammattiylpeyttä.

Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle.
Aarre Karén ja Ritva Valkama ratkovat murhamysteerejä Vainaja-kuunnelmissa. Näyttelijät Aarre Karén ja Ritva Valkama kuunnelmasarjassa Vainaja kaupan päälle. Kuva: Yle/Päivi Bourdon Aarre Karén,Ritva Valkama,Yle Elävä arkisto

Aarre Karén jäi eläkkeelle vuonna 1999, mutta on senkin jälkeen tehnyt useita radioteatteri-, tv- ja elokuvarooleja. Dubbaus-rooleja hän on tehnyt Nalle Puhin Kanista Batmanin Jokeriin.

Radiokuunnelmissa hän on näytellyt mm. suositussa Vainaja-sarjassa entistä poliisia, antikvariaattikauppias Salmea, joka auttaa harrastajasalapoliisi Lauraa (Ritva Valkama) murhamysteereiden ratkomisessa.


Tarkemmin Aarre Karénin elokuvarooleista voi lukea KAVIn kokoamalta Elonet-sivulta. Tuoreimpia elokuvarooleja ovat esiintyminen 21 tapaa pilata avioliitto (2013) -draamassa ja ääninäyttelijänä Niko - lentäjän poika -elokuvissa (2008 ja 2012).

Aarre Einari Karén

s. 29.11.1932 Tokio, Japani

Puoliso: näyttelijä Eira Karén (o.s. Jauckens) 1959-1968, palkanlaskija Kirsti Karén (o.s. Vasara) 1968-.
Opinnot: yo, Sibelius-Akatemia, Suomen Teatterikoulu, opintomatkat Saksaan, Englantiin, Ranskaan ja Hollantiin.
Kiinnitykset:
Jyväskylän Työväen Teatteri 1959-1961
Kotkan kaupunginteatteri 1961-1965
Helsingin Kaupunginteatteri 1965-1987
Suomen Kansallisteatteri 1987-1999 (eläkkeelle)

Teatterintekijöiden matrikkelissa v. 2005 hän mainitsee harrastuksikseen ulkoilun, suppilovahverot ja lastenlapset.

Lähteet:
Teatterin tiedotuskeskus (2005) Teatterit ja teatterintekijät. Like.
Veistäjä, Verneri (toim.) (1965) Teatterin Maailma 1965. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8. Helsinki, Tammi.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto