Hyppää pääsisältöön

Anneli Sauli auf Deutsch – länsisaksalaisia dekkareita Teemalauantaissa 2.12.

Ann Savo eli Anneli Sauli murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät
Fanny Weldon (Ann Savo/Anneli Sauli) murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Ann Savo eli Anneli Sauli murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Kuva: Rialto FIlm Anneli Sauli,Teemalauantai,teeman elokuvat

Teemalauantaissa nähdään kaksi Edgar Wallacen tarinoihin perustuvaa länsisaksalaista dekkarielokuvaa, joista tekee suomalaisittain erityisen kiinnostavia sivurooleissa esiintyvä Ann Savo eli Anneli Sauli.
Teemalauantai 2.12.2017 klo 21.00. Elokuvat Areenassa 14 päivää.

Anneli Sauli johdattelee suomalaiset tv-katsojat saksalaisen krimin erikoisen, jopa eriskummallisen 1960-luvun tuotteen, Edgar Wallace -mysteerien sumuisen tuttuun mutta epätodelliseen Lontooseen. Nämä goottilais-romanttiset, osin itseparodiset tai muuten vain komedialliset rikosmysteerit olivat 1960-luvun saksalaiselokuvan suosituimpia tuotteita ja niiden kulttiarvoa lisää suomalaisittain se, että muutaman sivuosissa näytteli oma suosikkimme Anneli Sauli käyttäen Saksan-vuosiensa taiteilijanimeä Ann Savo.

Ikävä kyllä Sauli joutui niissä melko pieniin rooleihin kapakkatyttöinä tai leikillisen eroottisina sihteerikköinä, joiden roolihahmot joko pääsivät harmillisen nopeasti hengestään tai unohdettiin muuten vain sivuun. Jotain tällaista tapahtuu myös joulukuun ensimmäisen lauantain teemaillan molemmissa elokuvissa Lontoon kuolleet silmät (Die toten Augen von London, 1961) ja Kostaja Lontoosta (Der Hexer, 1964).

Ne ovat vain kaksi kaikkiaan 32 Edgar Wallace-elokuvasta, jotka tanskalaisen elokuvatuottajan Preben Philipsenin Rialto-yhtiö tuotti vuosina 1959–1972. Philipsen halusi Saksan rahakkaille elokuvamarkkinoille ja päätti kokeilla onneaan yhdellä Wallace-filmillä. Kaikkien yllätykseksi elokuva keräsi valtavan 3,2 miljoonan katsojan yleisön ja Philipsen varmisti nopeasti muiden oikeudet muihin Wallacen erityisesti 1920-luvulla tehtailemiin, melko pöhköihin rikos- ja seikkailutarinoihin, joita ei ollut 1930-luvun jälkeen juurikaan filmattu.

Nyt niiden suosio toi vanavedessään myös valtavan joukon jäljittelijöitä, kun kilpailijat alkoivat tehdä esimerkiksi samantyylisiä Mabuse-filmejä Fritz Langin vanhojen klassikkojen pohjalta. Eräs kilpaileva yhtiö hankki jopa oikeudet Wallacen pojan Bryan Edgar Wallacen kirjoihin voidakseen markkinoida omaa rikosfilmien sarjaansa “B. Edgar Wallace” -elokuvina. Myös englantilaiset innostuivat tekemään omia Wallace-filmejä niin tv-sarjoina kuin kymmeninä halpiselokuvina.

Nämä Wallace-krimit muodostivat oman selvästi erottuvan alagenrensä 1960-luvun rikoselokuvassa. Ne sijoittuivat lähes poikkeuksetta Lontoon sumuisille kaduille, satamien varjoihin, vanhoihin herrasmieskartanoihin, hämäräperäisiin klubeihin, ränsistyneisiin kirkkoihin, Scotland Yardin toimistoihin, salaperäisiin tyttökouluihin ja niin edelleen. Juonten keskiössä oli yleensä omituinen murhasarja ja katalan juonikas suurrikollinen, joka omalaatuisine kätyreineen puuhasteli huume- ja tyttökaupan parissa tai muuten vain laati tavattoman monimutkaisia salajuonia kostaakseen kokemansa vääryyden tai kerätäkseen omaisuuksia perintöjen ja henkivakuutusten kautta.

Arvoitusta ja pääsyyllisen henkilöllisyyttä yrittää selvittää Scotland Yardin komisario ja tapaukseen jollain tapaa liittyvä kaunotar. Tunnelma on usein sekoitus murhamysteeriä, agenttijännäriä, leikkimielistä dekkaria ja ripauksia perinteisen kauhuelokuvan kuvastosta.

Elokuvien nimet kertovat paljon. Ensimmäinen, Naamioitu sammakko, ei ehkä ollut kovin hyvin keksitty, mutta sitä seurasivat mm. Punainen ympyrä, Hirtetyn miehen kosto, Kätketyn tikarin arvoitus, Mies ilman kasvoja, Sohon kyttyräselkä, Keltaisen käärmeen arvoitus, Seitsemän lukon ovi ja Hämärän linnan salaisuus. Niissä käytettiin myös erilaisia pikku kikkoja, kuten värillisiä alkuteksti-osuuksia tai välitekstejä, jossa katsojalta kysyttiin, joko tämä on arvannut rikollisen henkilöllisyyden koska kohta se paljastetaan.

Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät
Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Kuva: Rialto FIlm Teemalauantai,Klaus Kinski,teeman elokuvat

Sivuosien vakiokasvoja oli maanista uhkaansa jo pursuava Klaus Kinski, mutta pääosien vakiotähti oli Joachim Fuchsberger (1927–2014), joka esitti komisarioita ja etsiviä elokuvasta toiseen. Fuchsberger oli toisessa maailmansodassa palvellut jo teini-iässä laskuvarjojääkärinä ja haavoittunut itärintamalla. Näyttelijänä hän teki läpimurtonsa suositussa sotafilmissä 08/15 (1954) mutta kotiutui sitten Wallace-filmeihin aina ensimmäisestä lähtien.

Elokuvan Lontoon kuolleet silmät näyttelijöitä. Vasemmalla Anneli Sauli (eli Ann Savo), keskellä Joachim Fuchsberger, oikealla luultavasti Karin Baal
Anneli Sauli, Joachim Fuchsberger, Karin Baal Elokuvan Lontoon kuolleet silmät näyttelijöitä. Vasemmalla Anneli Sauli (eli Ann Savo), keskellä Joachim Fuchsberger, oikealla luultavasti Karin Baal Kuva: Rialto FIlm Anneli Sauli,Teemalauantai,teeman elokuvat

Niihin näyttelijäura pitkälti myös jämähti vaikka kerrotaan, että Fuchsbergerille tarjottiin 1960-luvun alussa myös James Bondin roolia kun saksalainen tuottaja Horst Wendlandt harkitsi Ian Flemingin kirjojen filmausoikeuksien ostamista. Fuchsberger kuitenkin arveli, että Bond-filmit olisivat heille liian kalliita. Kun Wendlandt taipui samalle kannalle ja jätti hankkeen, nuo oikeudet hankki pian Albert R. Broccoli, joka sitten palkkasi ensimmäiseen Bondiinsa erään Sean Conneryn.

Wallace-filmit säilyttivät suosionsa 1960-luvun lopulle asti kunnes ne alun alkaenkin vanhanaikaisina tuotteina alkoivat jäädä kokonaan pois muodista. Ne saivat rinnalleen ensin Jerry Cotton -filmit ja sitten television realistisemmat, nykyaikaan sijoittuvat poliisisarjat. Monet Wallace-elokuvien ohjaajat, kuten Alfred Vohrer ja Helmut Ashley, löysivätkin uuden pitkäaikaisen työsaran juuri Derrickin, Ketun ja Rikospaikan kaltaisten tv-sarjojen parista. Niissä jatkoivat uraansa myös eräät Wallace-filmeissä komisarion tehtäviään aloitelleet näyttelijät, kuten Heinz Drache ja Horst Tappert.

Siinä vaiheessa näiden filmien ykköstähti Fuchsberger oli kuitenkin jo sivussa. Elokuvauransa rinnalla hän sanoitti iskelmiä, menetti koko omaisuutensa konkurssiin ajautuneessa rakennusfirmassa, toimi Münchenin olympialaisten pääseremonioiden kuuluttajana ja nimettiin Saksan ensimmäiseksi UNICEF-lähettilääksi kunnes hän lopulta kotiutui kaukaiseen Tasmaniaan. Ennen kuolemaansa vuonna 2014 Fuchsberger oli saanut nähdä kuinka saksalainen Wallace-krimi oli muuntunut suosituksi parodiaksi ensin radiosarjassa ja sitten hittielokuvassa Der Wixxer (2004), jonka jatko-osaan Neues vom Wixxer (2007) hän lähti 80 vuoden iästään huolimatta itsekin innolla mukaan.

  • Lontoon kuolleet silmät (Die toten Augen von London, Länsi-Saksa 1961. O: Alfred Vohrer. N: Joachim Fuchsberger, Karin Baal, Dieter Borsche, Wolfgang Lukschy, Klaus Kinski, Ann Savo
  • Kostaja Lontoosta (Der Hexer), Länsi-Saksa 1964. O: Alfred Vohrer. N: Joachim Fuchsberger, Heinz Drache, Sophie Hardy, Siegfried Lowitz, Ann Savo
Kommentit
  • Maailman vanhin ratsastuskilpailu on elävää historiaa ja siekailematonta korruptiota

    Historiallinen Palio on Sienan kaupungin sydän

    Kahdesti vuodessa Italian Sienan kaupungissa käydään maailman vanhin ratsastuskilpailu – Palio. Cosima Spenderin dokumentti paljastaa tapahtuman juonittelun, korruption ja ratsastajien valmistautumiset strategioineen. Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 1.7. klo 12.00. Areenassa 60 päivää Koko Sienan kansa on saapunut keskiaikaisen kaupungin torille seuraamaan suurta hevoskilpailua.

  • Ingmar Bergman 100 vuotta Yle Teemalla ja Femillä

    2018 on ruotsalaisen mestariohjaajan juhlavuosi

    Ingmar Bergmanin juhlavuotta 2018 vietetään sekä Teemalla että Femillä elokuvien, dokumenttien ja keskustelujen merkeissä. Juhlavuoden vietto alkaa heinäkuussa.

  • Kolme ajattelijaa: Marx, Nietzsche, Freud

    Miten näiden uranuurtajien perintö näkyy nykyajassa?

    Nämä miehet muuttivat maailmantaloutta, kyseenalaistivat yhteiskuntaa ja porautuivat ihmismieleen. Millaisessa maailmassa Marx, Nietzsche ja Freud elivät, keitä he olivat ja miten he vaikuttavat nykyajassa? Kolmeosaisessa sarjassa brittiläinen historioitsija Bettany Hughes esittelee kolme ajattelijaa, joiden ideat muovasivat modernia maailmaa.

Yle Teema