Hyppää pääsisältöön

Anneli Sauli auf Deutsch – länsisaksalaisia dekkareita Teemalauantaissa 2.12.

Ann Savo eli Anneli Sauli murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät
Fanny Weldon (Ann Savo/Anneli Sauli) murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Ann Savo eli Anneli Sauli murhaajan otteessa elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Kuva: Rialto FIlm Anneli Sauli,Teemalauantai,teeman elokuvat

Teemalauantaissa nähdään kaksi Edgar Wallacen tarinoihin perustuvaa länsisaksalaista dekkarielokuvaa, joista tekee suomalaisittain erityisen kiinnostavia sivurooleissa esiintyvä Ann Savo eli Anneli Sauli.
Teemalauantai 2.12.2017 klo 21.00. Elokuvat Areenassa 14 päivää.

Anneli Sauli johdattelee suomalaiset tv-katsojat saksalaisen krimin erikoisen, jopa eriskummallisen 1960-luvun tuotteen, Edgar Wallace -mysteerien sumuisen tuttuun mutta epätodelliseen Lontooseen. Nämä goottilais-romanttiset, osin itseparodiset tai muuten vain komedialliset rikosmysteerit olivat 1960-luvun saksalaiselokuvan suosituimpia tuotteita ja niiden kulttiarvoa lisää suomalaisittain se, että muutaman sivuosissa näytteli oma suosikkimme Anneli Sauli käyttäen Saksan-vuosiensa taiteilijanimeä Ann Savo.

Ikävä kyllä Sauli joutui niissä melko pieniin rooleihin kapakkatyttöinä tai leikillisen eroottisina sihteerikköinä, joiden roolihahmot joko pääsivät harmillisen nopeasti hengestään tai unohdettiin muuten vain sivuun. Jotain tällaista tapahtuu myös joulukuun ensimmäisen lauantain teemaillan molemmissa elokuvissa Lontoon kuolleet silmät (Die toten Augen von London, 1961) ja Kostaja Lontoosta (Der Hexer, 1964).

Ne ovat vain kaksi kaikkiaan 32 Edgar Wallace-elokuvasta, jotka tanskalaisen elokuvatuottajan Preben Philipsenin Rialto-yhtiö tuotti vuosina 1959–1972. Philipsen halusi Saksan rahakkaille elokuvamarkkinoille ja päätti kokeilla onneaan yhdellä Wallace-filmillä. Kaikkien yllätykseksi elokuva keräsi valtavan 3,2 miljoonan katsojan yleisön ja Philipsen varmisti nopeasti muiden oikeudet muihin Wallacen erityisesti 1920-luvulla tehtailemiin, melko pöhköihin rikos- ja seikkailutarinoihin, joita ei ollut 1930-luvun jälkeen juurikaan filmattu.

Nyt niiden suosio toi vanavedessään myös valtavan joukon jäljittelijöitä, kun kilpailijat alkoivat tehdä esimerkiksi samantyylisiä Mabuse-filmejä Fritz Langin vanhojen klassikkojen pohjalta. Eräs kilpaileva yhtiö hankki jopa oikeudet Wallacen pojan Bryan Edgar Wallacen kirjoihin voidakseen markkinoida omaa rikosfilmien sarjaansa “B. Edgar Wallace” -elokuvina. Myös englantilaiset innostuivat tekemään omia Wallace-filmejä niin tv-sarjoina kuin kymmeninä halpiselokuvina.

Nämä Wallace-krimit muodostivat oman selvästi erottuvan alagenrensä 1960-luvun rikoselokuvassa. Ne sijoittuivat lähes poikkeuksetta Lontoon sumuisille kaduille, satamien varjoihin, vanhoihin herrasmieskartanoihin, hämäräperäisiin klubeihin, ränsistyneisiin kirkkoihin, Scotland Yardin toimistoihin, salaperäisiin tyttökouluihin ja niin edelleen. Juonten keskiössä oli yleensä omituinen murhasarja ja katalan juonikas suurrikollinen, joka omalaatuisine kätyreineen puuhasteli huume- ja tyttökaupan parissa tai muuten vain laati tavattoman monimutkaisia salajuonia kostaakseen kokemansa vääryyden tai kerätäkseen omaisuuksia perintöjen ja henkivakuutusten kautta.

Arvoitusta ja pääsyyllisen henkilöllisyyttä yrittää selvittää Scotland Yardin komisario ja tapaukseen jollain tapaa liittyvä kaunotar. Tunnelma on usein sekoitus murhamysteeriä, agenttijännäriä, leikkimielistä dekkaria ja ripauksia perinteisen kauhuelokuvan kuvastosta.

Elokuvien nimet kertovat paljon. Ensimmäinen, Naamioitu sammakko, ei ehkä ollut kovin hyvin keksitty, mutta sitä seurasivat mm. Punainen ympyrä, Hirtetyn miehen kosto, Kätketyn tikarin arvoitus, Mies ilman kasvoja, Sohon kyttyräselkä, Keltaisen käärmeen arvoitus, Seitsemän lukon ovi ja Hämärän linnan salaisuus. Niissä käytettiin myös erilaisia pikku kikkoja, kuten värillisiä alkuteksti-osuuksia tai välitekstejä, jossa katsojalta kysyttiin, joko tämä on arvannut rikollisen henkilöllisyyden koska kohta se paljastetaan.

Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät
Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Klaus Kinski elokuvassa Lontoon kuolleet silmät Kuva: Rialto FIlm Teemalauantai,Klaus Kinski,teeman elokuvat

Sivuosien vakiokasvoja oli maanista uhkaansa jo pursuava Klaus Kinski, mutta pääosien vakiotähti oli Joachim Fuchsberger (1927–2014), joka esitti komisarioita ja etsiviä elokuvasta toiseen. Fuchsberger oli toisessa maailmansodassa palvellut jo teini-iässä laskuvarjojääkärinä ja haavoittunut itärintamalla. Näyttelijänä hän teki läpimurtonsa suositussa sotafilmissä 08/15 (1954) mutta kotiutui sitten Wallace-filmeihin aina ensimmäisestä lähtien.

Elokuvan Lontoon kuolleet silmät näyttelijöitä. Vasemmalla Anneli Sauli (eli Ann Savo), keskellä Joachim Fuchsberger, oikealla luultavasti Karin Baal
Anneli Sauli, Joachim Fuchsberger, Karin Baal Elokuvan Lontoon kuolleet silmät näyttelijöitä. Vasemmalla Anneli Sauli (eli Ann Savo), keskellä Joachim Fuchsberger, oikealla luultavasti Karin Baal Kuva: Rialto FIlm Anneli Sauli,Teemalauantai,teeman elokuvat

Niihin näyttelijäura pitkälti myös jämähti vaikka kerrotaan, että Fuchsbergerille tarjottiin 1960-luvun alussa myös James Bondin roolia kun saksalainen tuottaja Horst Wendlandt harkitsi Ian Flemingin kirjojen filmausoikeuksien ostamista. Fuchsberger kuitenkin arveli, että Bond-filmit olisivat heille liian kalliita. Kun Wendlandt taipui samalle kannalle ja jätti hankkeen, nuo oikeudet hankki pian Albert R. Broccoli, joka sitten palkkasi ensimmäiseen Bondiinsa erään Sean Conneryn.

Wallace-filmit säilyttivät suosionsa 1960-luvun lopulle asti kunnes ne alun alkaenkin vanhanaikaisina tuotteina alkoivat jäädä kokonaan pois muodista. Ne saivat rinnalleen ensin Jerry Cotton -filmit ja sitten television realistisemmat, nykyaikaan sijoittuvat poliisisarjat. Monet Wallace-elokuvien ohjaajat, kuten Alfred Vohrer ja Helmut Ashley, löysivätkin uuden pitkäaikaisen työsaran juuri Derrickin, Ketun ja Rikospaikan kaltaisten tv-sarjojen parista. Niissä jatkoivat uraansa myös eräät Wallace-filmeissä komisarion tehtäviään aloitelleet näyttelijät, kuten Heinz Drache ja Horst Tappert.

Siinä vaiheessa näiden filmien ykköstähti Fuchsberger oli kuitenkin jo sivussa. Elokuvauransa rinnalla hän sanoitti iskelmiä, menetti koko omaisuutensa konkurssiin ajautuneessa rakennusfirmassa, toimi Münchenin olympialaisten pääseremonioiden kuuluttajana ja nimettiin Saksan ensimmäiseksi UNICEF-lähettilääksi kunnes hän lopulta kotiutui kaukaiseen Tasmaniaan. Ennen kuolemaansa vuonna 2014 Fuchsberger oli saanut nähdä kuinka saksalainen Wallace-krimi oli muuntunut suosituksi parodiaksi ensin radiosarjassa ja sitten hittielokuvassa Der Wixxer (2004), jonka jatko-osaan Neues vom Wixxer (2007) hän lähti 80 vuoden iästään huolimatta itsekin innolla mukaan.

  • Lontoon kuolleet silmät (Die toten Augen von London, Länsi-Saksa 1961. O: Alfred Vohrer. N: Joachim Fuchsberger, Karin Baal, Dieter Borsche, Wolfgang Lukschy, Klaus Kinski, Ann Savo
  • Kostaja Lontoosta (Der Hexer), Länsi-Saksa 1964. O: Alfred Vohrer. N: Joachim Fuchsberger, Heinz Drache, Sophie Hardy, Siegfried Lowitz, Ann Savo
  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Black Sabbathin viho viimeinen keikka

    Tunteikkaita hetkiä Birminghamista helmikuulta 2017

    Konserttidokumentti Black Sabbathin vuonna 1968 alkaneen upean uran päätöksestä kotikentällä Birminghamissa helmikuussa 2017.

  • Timo Rautiaisen Tiernapojat - raskaalla poljennolla joulua kohti

    Timo Rautiainen

    Teeman Elävä arkisto toivottaa hyvää joulua itse kullekin säädylle ja lähtee tiernapoikien matkaan. Timo Rautiainen kertoo, miten tiernapojat taittuivat hevirockin tyyliin ja lopuksi näemme sen aidon ja alkupeärisen version. Tiernapojat Yle Teemalla: Torstaina 14.12. klo 23.11 Perjantaina 15.12. klo 14.55 Maanantaina 18.12.

Yle Teema

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on katsottavissa Yle Areenassa

    Maailmankuulun valokuvaajan suurelokuvassa planeettamme ihmiset kertovat elämästään ja maailmasta 63 eri kielellä. Arthus-Bertrand on DocPoint-festivaalin vieraana Helsingissä.
    Katso elokuva Areenassa

  • Nosferatu ja Dracula – vampyyrihistoriaa Teemalauantaissa 9.12.

    Kaksi vampyyrielokuvan klassikkoa vuosilta 1922 ja 1958

    Saksalaisen F.W. Murnaun ja englantilaisen Terence Fisherin vampyyrielokuvat ovat lajinsa klassikoita. Vuoden 1922 Nosferatu-vampyyriä esittää nimeään myöten unohtumaton Max Schreck, ja varsin vakuuttava on myös Christopher Lee vuoden 1958 väriversion Draculana.

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!