Hyppää pääsisältöön

Berliinin filharmoniassa juhlittiin 100-vuotiasta Suomea

Suomi 100-konsertin taiteilijoita Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017.
Suomi 100 -konsertin taiteilijat filharmonian lavalla. Suomi 100-konsertin taiteilijoita Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017. Kuva: Suomen Saksan-suurlähetystö / Peter Adamik Berliinin filharmonia

Maanantai-iltana 27. marraskuuta 2017 Berliinin filharmoniassa juhlittiin konsertilla 100-vuotiasta Suomea. Anja Lankinen istui kuulijoiden joukossa, nosti maljan illan päätteeksi ja lähettää musiikkiterveiset Berliinistä.

Maanantai-iltana 27. marraskuuta juhlittiin Berliinin filharmonian kamarimusiikkisalissa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlakonsertin merkeissä. Yleisöä oli paikalla täysi salillinen ja esiintyjät olivat lähes kaikki Berliinin suomalaisia taiteilijoita.

Suomi 100-konsertin yleisöä Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017.
Suomalaisdaamit edustivat kansallispuvuissa. Suomi 100-konsertin yleisöä Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017. Kuva: Anja Lankinen Berliinin filharmonia
Ralpf Gothoni Berliinissä 27.11.2017.
Anna Aminoff onnitteli pianotaiteilija, kapellimestari Ralf Gothónia konsertin jälkeen Ralpf Gothoni Berliinissä 27.11.2017. Kuva: Anja Lankinen Ralf Gothóni

Tervehdykset tilaisuuteen toivat Suomen Saksan suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, ulkoministeri Timo Soini, joka esitti tervehdyksensä englanniksi sekä entinen liittopresidentti Prof. Dr. Horst Köhler. Kaikissa puheissa korostettiin Suomen ja Saksan vuosisataisia suhteita. Suomalaisten koulutus ja teknologiamme kehitys tulivat myös esille. Aiempina vuosisatoina ja vuosikymmeninä Suomesta suunnattiin usein opiskelemaan juuri Saksaan.

Yleisö piti erityisesti konsertin jazz-osuudesta

Konsertti oli sekoitus uutta ja vanhaa. Jazzkitaristi Kalle Kaliman sävellykset Yhdessä onnelliset ja Squash sekä kitaristin tulkinta Hiski Salomaan Lännen lokarista toivat konserttiin jazzahtavan puolen. Kaliman lisäksi kappaleissa olivat mukana lyömäsoittaja Tatu Rönkkö sekä kontrabasistit Esko Laine ja Janne Saksala. Yleisö tykkäsi erityisen paljon konsertin tästä osasta.

Konsertti alkoi itseoikeutetusti Jean Sibeliuksen musiikilla. Kuulimme Andante festivon jousiorkesterille Ralf Gothónin johtamana ja Sibeliuksella myös jatkettiin. Viulisti Elina Vähälä ja Ralf Gothóni esittivät Sibeliuksen tuttuakin tutummat Rondinon, Romanssin ja Masurkan. Hienot tulkinnat!

Seuraavaksi lavalle asteli jousitrio Mark Gothóni, viulu, Kirsikka de Leval Jezierski, altto sekä Taneli Turunen, sello. Kappaleena oli Sebastian Fagerlundin Oceano. Teoksen nimi oli mielestäni erittäin kuvaava, oli helppo kuvitella valtameren erilaisia tunnelmia.

Laulun Suomi

Suomi on laulajien maa, joten seuraavaksi saimme laulajia. Ensimmäiseksi sopraano Tuuli Takala, joka kuuluu nykyään Dresdenin Valtionoopperan henkilökuntaan, esitti Kaija Saariahon laulusarjasta Eino Leinon runoihin laulun Sua katselen. - Ihanan suloinen laulu! Sitten kuulimme Yrjö Kilpiseltä kolme laulua Albert Sergelin teksteihin, Mein Herz, der wilde Rosenstrauch (Sydämeni, villiruusu), Tausend stille weisse, blaue Blumen (Tuhat kukkaa) sekä Unter Blüten (Kukkien keskellä). Nämä laulut olivat minulle uusia. Kilpisen yli 800 laulun joukosta lienee vain murto-osa ns. yleisesti tunnettuja. Tuuli Takalan tulkitsi nämä laulut hienosti kauniilla lyyrisellä sopraanollaan. Ralf Gothóni istui jälleen flyygelin ääressä.

Sopraano Tuuli Takala Berliinissä 27.11.2017
Sopraano Tuuli Takala. Sopraano Tuuli Takala Berliinissä 27.11.2017 Kuva: Anja Lankinen Tuuli Takala
Baritoni Arttu Kataja Berliinissä 27.11.2017.
Baritoni Arttu Kataja. Baritoni Arttu Kataja Berliinissä 27.11.2017. Kuva: Anja Lankinen Arttu Kataja

Illan baritonisolisti Arttu Kataja, joka on Berliinin Valtionoopperan henkilökuntaa, esitti myös Kilpistä. Sieltä löytyi myös tuttuja lauluja kuten Illalla ja Kesäyö sekä Kesäyössä ja Ihme. Tämä Ihme kuulosti kovin tutulta, vaikka en sitä aiemmin tuntenut. Se oli kovin saman tyylinen kuin Kilpisen Tunturilauluista tuttu Tule aaltonen kirkkorantaan. Hyvä Arttu! Hyvä Ralf!

Illan viimeisenä numerona kuulimme Einojuhani Rautavaaran Pelimannit jousiorkesterille Ralf Gothónin johdolla. Osia on viisi, Närböläisten braa speli, Kopsin Jonas, Klockar Samuel Dikström, Pirun polska ja Hypyt. Kappale on Rautavaaran teosluettelossa numero 1. Näin kypsää tuotantoa jo ensimmäisessä opuksessa! Klockar Samuel Dikströmissä olin havaitsevani kumarruksen Bachille.

Missä Oskar Merikanto?

Konsertti oli tyylikkäästi koottu kaikin puolin, silti olisin toivonut kuulevani enemmän tuttuja lauluja, vaikka Oskar Merikantoa tai Leevi Madetojaa. Toisaalta ymmärrän hyvin, että aika oli rajallinen, sillä jo tällä ohjelmalla tilaisuus kesti kaksi tuntia ilman väliaikaa – mistä puheet taisivat viedä puolet! Tilaisuudessa oli nimittäin jopa kaksi juontajaa, tohtori Anna-Maija Mertens ja professori Hartmut Rohde. Saksassa juontajat ovat usein tärkeässä roolissa ja varmasti joskus ihan paikallaan, mutta nyt meillä kaikilla oli ohjelmavihkonen ja oletan kaikkien olleen lukutaitoisia.

Suomi 100-konsertin yleisöä Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017.
Berliinin Filharmonian kamarimusiikkisalin lämpiö oli tungokseen asti täynnä. Suomi 100-konsertin yleisöä Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017. Kuva: Anja Lankinen Berliinin filharmonia
Juliste Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017.
Julisteet kutsuvat konserttiin. Juliste Berliinin Filharmoniassa 27.11.2017. Kuva: Anja Lankinen Berliinin filharmonia

Konsertin jälkeen meidät kaikki, yleisökin oli kutsuttu kuohuviinille ja pikkupurtavalle. Luulenpa, että lähes kaikki ottivat kutsun mieluusti vastaan. Oli kiva tavata tuttuja!

Anja Lankinen

Kirjoittaja Anja Lankinen on Suomen kansallisoopperan nuotistonhoitaja emerita, joka viihtyy tätä nykyä varsinkin Berliinissä. Anjan uteliaisuus ja rakkaus oopperaa kohtaan ei laannu.

Missä päin maailmaa tai koto-Suomea matkustit? Mitä innostavaa näit tai kuulit? Jaa elämyksesi muiden klassisen fanien kanssa ja kirjoita meille juttu matkaltasi. Lähetä meille yhteystietosi eli sähköpostisoitteesi tai puhelinnumerosi palautelomakkeen kautta, niin otamme yhteyttä.

  • Nöyrää norjalaista Bach-tulkintaa

    Levyarvostelu

    Tuskin on olemassa toista yhtä esitettyä, levytettyä ja läpitutkittua säveltäjää kuin Johann Sebastian Bach, tuo järkäle. Kuvaavaa on, että Bachin temaattis-systemaattisessa teosluettelossa, Bach-Werke-Verzeichnisissa, lukumäärä nousee reilusti jo yli tuhannen, jonka päälle tulevat vielä numeroimattomat liitteet. Levytysten lukumäärää ei edes uskalla arvailla.

  • Postmodernia aikaa etsimässä

    Levyarvostelu

    Kun kahden jo edesmenneen italialaisen modernin mestarin, Luciano Berion sekä Bruno Madernan musiikkia on sommiteltu peräkkäin, liikutaan menneisyyden ja nykyisyyden välitilassa. Madernan teokset eivät tosin ole säveltäjän omia, vaan sovituksia renessanssin ja barokin ajan säveltäjien musiikista. Eikä siinä kaikki, Madernan sovitukset ovat vain ja ainoastaan sovituksia.

  • Luonteva monityylinen kokonaisuus

    Levyarvostelu

    Kevyempi musiikki on kiinnostanut monia klassisen koulutuksen saaneita laulajia, ja yksi heistä on yhdysvaltalainen mezzosopraano Kate Lindsey. Ranskalaisen jazz-pianisti Baptiste Trotignonin kanssa yhteistyössä syntyneellä levyllä duo asettelee Kurt Weillin musiikin ympärille Alma Mahlerin, Erich Korngoldin sekä Alexander Zemlinskin teoksia.