Hyppää pääsisältöön

Laura Ruohonen: Sally Salmisen Katriina kuvaa historiaa, joka on jäänyt mieskirjailijoilta huomaamatta

Kirjailija Laura Ruohonen
Kirjailija Laura Ruohonen Kirjailija Laura Ruohonen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen laura ruohonen

Näytelmäkirjailija Laura Ruohoselle Sally Salmisen Katriina (1936) on ollut järisyttävä lukuelämys. Unohdettu suurteos kuvaa Suomen historiaa naisten näkökulmasta. Katriina on käsittelyssä myös Kirjojen Suomen seuraavassa verkkolukupiirissä. Tule mukaan!

Teksti: Laura Ruohonen

-Paras koskaan lukemani kirja!

Näin huusi nuori, Hankenista juuri valmistunut bisnesnainen, kun kysyin, mitä hän piti Sally Salmisen romaanista Katriina (1936). Menin sanattomaksi, vaikka olin itse puoliväkisin työntänyt hänelle kirjan lainaksi. En heti osannut nähdä, mikä kirjan päähenkilössä, 1900-luvun taitteessa äärimmäisessä köyhyydessä raatavan merimiehenvaimon ja kiivaan sosialistin kohtalossa, liikutti ja iski suoraa nuoren IT-yrittäjän sydämeen.

Itselleni Salmisen romaani oli aikanaan järisyttävä kokemus kahdesta syystä: ensinnäkin koska kirja oli loistava, toisekseen koska feministi minussa sai nyrkin suoraa palleaan: oli tyrmäävää, että historiallisesti ainutkertainen dokumentti ja kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon voittanut teos oli niin totaalisesti pyyhkäisty kansallisen kirjallisuutemme lukulistalta. Katriina oli heivattu naisviihteen romukoppaan, vaikka sitä olisi pitänyt sylki roiskuen opettaa kouluissa Tuntemattoman sotilaan, Punaisen viivan ja Pohjantähden rinnalla

Kertojan näkökulma piiskaa esiin kansallisista kliseistä vapaita, ennennäkemättömiä kohtaloita ja henkilöhahmoja.

Myös yliopiston ruotsinkieliset kirjallisuudenopiskelijat virnistelivät vähättelevästi intoilulleni, tietenkään itse koskaan aikomatta avata kirjaa. Oppikirjassa luki, ettei se ole tärkeä. Kustantajat lienevät olleet samaa mieltä teoksen chick lit -genrestä: useissa painoksissa kansikuvassa keikistelee meikattu ja blondattu telenovel-typykkä 1970 - 1990 -luvulta.

Virhe on yleinen, muttei puolustettavissa. Ruotsissa tekeillä olevasta uudesta kirjallisuudenhistoriasta on ehdotettu poistettavaksi ennen kaikkea naisten kirjoittamia teoksia –täytyyhän uusia kirjoja ja kirjailijoita mahtua mukaan. On erittäin todennäköistä, että useimmat historiikin päivittäjistä eivät ole koskaan lukeneet hyllyttämiään naisten kirjoittamia klassikoita – useimmat miehet eivät lue naisia. Omien rakkaiden kestosuosikkien hylkääminen on luonnollisesti paljon tuskallisempaa, kuin kirjojen, jotka tuntee vain kuulopuheelta.

Miksi Sally Salmisen, kaksitoistalapsisen perheen kouluttamattoman tyttären, kirjoittama Katriina sitten kannattaisi lukea vuonna 2017? Siksikö, että se on naisen kirjoittama? Kyllä.

Se on tarina, jota et muualta kuule. Vaikka aikakauden historialliset tapahtumat ja poliittiset aatteet ovat läpituttuja, kertojan näkökulma piiskaa esiin kansallisista kliseistä vapaita, ennennäkemättömiä kohtaloita ja henkilöhahmoja. On kuin lapsena ensimmäistä kertaa pääsisi vihdoin oikeasti aikuisten kanssa saunaan kuulemaan aikuisten juttuja.

Katriinan kohtalo rinnastuu kaikkien vuonna 2017 juuriltaan repäistyjen, lastensa hengen ja oman ylpeytensä säilyttämisen puolesta kamppailevien naisten kohtaloon.

Salmisen naiset tekevät kaikkea mikä on jäänyt ajan mieskirjailijoilta huomaamatta, he ajavat metsästä tukkeja, nauttivat hikisen, vahvan ruumiinsa taitavista liikkeistä niittäessään, pieksevät raiskaajan ja kokevat merillä ja kotona nöyryytyksiä ja iloja, joista muut kansalliset merkkiteoksemme eivät tiedä yhtikäs mitään.

Mieshahmot ovat aivan yhtä yllättäviä, tarkasti nähtyjä ja kiinnostavia. Verrattuna Maria Jotunin ja Hella Wuolijoen klassikoiden keskiluokkaisiin naishahmoihin on Salminen kiihkeämpi, poliittisempi ja radikaalimpi, mikä tuo hänet suoraan nykypäivään: Katriinan kohtalo rinnastuu kaikkien vuonna 2017 juuriltaan repäistyjen, lastensa hengen ja oman ylpeytensä säilyttämisen puolesta kamppailevien naisten kohtaloon.

Arvaan, että Katriina oli nuorelle IT-yrittäjälle tajunnan räjäyttävä teos juuri tästä syystä: se oli hänelle ensimmäinen kansallista historiaa käsittelevä teos, joka kertoi omasta menneisyydestä hänen näkökulmastaan. Se oli se keskeinen puuttuva pala, jota hän oli tietämättään kaivannut koulussa ja yliopistossa, vain Suomen miesten seikkailuista ja sankaritarinoista luettaessa.

Vielä kerran: Mies, lue naisia!

Sally Salmisen Katrina luettavissa e-kirjana ruotsiksi:

Painonappi, josta linkki e-kirjaan, napissa lukee Läs boken, lue kirja ruotsiksi
Painonappi, josta linkki e-kirjaan, napissa lukee Läs boken, lue kirja ruotsiksi kirjojen suomi
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.

Tervetuloa keskustelemaan Katriinasta toimittaja Seppo Puttosen vetämään verkkolukupiiriin 12.12. klo 19!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Kirjojen Suomi