Hyppää pääsisältöön

Alf Rehn: Moni tunnistaa hömppähoidon - mutta lankeaa siihen silti

Alf Rehnin hymyilevä kasvokuva
Alf Rehn ymmärtää ihimisiä, jotka lankeavat hömppähoitoihin. Alf Rehnin hymyilevä kasvokuva Kuva: Laura Mainiemi / Yle Alf Rehn,Yle Oppiminen

Kuhne-kylpyjä, kukkaterapiaa, yksisarvishoitoja ja hopeavettä - meille kaupitellaan mitä erikoisimpia ihmepillereitä ja -hoitoja. Aika monet myös niihin lankeavat. Huijataanko meitä? Pitäisikö kaikki hömppähoidot kiertää kaukaa? Liiketalouden professori Alf Rehnin mielestä kysymys ei ole yksiselitteinen.

Hyväntahtoisen hömpän ja huijauksen erottaa Rehnin mukaan toisistaan hyväksymällä sen, että taikakeinoja ei ole. Melkein kaikki hömppädieetit lupaavat jotain tapahtuvan, jos seuraat tiettyä ruokavaliota ja sen lisäksi kuuntelet kehoasi ja aktiivisesti muutat toimintaasi. Silloin olet itse mukana muutoksessa, yleensä joko liikkumalla enemmän tai syömällä vähemmän.

Aidot huijaukset pitää tuomita.

– Mutta jos uskot, että sinun ei tarvitse itse ottaa vastuuta tai tehdä mitään muuta kuin syödä pilleri, silloin kyseessä on huijaus. Aidot huijaukset pitää tuomita.

Rehn korostaakin, että huijauksen tunnistamiseen tarvitaan medialukutaitoa ja kykyä ymmärtää tiedettä.

– Jos joku keksii pillerin, joka laihduttaa ilman että itse pitää tehdä töitä, ja jos se maksaa alle 200 euroa päivässä, niin se on huijaus. Oikea ihmepilleri olisi todella kallis ja sen taustalla toimisi suuryritys.

Onko unelmasta haittaa vai hyötyä?

Alf Rehn on kuitenkin armollinen ja ymmärtää ihmisiä, jotka hurahtavat. Onhan vain inhimillistä, että haluamme kehittyä, olla parempia ja onnellisempia.

– Ihmiset kyllä tietävät, että ihmeitä ei tapahdu. Mutta jos joku juttu saa minut edes kuukauden elämään terveemmin tai syömään paremmin, niin onko siitä haittaa?

Me kaikki pyrimme vain kömpelösti löytämään sellaista jokseenkin hyvää.

Alf Rehn tekee vertauksen uskontoon. Jos haluamme uskoa, emmekä turhaan tuputa uskoamme muille, niin miksipä ei?

– Miksi minä olisin niin kelju, että haluaisin sen kieltää? Ongelma syntyy, jos hankalassa elämäntilanteessa oleva ihminen uskoo, että kuunvalossa kylpeminen ratkaisee raha- ja rakkaushuolet tai maagisesti sulattaa läskit. Aidot huijaukset pitää tuomita.

Jotkut uskomus- ja vaihtoehtohoidot voivat olla jopa hengenvaarallisia. Esimerkiksi ravintolisänä markkinoidun hopeaveden on todettu aiheuttavan mm. sisäelinvaurioita. Vaihtoehtohoidot ovat ensisijaisesti bisnestä, eikä niiden teho perustu lääketieteelliseen tutkimukseen.

Kyynistymisen vaara

Toisaalta, jos kyseenalaistamme ja tuomitsemme kaiken, mikä ei ole puhtaan tieteellistä, on vaarana kyynistyminen. Mustavalkoista ajattelua on syytä välttää. Rehn ottaa esimerkiksi CrossFit-treenin:

– CrossFit on joidenkin mielestä maailman paras kuntoilulaji. Onko se absoluuttisesti maailman paras? No ei tietenkään, mutta joillekin se voi olla. Täydellisyyttä ei ole, ja täysin surkeakin on aika harvinaista. Me kaikki pyrimme vain kömpelösti löytämään sellaista jokseenkin hyvää.

Kuvassa painoja treenisalin lattialla
Viime vuosina monet ovat hurahtaneet CrossFit-treeniin. Kuvassa painoja treenisalin lattialla Kuva: Sari Veikkolainen / Yle crossfit,Treeniohjelma,Yle Oppiminen

Miksi sitten yhä uudestaan lankeamme? Rehnin mielestä syynä on oma hätäisyytemme ja toiveikkuutemme. Hyvät elämäntavat vaatisivat pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista.

– Pitäisi ehkä syödä enemmän b-vitamiinia, se on hieno vitamiini. Mutta sitä pitäisi syödä säännöllisesti. Me emme toimi niin. Kokeilemme vain hetken, emmekä koskaan ehdi huomata, että ahaa, tämä konsti ei toimikaan.

Instagram-magia luo uskoa ihmeisiin

Aikaisemmin taikausko liittyi usein luonnontapahtumiin. Rehnin mukaan elämme nykyään Instagram-magian ja ihmepillerimagian aikakautta. Hän peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua. Jos miljoona ihmistä kokeilee hömppädieettiä ja heistä 200 laihtuu reippaasti, se on tilastollisesti ja tieteellisesti vielä täysin merkityksetöntä.

– Mutta nykyään ne kaikki 200 voivat avata insta-tilin ja kertoa ihmedieetistä maailmalle. Yhtäkkiä se ei olekaan 200 ihmistä miljoonasta, vaan tarina: “nämä ihmiset löysivät laihtumisen täydellisen reseptin”. Me voimme rakentaa ja levittää tarinaa laihtumisen ihmeestä ihan uudella tavalla.

Alf Rehn lukee tekstiä padiltä
Tiede ei voi luvata, että tekemällä juuri näin saat sitä tai tätä. Instagram-tähti voi näin tehdä, Rehn pohtii. Alf Rehn lukee tekstiä padiltä Kuva: Laura Mainiemi / Yle Alf Rehn,Yle Oppiminen

Tiede ei anna selkeitä vastauksia

Ihmiset haluavat helppoja ohjeita ja listoja: "10 käskyä hyvään elämään" tai "5 ruokaa, joita voit aina syödä lihomatta". Tiede ei niitä tarjoa, koska asiat ovat paljon monimutkaisempia ja monisyisempiä.

Tieteen seuraaminenkin on vaikeaa. Tulokset näyttävät mediassa olevan usein keskenään ristiriitaisia: yhtenä päivänä peruna voi olla myrkkyä ja seuraavana terveellistä.

Elämme myös oikeasti ihmeiden aikakautta, Rehn pohtii. Teknologia on saanut aikaan ihmeellisiä asioita. Monet sairaudet on voitettu lähes kokonaan. On keksitty lihalle maistuva kasvisruoka, älykkäitä teknologioita. Miksei siis voisi olla myös ihmepilleriä, joka laihduttaa?

Elämme myös oikeasti ihmeiden aikakautta

Monen uskomukselta tuntuvan väitteen taustalla on myös tieteellistä tietoa, Rehn muistuttaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vähähiilihydraattinen ruokavalio auttaa painonpudotuksessa.

– Tiede ei kuitenkaan voi luvata, että tekemällä juuri näin saat sitä tai tätä. Instagram-tähti voi näin tehdä. Hän voi luvata, että vaikkapa ketojuoma tekee onnelliseksi. Se on instagram-magiaa, paljon houkuttelevampi lupaus kuin mitä tiede voi koskaan antaa.

Sosiaalista mediaa ja naistenlehtiä seuraamalla voisi ajatella, että olemme nykyään entistä hyväuskoisempia. Ihmiset kokeilevat monenmoisia kuureja ja elämäntapamuutoksia, enkelihoidoista hopeaveteen. Rehnin mielestä ihmiset eivät kuitenkaan ole ratkaisevasti muuttuneet, mutta nyt me voimme tehokkaammin levittää tarinaa hurahtamisistamme.

– Kyllä ihmiset ennenkin uskoivat mitä omituisimpiin asioihin. Mutta jos ennen uskoit enkeleihin, se ei ollut kovin kiinnostavaa, koska kaikki muutkin näkivät jotain peikkoja ja paholaisia. Kaikki uskoivat hulluuksiin, hömppään ja omituisuuksiin. Samalla tavalla taika ja magia ovat kiinnostaneet ihmisiä kautta aikojen.

Lue myös miten Alf Rehn arvioi Jenny+:n kuvitteellista kuunvaihedieettiä ja keinoja, joilla dieettisivustolla koitetaan ihmisiin vaikuttaa.

Mies kirjoittaa ipadin näppäimistöllä
Somen avulla voimme kertoa hurahduksistamme nopeasti ja laajalle joukolle Mies kirjoittaa ipadin näppäimistöllä Kuva: Laura Mainiemi / Yle iPad,Yle Oppiminen
  • Yle Oppimisen joulukalenteri 2017: Minä osaan!

    Me kysyimme taidoista, asiantuntijat vastasivat.

    Kysyimme taidoista ja oppimisesta alan asiantuntijoilta. Mikä on tärkein taitosi? Minkä mielikuvitushahmon taidon haluaisit? Mitä opettaisit kaverille? Näin he vastasivat.

  • Unohda kirotut kuplat - näin päällystät koulukirjat

    Kirjojen päällystämisen salat minuutin videossa.

    Kun lukuvuosi alkaa, perheille napsahtaa hankala homma: koulukirjojen päällystäminen. Tässä Yle Oppimisen nopeat ohjeet, joilla saat siistiä jälkeä ja vältät ikävät kuplat. Työkaluina kontaktimuovi, sakset ja viivoitin. Näin se sujuu: Leikkaa kontaktimuovista sopiva pala - jätä n. 5 senttiä ekstraa kirjan ulkoreunille. Tee kolot kirjan selkämyksen kohdille, sekä ylös että alas.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?