Hyppää pääsisältöön

Maaretta Tukiainen unelmoi ajasta, jolloin hyvän mielen taidot ovat kansalaistaitoja

muutosvalmentaja, tietokirjailija Maaretta Tukiainen
muutosvalmentaja, tietokirjailija Maaretta Tukiainen Maaretta Tukiainen

Muutosvalmentaja, tietokirjailija Maaretta Tukiainen etsii parempaa elämää ja onnellisuutta. Työelämä iloineen, vaikeuksineen ja kriiseineen kiinnostaa häntä erityisesti.

Maaretta Tukiainen on etsinyt uusia merkityksiä koko ikänsä.

–Pienenä tyttönä olin hyvin pelokas, hän sanoo. – Elin elämää, josta en pitänyt. Päätin sanoa elämälle kyllä.

Tukiainen sanoo, että pitää mennä sitä kohti, mikä pelottaa. Jokainen saa tosin itse päättää, mikä on se pelko, jonka haluaa kohdata. Kaikkien ei tarvitse hypätä benji-hyppyä. Jo se, että lähtee kokeilemaan ja katsomaan uutta, riittää.

Päätin sanoa elämälle kyllä.

Hänen oma työuransa on ollut polveileva eikä hän todellakaan ole pelännyt suunnata kohti uutta.

Tukiainen on koulutukseltaan opettaja. Hän on opiskellut myös näyttelemistä, elokuva-ja tv-tiedettä sekä tiedotusoppia. Hän on työskennellyt kustannustoimittajana ja elokuvakriitikkona, tv-kanava Subin ohjelma-ja kanavajohtajana.

Mutta ei tässä vielä kaikki.

Tv-hommista hän hyppäsi Lahden muotoiluinstituuttiin, josta valmistui sisustusarkkitehdiksi.

Tukiainen on myös kehitellyt tunnistusapplikaatioita kännyköihin ja valmistunut life coachiksi.

Viime vuodet hän on kirjoittanut elämäntaitoihin keskittyviä kirjoja; "Luova tila - tulevaisuuden työpaikka", "Egosta fantasmagoon - tie karismaattiseen itseesi," "Hyvän mielen taidot," "Huippunaiset."

Tukiaisen uusin kirja on tänä vuonna ilmestynyt "Hyvän mielen vuosi." Se on tehtäväkirja, jonka avulla itse kukin voi pyrkiä kohti parempaa elämää ja onnellisuutta.

– Iso unelmani on, että jonain päivänä hyvän mielen taidot ovat kansalaistaitoja, Tukiainen sanoo. – Että emme keskittyisi virheiden korjaamiseen vaan ennaltaehkäisyyn ja voimavaroihin. Sillä olisi myös selkeä kansantaloudellinen merkitys.

Kirjoissaan Maaretta Tukiainen on puhunut myös merkityksen kriisistä.

Työelämä on muuttunut ja yhä useampi kokee kriisin, kun työ on menetetty tai kärsii siitä, että työtehtävät tuntuvat merkityksettömiltä. Ongelma voi olla myös arvojen erilaisuus työnantajan kanssa.

Onnea ei välttämättä tuota edes se, että kaikki tavoitteet ja unelmat on saavutettu.

Mitä sitten? Kuka minä olen työroolini ulkopuolella?

Iso unelmani on, että jonain päivänä hyvän mielen taidot ovat kansalaistaitoja.

Tukiaisen uusin kirja, "Hyvän mielen vuosi" etsii ratkaisuja merkityksen kriiseihin positiivisen psykologian keinoin.

Kriisi voi voi muokata ihmisestä paremman - ja sen ratkaisematta jättäminen voi heikentää elämänlaatua.
Ne kaikkein kipeimmät asiat osoittautuvat usein kaikkein hyödyllisimmiksi.

Myös kiitollisuus on sana, jota Maaret Tukiainen käyttää usein. Kiitollisuus toimii ja maailma on täynnä mahdollisuuksia.

Miten harrastat positiivista ajattelua näinä ankean pimeinä marraskuun päivinä?

– Yritän keskittyä siihen, mikä on kaunista ja hyvää, Maaretta Tukiainen sanoo. – Luonto on nytkin täynnä kauniita muotoja ja värejä ja paljon ihanaa, mitä ei heti tule ajatelleeksi.

KATSO KOKO LÄHETYS Yle Areena

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.