Hyppää pääsisältöön

Englannintorvi ei ole Englannista eikä edes torvi!

RSO, Gaffigan ja Gerhardt Musiikkitalossa 5.2.16
RSO, Gaffigan ja Gerhardt Musiikkitalossa 5.2.16 Kuva: Yle/ Hedi Viisma Radion sinfoniaorkesteri,alban gerhardt

Sinfoniaorkesteri kuului asioihin, joita olen pitänyt itsestäänselvyytenä. En ole tullut ajatelleeksi, että sinfoniaorkesteri haki muotoansa läpi 1800-luvun.

Kun miettii niinkin tarkkaan määritellyn asian kuin sinfoniaorkesterin olemusta, on vaikea kuvitella, että sen kokoonpano oli aikanaan jatkuvan myllerryksen kohteena. Orkesteri laajeni sitä mukaa kun uusia soittimia kehitettiin ja soittajat ottivat ne käyttöön.

1800-luku oli käsittämättömän vilkasta aikaa soitinten kehityksessä. Kansanmusiikissa käytetyt soittimet viritettiin soitinpajoissa huippuunsa ja valjastettiin taidemusiikin käyttöön. Soittajat ottivat parhaat soittimet käyttöönsä, ja soittajien ryhmät kasvoivat.

Uudet soittimet vaikuttivat luonnollisesti myös sävellyksiin ja sitä kautta taas orkesterien kokoonpanoihin. Sinfonia tarkoittaa yhteissointia eli harmoniaa. Siihen kasvavissa orkesterikokoonpanoissa pyrittiin.

Lähikuva viulusta jota soitetaan.
Lähikuva viulusta jota soitetaan. helsingin barokkiorkesteri

Esimerkiksi viulu kehitettiin Italiassa 1500-luvulla, alunperin Lähi-idästä kulkeutuneista jousisoittimista. Taidemusiikkia sillä alettiin soittaa 1600-luvulla. Nykyisissä sinfoniaorkestereissa viuluja on 16 - 30.

Ylen Orkesterikoneesta saat lisää tietoa sinfoniaorkesterin kokoonpanosta ja soittimista. Voit myös “soittaa” Jean Sibeliuksen Finlandia-hyminiä RSO:n esittämänä, eli kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä ja seurata kapellimestarin työskentelyä.

Myös sinfoniaorkesterin soittimien nimien etymologia on mielenkiinoista. Aristoteleen kantapää kysyi musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiöltä, miten ne ovat saaneet nimensä.

Hauskoja tarinoita niihin liittyykin! Esimerkiksi Englannintorvi ei ole torvi ollenkaan eikä kotoisin Englannista. Soitin kuuluu oboen ja fagotin kanssa samaan puupuhaltimien soitinperheeseen. Niille on yhteistä se, että ääni syntyy puhallettaessa suuttimeen, joka muodostuu kahdesta vastakkain sidotusta ruokolehdykästä. Oboesta, fagotista ja englannintorvesta enemmän täällä.

Oboe
Oboe Oboe Kuva: Yle/Jussi Nahkuri oboe

Myös englannintorven nimi on erehdys. Soitin kehitettiin 1700-luvulla Sleesiassa. Timo Leisiö kertoi Pasi Heikuralle, että saksalaiset antoivat soittimelle nimeksi enkelintorvi sen kauniin soinnin takia, mutta nimi ymmärrettiin väärin. Siksi soitin tunnetaan englannintorvena.

Kuuntele Aristoteleen kantapää, niin saat tietää lisää sinfoniaorkesterin soittimien historiasta ja nimien etymologiasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kommentit
  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri