Hyppää pääsisältöön

”Menetin kultaiset vuoteni täysin, se on lyöty mun sydämeen se keihäs” - Harri Haatainen aikoo heittää EM-kisoissa ensi kesänä

Harri Haatainen ja Heikki Soini
Harri Haatainen ja Heikki Soini Urheilu-Suomi

Urheilu-Suomen keskusteluohjelmassa Heikki Soinin vieraana on Harri Haatainen, keihäänheittäjä joka on ikuinen lupaus, jonka mitalit on vielä lunastamatta.

Harri Haatainen harrasti pienenä painia kuten jokainen kunnon lapualainen. Toinen laji oli hiihto.

- En ollut mikään iso kaveri, harrastin hiihtoa ja painia. Nuorena ja nykyäänkin keihäänheitto perustuu pitkälti irtiottokykyyn ja letkeyteen, niin ihan niillä mä heitin sitä keihästä.

Haatainen oli uuden ajan tuulahdus keihäsmiesten joukossa. Palaute oli tiukkaa, kun Harri pääsi finaaliin Kalevan kisoissa 1995. Millaista oli nousta nuorena poikana Seppo Rädyn ja Kimmo Kinnusen kaltaisten legendojen rinnalle suomalaisille keihäskentille?

- Olin 17-vuotias ja just saanut korviksen korvaan ja menin finaaliin Lapualla, niin Kimmo sanoi että Haatainen, nyt oot kerran finaaliin tulossa niin tuo korvis lähtee korvasta huomiseen mennessä. Ei lähtenyt, sen verran pohjalainen painija olin.

Vuotta myöhemmin Haatainen heitti nuorten maailmanennätyksen. Mutta juuri kun paraatimarssin kansankunnan sankariksi piti alkaa, kaikki loppui.

- Kauhee pettymys oli vuoden 2002 syksy kun tuli vamma selkään. Yritettiin parannella sitä vuosi, mutta ei se sitten kestänyt, piti leikata ja lyödä ruuvit selkään. Multa vietiin mun vahvuudet pois eli jäykistettiin selkärankaa ruuveilla, siellä on edelleen neljän sentin ruuvit, ja ne aiheuttaa omat tuskansa heittämiseen ja treenaamiseen.

Lapsuuden painit ja hiihtolenkit valuivat hukkaan.

- Mä menetin sen valttikorttini. Elastisuus oli mun vahvuus, hiihtäjän ja painijan tausta. 18-vuotiaana heitin 82,52 ja samana keväänä koulun jälkeen yli 83. Oli ne sellaisia paukauksia, että jos olis saanut jatkaa terveenä niin olis se kauas lentänyt.

Ei mitään tekemistä terveyden kanssa, sen jälkeen selkä nasahtikin hajalle lopullisesti.

- Mun kohdalla yksissä arvokisoissa puudutettiin se selkä, lyötiin puudutuspiikki selkään 2002, sehän oli ihan hirveetä touhua. Ei mitään tekemistä terveyden kanssa, sen jälkeen selkä nasahtikin hajalle lopullisesti.

Yleisurheilussa vuosien 2000-2010 välisistä poikien 360 MM-mitalistista ainoastaan 14 pystyi uusimaan mitalinsa miehissä vuoden 2012 olympialaisiin mennessä. Haataisen kohdalla keskustelua ei edes käyty siitä, että pystyykö hän voittamaan arvokisoissa vaan siitä, että koska se tapahtuu.

- Ne parhaat heittovuodet meni, ne meni ohi. Eli kun se mitali olis pitänyt ottaa joka paikasta. Ne vuodet olis pitänyt olla meikäläisen, ennen kuin Pitkämäki ja Thorkildsen tuli pinnalle. Siinä oli mun etsikkoajat, mutta olin ne lasaretissa.

- Mä menetin ne mun kultaiset huippuvuoteni täysin. Sieltä oon sitten kituuttanut jänkäjoonasmaisesti, keihäs on ollut mulle henkinen asia, se on lyöty mun sydämeen se keihäs.

Urheilu-Suomen Heikki Soini halusi tietää Ylen Puheen ohjelmassa, että mitä Haataisen parhaina urheiluvuosina oikein tapahtui, koska pahat kielet urheilun parissa laulavat, että homma meni pieleen siinä vaiheessa, kun heittäjänuorukainen muutti isolle kirkolle Helsinkiin.

harri haatainen ja heikki soini
harri haatainen ja heikki soini Urheilu-Suomi

- Touhut liittyi aina sponsoreihin… Olli-Pekka Karjalainenkin on ollut samoissa kalentereissa… Se mahdollisti harjoittelun ettei tarvinnut lähteä töihin. Munkin treenimäärä oli sellaiset 13 harjoitusta viikossa. Se olis pitänyt jättää tekemättä, että ennen Kalevan kisojen finaalia mennään jonkun sponsorin tilaisuuteen kertomaan fiiliksistä, kun pitäis keskittyä.

Mutta keihäänheitto ei ole ohi ennen kuin Haatainen sanoo niin. Tavoitteena on suuren idolin Jan Zeleznyn tapaan heittää yli nelikymppisenä yli 85 metriä.

- Tänä kesänä ensimmäinen heittotreeni kaksi viikkoa ennen Kalevan kisoja, eka harjoitus ja 76 metriä kevyesti. Kisat meni miten meni, kahta päivää ei pystynyt heittämään. Siitä parin viikon päästä treeneissä 81 metriä työpäivän päälle. Kertoo mulle, että jos saisin menemään yhden talven kunnolla, niin se neljä metriä voi tulla – vaikka takatuulella.

Kisaraja ensi kesän Berliinin EM-kisoihin on 80 metriä. Pitkämäki on jo valittu ja Ruuskanen on tulossa takaisin loukkaantumisen jälkeen, mutta kolmehan sinne voidaan lähettää. Nähdäänkö Harri ensi kesänä Berliinissä lunastamassa lupauksia?
- Mä olen sanonut, että Harri on 8 vuoden välein EM-kisoissa, nauraa Haatainen.

Kolmosluokkalaisten opettaminen vie päivät. Muut heittäjät treenaavat monta kertaa päivässä - ope vastaan ammattilaiset.

- Kun on joskus niitä hyviä päiviä, niin silloin on fiilis että mä heitän oikeasti sen 85. Haluaisin vielä joskus onnistua ja tuulettaa kunnolla, se oli viimeksi 2010 Pihtiputaalla kun heitin 84,53 ja voitin koko kisan, itseluottamus oli huipussaan. Sen fiiliksen kun saa takaisin niin ei tiedä mitä tapahtuu.