Hyppää pääsisältöön

Tuhansien raitojen miehet olivat suomalaisen iskelmän uurastajia

"Suomen komppi" Finnvoxin studiolla. Vasemmalta: basisti Heikki "Häkä" Virtanen, laulaja Marjo-Riitta Kervinen, kosketinsoittaja Olli Ahvenlahti, kitaristi Juha Björninen, kitaristi Janne Louhivuori, rumpali Tapani "Nappi" Ikonen, rumpali Vesa Aaltonen
"Suomen komppi" Finnvoxin studiolla. Vasemmalta: basisti Heikki "Häkä" Virtanen, laulaja Marjo-Riitta Kervinen, kosketinsoittaja Olli Ahvenlahti, kitaristi Juha Björninen, kitaristi Janne Louhivuori, rumpali Tapani "Nappi" Ikonen, rumpali Vesa Aaltonen "Suomen komppi" Finnvoxin studiolla. Vasemmalta: basisti Heikki "Häkä" Virtanen, laulaja Marjo-Riitta Kervinen, kosketinsoittaja Olli Ahvenlahti, kitaristi Juha Björninen, kitaristi Janne Louhivuori, rumpali Tapani "Nappi" Ikonen, rumpali Vesa Aaltonen Kuva: Illume Finnvox,teeman rockdokumentit

Dokumentti kertoo suomalaisten studiomuusikoiden kultaisista vuosikymmenistä 1960–90-luvuilla. "Suomen kompiksi" itseään nimittänyt ydinryhmä kokoontuu 20 vuoden tauon jälkeen studioon soittamaan ja tarinoimaan.
Teema lauantaina 2.12. klo 20.00. Areenassa kaksi vuotta

Iskelmämuusikon elämä on elämää tien päällä, keikkaa ympäri Suomenniemeä, kilometrien nielemistä pimeillä taipaleilla, Jaloviinaa tanssipaikan takahuoneessa. Tai sitten ei. Eräille iskelmän soittaminen on ollut arkista sisätyötä miltei virka-ajan puitteissa, ja siihen työhön on valikoitunut pieni joukko valtavan taitavia musiikin universalisteja. "Studiomuusikko" on oikeasti melkoinen kunnianimi.

Tommi E. Virtasen ohjaama Tuhansien raitojen miehet on dokumentti, jonka pääosassa on "Suomen komppi", joukko muusikoita, jotka ovat tehneet pitkän työuran Finnvoxin studiolla ja soittaneet sadoilla ja tuhansilla kaikkien tuntemilla ja myös vähemmän tunnetuilla iskelmälevyillä. Ohjelmassa tavataan myös muita alan konkareita ja uudempia tekijöitä. Joukon tilastoykkönen on kitaristi Heikki "Hetta" Laurila, joka on soittanut vuosien 1957–2000 aikana yli 7 300:lla levytetyllä raidalla!

Dokumentissa nähdään haastattelujen lomassa Suomen komppi ensimmäistä kertaa vuosiin yhdessä soittamassa Finnvoxin B-studiolla, tilassa, jonka sointi on ominainen suurelle osalle Suomi-iskelmää. Ja sitä kautta koko suomalaista äänimaisemaa.

LP-levyjen ja sittemmin C-kasettien myynti kasvoi 1960-luvulta lähtien 1990-luvulle muutamista tuhansista per levy aina kymmeniin ja satoihin tuhansiin. Äänilevytuotannosta tuli mittavaa teollisuutta, johon tarvittiin luotettavia, monipuolisia ja nopeaälyisiä muusikoita. Levynteossa nimittäin ei aikaa tuhlattu. "Meitähän nauratti, kun pop-bändit teki maailmanennätyksiä, että tehtiin tuhat tuntia jotain kappaletta. Ei tässä ollut aikaa siihen. Enkä mä usko, että siitä olis sen parempi tullutkaan", muistelee Vexi Salmi.

Siihen oli tulijoita vaikka kuinka paljon. Jos olis studion ovelta huutanut, että täällä tarvitaan kitaristia, niin siinä olis ollut kymmenen jätkää valmiina.― tuottaja Esa Nieminen

Monet ovat kutsutut. Rumpali Tapani "Nappi" Ikonen kertoo rekrytoinnin toimineen niin, että "joku tiesi, että tämä osaa lukea nuotteja, ja sitten soitettiin, että tule sinne ja sinne tähän aikaan." Mutta harvat ovat valitut. Studiomuusikon taito on sitä, että hän osaa lukea nuotit ja oivaltaa hetkessä kapellimestarin tai tuottajan pienestä ohjauksesta, miten soittaa. Sekä lisäksi osaa soittaa niin kuin tarvitaan. Vastaavasti jos porukassa on yksikin, joka sanoo "täh?", yhteistyö ei toimi.

Heiltä sai, mitä tilas.― Vexi Salmi

Kaikkein parhaat eivät aina tarvinneet edes ohjeistusta. Rumpali Ilpo Kallio, joka on studiomuusikoiden vanhaa liittoa, kertoo kuinka Toivo Kärki kirjoitti nuotteihin tarkat esitysohjeet – paitsi Kalliolle ja Heikki Laurilalle ainoastaan lyhyesti: "Pojat tietää."

Oma lukunsa tuhansien raitojen tarinassa ovat taustalaulajat. Myös tähän tehtävään valikoituivat tietyt varmaotteiset taitajat kuten Marjo-Riitta Kervinen ja Irma Tapio, jotka oman tehtävänsä ohessa saivat toisinaan myös hieman avittaa itseään kokemattomampia solisteja – joilla saattoi olla "muita myyntiarvoja", kuten tuottaja Markku Johansson muotoilee.

Osa, jopa suuri osa, näiden uurastajien soittamasta musiikista on jäänyt jokseenkin kertakäyttöiseksi ja unohtunut. Mutta osa taas on uurtanut itsensä kansakunnan kollektiivisiksi korvamadoiksi. Mikä erottaa parhaat levytykset muista? Muusikoiden mukaan se, että niitä tehdessä oli hauskaa. Mitä enemmän studiolla naurettiin, sen isompi hitti levystä tuli – ääriesimerkkinä tästä Naurava kulkuri, jonka tekemistä dokumentissa muistelee Olli "Puppe" Ahvenlahti. Ja Dirlandaan taustaosuuksien lyriikat – "lardan lirdan lardan luu" – olivat niin pöhköt, että laulajilla oli vaikeuksia suoriutua niistä nauramatta. Syntyi levy, joka alkaa soida päässä pelkästä nimen maininnasta.

Kulta-aika päättyi pikku hiljaa syntetisaattorien ja sekvensserien kehittyessä ja taloudellisten paineiden supistaessa levyntekoa niin, että usein soittaja kerrallaan soitti oman osuutensa nauhalle studiossa yksinään tapaamatta "bändikavereitaan" lainkaan. Mutta ammattikunta on edelleen olemassa. Varmaotteinen universalisti, siis niin sanottu rautainen ammattilainen, on yhä arvossaan. Varsinkin niiden keskuudessa, jotka tietävät, miten homma toimii – siis toisten ammattilaisten. On hienoa, että myös yleisö pääsee näkemään, millaisia tekijöitä tuttujen kappaleiden takaa löytyy. Vaikka moni heistä on tunnettu myös muista, musiikillisesti ehkä kunnianhimoisemmista kokoonpanoista, studiomuusikon työ on heidän uransa osa, jota tämän dokumentin nähtyään osaa arvostaa.

  • Tuhansien raitojen miehet, Suomi 2017. Ohjaus Tommi E. Virtanen. Tuotanto Illume Oy

Yle Teema

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!