Hyppää pääsisältöön

Yle Tieteen joulukalenteri

Piirretty joulupukin pää ja parta
Piirretty joulupukin pää ja parta Kuva: Yle / Mitja Sirola parta,joulupukki,bakteerit,tiede

Hankkiako muovikuusi, miksi pipari pehmenee ja miksi pukki ajaa porolla eikä hirvellä? Yle Tieteen joulukalenteri etsii vastauksia joulunajan visaisiin kysymyksiin.
Kovaa tiedettä pehmeissä paketeissa, olkaa hyvä!

Voit seurata luukkujen aukeamista myös Yle Tieteen Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!

24. Kuhiseeko pukin parta pöpöjä?

Tuttu punanuttu on kasvattanut partaansa vuosisatoja ja hikoilee hommassaan miljoonat köhäiset piltit sylissään. Onko pukin parta varsinainen pöpöpesä?

Päinvastoin. Partajouhet ovat silkinsileää poskea puhtoisempi vaihtoehto. Pukin kasvoilla on vain kolmasosa siitä floorasta, joka kansoittaa parrattomien herrojen naamaa.
Kun ei alvariinsa höylää pieniä haavoja leukaperään, haitalliset pöpöt pysyvät aisoissa.

Ja saattaapa pukin parrassa piillä joulun suurin lahjakin. Erään parroissa piileskelevän bakteerin on todettu tuottavan antibioottista myrkkyä. Partajouhista voisi viisas tonttujoukko kehittää uuden superpöpöjä nujertavan antibiootin.

Vaan kaikkien hienointa on se, että pukki toimii partoineen kuin pörröiset lemmikit. Altistaa hituselle uusia mikrobeja ja ehkäisee näin taatusti allergioita. Lähdemme sitten uuteen vuoteen vastustuskykyisempänä kuin koskaan!

Tämän viimeisen joulukalenteriluukun myötä valoisaa ja rentouttavaa joulua! Toivottaa Yle Tieteen toimitus.

#parta #joulupukki #joulu #joulukalenteri #yletiede

piirretty henkilö kaupassa
piirretty henkilö kaupassa Kuva: Yle / Mitja Sirola joulu,tiede,kiire

23. Miksi asiat jäävät viime tinkaan?

Vanhan kuuraparran reki parkkeeraa pian pihalle, mutta lahjarasteja on yhä hoitamatta. Olisiko lähihuoltamo auki, jotta appiukko saisi karvakintaat hiihtoladulle? Miksi tätäkään ei voinut hoitaa ajoissa?

Hyviä selityksiä löytyy aina, mutta psykologian röntgenkatse tietää totuuden: nykyhetken mukavuudenhalu voittaa tulevaisuudessa häämöttävän hyödyn.

On helppoa tehdä jalo päätös hoitaa askare ajoissa, jos sen takaraja keikkuu kaukana horisontissa. Mutta kun olisi aika siirtyä sanoista tekoihin, rötköttävät kaikki hetken houkutukset tuloksenteon esteenä.

Entä onko heillä, jotka ruksivat tehtävälistojaan toteutetuksi ajoissa ja muste roiskuen, enemmän tahdonvoimaa tai ajanhallintataitoja? Ehei, totuus on pragmaattisempi. Nämä lajitoverit tunnustavat pikavoittoja hamuavan perusluontonsa, ja kehittävät konsteja sen jallittamiseksi.

Lohdullista on se, että viime tingan toteuttajilla on lyömätön luonne - tutkitusti itseensä luottavaisempi ja tavallista luovempi. Kaikki kyllä tuppaa järjestymään!

#kiire #vitkuttelu #joulu #joulukalenteri #yletiede

Henkilö potkii potkukelkalla perässään kaasupilvi
Henkilö potkii potkukelkalla perässään kaasupilvi Kuva: Yle / Mitja Sirola joulu,ruoka,herkuttelu,ilmavaivat

22. Miksi jouluherkuista tulee ilmavaivoja?

Käsillä on taas se armas aika, kun napa rutisee ja samalla vähän muukin. Erityisesti lanttuloorat ja luumusopat pistävät pakoputken paukkumaan.

Ympäristöongelmien syypäitä ovat lanttujen ja luumujen lyhytketjuiset, huonosti imeytyvät hiilihydraatit. Ne viis veisaavat ohutsuolen poistumisteistä vaan painelevat paksusuoleen asti.

Paikallisille bakteereille onkin tarjolla juhla-ateria, jonka hajottamisessa syntyy sakeasti suolikaasuja. Joulun tukalaa oloa ei yhtään helpota se, että pötsi tupataan täyteen, kuiduissa kitsastellaan ja kankku naulitaan kotisohvalle.

Ratkaisuja sisäilman raitistamiseen tarjoavat liikunta ja paksusuoleen pyrkivien, hankalasti hajoavien hiilihydraattien välttely. Ongelmalähteisiin lukeutuvat lanttujen ja luumujen lisäksi muun muassa omenat, herneet, sienet ja pähkinät - eli noin joka toinen joulupöydän tarjoomasta.

Koska kaasukertymä on siis lähes väistämätön, älä suotta venytä suoltasi vaan laske ilmat ulos. Tarkemmat toimintaohjeet saat lähipiiriltäsi.

#ilmavaivat #joulu #yletiede

piirretty henkilö nukkuu vuoteessa
piirretty henkilö nukkuu vuoteessa Kuva: Yle / Sára Köteleki uni (biologiset ilmiöt),kaamos,tiede,kaamosmasennus

21. Miksi kaamos nukuttaa?

Pimeys saa monet meistä haaveilemaan karhun elämästä: vedelläpä hirsiä läpi talven. Mutta miksi kaamosaikaan sohva vetää puoleensa kuin magneetti, silmäluomet ovat lyijyä ja iltapäiväpalavereihin kuuluu pakollinen pilkkituokio?

Ensinnäkin, zombieiden sijaan meidän kannattaa rinnastaa itsemme mieluummin kedon kukkasiin. Tarvitsemme niiden tavoin riittävän annostelun valoa. Talven tullen edessä on vääjäämättä valovaje, mikä johtaa hermostovälittäjäaine serotoniinin alituotantoon. Sen seurauksena vireystila putoaa, mieliala sinertyy ja yöuni vaihtuu kakkoslaatuun. Ei kiva.

Toiseksi, myös sisäinen vekkarimme taitaa operoida aurinkokennojen varassa. Niinpä se alkaa jätättää valon hiipuessa. Sen vuoksi mikään määrä zzz:iä ei tunnu riittävän, vaan aamuinen olemuksemme muistuttaa laitojen yli valuvaa taikinaa.

Eläimille päivän lyheneminen on viesti talveen ja niukempaan murkinaan valmistautumisesta. Vaihtoehtoina on lepattaa ruoan perässä muualle kuten lintu, tai kasvattaa lämpöisempi karvoitus ja laskea energiankulutusta mesikämmenen tavoin.

Kaamosväsymykselle ei välttämättä mahda oikein mitään, mutta samaa tautia potee myös ihmisen paras ystävä. Niinpä saat ainakin pätevää vertaistukea, kun haukottelet karvaisen kaverisi kanssa samaan tahtiin.

#kaamos #väsy #uni #talvi #joulu #joulukalenteri

piirretty karhu ja jänis lahjoittavat toisilleen lahjoja
piirretty karhu ja jänis lahjoittavat toisilleen lahjoja Kuva: Yle / Sára Köteleki Lahja,onni,joulu,tiede

20. Tuoko lahjan antaminen onnen?

Kun toppatakki tihkuu hikeä, kylki on kyynärpäätaktiikasta kipeä ja luottokortti virittäytyy joutsenlauluunsa, saattaa henkilökohtaisen hyvinvoinnin kuvitella kärsivän lahjaostosten tekemisestä. Mutta älä usko itseäsi, usko tiedettä: lahjojen hankkiminen kannattaa!

Olipa kerran nimittäin niin, että tutkijat antoivat koehenkilöille 20 dollaria. Osa porukasta sai tehtäväkseen käyttää pätäkän itseensä, toinen puoli taas jonkun muun hyväksi. Kun osallistujien onnellisuuden määrä lopuksi puntaroitiin, jälkimmäinen joukkue oli kirkkaammin plussalla.

Investoiminen oman navan ulkopuolelle laskee tutkitusti myös verenpainetta. Teho on samaa luokkaa kuin niillä kelpo yksilöillä, jotka aloittavat säännöllisen liikunnan tai tervehdyttävät ruokavaliotaan.

Lähimmäisiä lahjomalla sijoittaa siis samalla itseensä. Näin löytyy vastaus myös etenkin niin sanotussa P.A.-tilanteessa aktivoituvaan fundeeraukseen: tekeekö raha onnelliseksi?

Tieteen mukaan vastaus on kyllä – se tekee sinut onnelliseksi, jos se tekee jonkun muun onnelliseksi. Mitä enemmän annat, sitä enemmän itse saat. Pehmittäisivätkö nuo sanat myös perintätoimiston väen?

#lahjat #onni #joululahjat #joulu #joulukalenteri #yletiede

piirretty henkilö, jonka maha on turvonnut ruoasta
piirretty henkilö, jonka maha on turvonnut ruoasta Kuva: Yle / Sára Köteleki vatsa,ruoka,syöminen,tiede

19. Voiko vatsa poksahtaa liiasta syömisestä?

Joulupöydän mättömenu lanttuloorasta lipeäkalaan ja taatelikakusta tähtitorttuun laittaa vatsalaukun äärimmäiseen testiin. Mutta voiko massun ahtaa niin kireälle, että se paukahtaa halki?

Vatsaa voisi äkkiseltään verrata ilmapalloon. Molemmat mukautuvat siihen, että niihin pumpataan tavaraa – kunnes raja tulee vastaan. Ilmapallo ilmoittaa tilan loppumisesta räjähtämällä riekaleiksi. Rakas pötsimme ei kuitenkaan poksahda, kiitos älykkään hälytysjärjestelmän. Mahalaukku on nimittäin vuorattu hermosoluilla. Kun sinne ollaan lähettämässä illan kuudetta kinkkuvoileipää, hermot viestittävät aivoille: jarrua, jarrua, tai kohta laatta liitää!

Ihmisen pakkiin mahtuu yllättävän vähän täytettä lepolötkönä – keskimäärin virvoitusjuomatölkillisen verran. Useimmilla raja tulee täpötäynnä vastaan viimeistään puolessatoista litrassa. Vatsalaukun etuna ilmapalloon verrattuna on myös varauloskäynti. Ylensyöty megamix lähtee vyörymään eteenpäin jo 10-15 minuutin kuluttua.

Mutta onko vatsalaukku joskus todella poksahtanut, hermosolujen estelyistä huolimatta? Kyllä. Tapauksia tosin tunnetaan vain kuusi kappaletta. Voit siis varsin huoleti runnoa vatsasi täyteen jouluna: posahtamisen todennäköisyys on huikeasti pienempi kuin lottovoiton!

#maha #ylensyönti #herkut #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty kuusi lumisessa maisemassa.
Piirretty kuusi lumisessa maisemassa. Kuva: Yle / Sára Köteleki Yle Tiede,joulukalenterit,joulukuuset

18. Hankkiako muovikuusi vai luonnonhavu?

Taatto, taatto läksii innoissaan joulukuusen, kuusen hankintaan. Mutta minne ympäristötietoisen taaton kannattaa suunnistaa - omaan metsään, torille vai muovikuusikauppaan?

Kanadassa on laskettu, että muovikuusi on parempi vaihtoehto vasta kun se on patsastellut olohuoneessa noin 20 joulua. Plastiikkipuu jää siis reippaasti jälkeen aidosta havupuusta.

Ympäristön kannalta erityisen painokasta on se, miten pitkiä matkoja ja millä välineellä aito tai feikki kuusi liikkuu. Mitä enemmän jouluinen vaellus kuluttaa fossiilisia polttoaineita, sitä vähemmän hyvispisteitä on luvassa. Ympäristötietoinen taatto noukkiikin kuusen mahdollisimman läheltä ja toimittaa sen tupaan kävellen. Jos otollinen kohde sijaitsee naapurin pihalla, on kohteliasta kysyä ensin lupa luontoystävälliseen toimintaan.

Lisäksi on arvioitava joulupuun hävittämisestä koituvat haitat, kun loiston ja kimalluksen päivät ovat ohi. Kaatopaikalla mätänevän parimetrisen kuusen hiilidioksidipäästöt ovat 16 kiloa. Jos tannenbaumin polttaa tai kippaa hakkeluksena kompostiin, päästöt kutistuvat 80 prosenttia. Muovikuusen hiilijalanjälki onkin sitten yli tuplasti suurempi kuin kaatopaikalle kellahtavan aidon kuusen.

Kuuselle kannattaa siis tehdä pieni elinkaarisuunnitelma, ennen kuin taatto päästetään irti.

#joulukuusi #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty hirvi ja poro
Piirretty hirvi ja poro Kuva: Yle / Sára Köteleki Yle Tiede,joulukalenterit,poro

17. Miksi pukki ajaa porolla eikä hirvellä?

Poro kesytettiin tunturipeurasta noin 3000 vuotta sitten ja siitä tuli sittemmin Pukin luotettu apuri. Mutta miksi juuri poro kesytettiin, kun Korvatunturin leveysasteilla samoilee kookkaampikin sorkallinen - nimittäin hirvi? Miksei mahtava hirvivaljakko kiidätä pukin lahjakasaa?

Hirven kesytystä on kyllä yritetty, mutta kehnoin tuloksin. Omapäinen sarvekas on saatu jopa kantamaan kuormia, mutta Petterin veroista työn sankaria siitä ei ole kuoriutunut.

Ratkaiseva ero taitaa löytyä eläinten luontaisesta käyttäytymisestä. Hirvi viettää suurimman osan elämästään yksin ja on erakkoluonne. Porot ja muut peurat taas vaeltavat laumoissa. Petteri on siis pohjimmiltaan tiimipelaaja.

#hirvi #poro #kesytys #domestikaatio

piirretty höyryävä glögimuki
piirretty höyryävä glögimuki Kuva: Yle / Sára Köteleki Yle Tiede,tiede,joulukalenterit

16. Paljonko glögi laimenee keittämällä?

Unohtuiko glögi kiehumaan? Saako se enää Petterin nenää loistamaan?

Jouluinen iloliemi alkaa laimentua alkoholin kiehumispisteen eli 78 °C jälkeen. Täydellä teholla kuohuva glögi muuttuu koko perheen juomaksi viidessä minuutissa.

Jos glögi valmistellaan oikeaoppisesti ilman kiehuttamista, on hävikki huomattavasti hitaampaa. 90 asteessa maustesoppa raitistuu vasta puolen tunnin porinalla.

Kattilan muoto ja hellan teho vaikuttavat myös katoamistempun ketteryyteen. Paras vakuutus promillien paikallaan pitämiselle on kattilan kansi.

#glögi #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty kaksi piparkakkuhenkilöä ja piparkakkutalo.
Piirretty kaksi piparkakkuhenkilöä ja piparkakkutalo. Kuva: Yle / Sára Köteleki Pipari,Yle Tiede,joulukalenterit

15. Miksi pipari pehmenee?

Vanhetessaan piparkakkuhenkilöt saattavat hiukan lurpsahtaa. Siinä missä pöydälle unohtunut leivänkannikka jäykistyy iän karttuessa, pipari saattaa jopa kerätä kosteutta!

Mikä vanhan piparin kostuttaa? Vastaus on makea. Sokerin ja veden välinen vetovoima on niin vahva, että jopa huoneilman vesihöyrystä piparin sokerimolekyylit nappaavat kavereikseen vesimolekyylejä.

Toki liian lämpimässä ja kuivassa ilmastossa makeinkin pipari kuivahtaa.

Siitä, kuinka kosteaa piparin ylipäätään pitäisi olla, voidaankin kiistellä loppiaiseen asti.

#pipari #kosteapipari #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty orava tiirailee lumista maisemaa.
Piirretty orava tiirailee lumista maisemaa. Kuva: Yle / Mitja Sirola Orava,Yle Tiede,joulukalenterit

14. Miten orava organisoi talvivarastonsa?

Huiskuhännän toimeliaisuus läpi talven vaatii paljon energiaa. Niinpä sen syksy kuluu muonitusta hamstratessa.

Oravan tapoihin ei kuulu puolustaa keräämäänsä saalista, joten olisi uhkarohkeaa sulloa kaikki murkinat samaan ruokakomeroon. Tammenterhot, kävyt ja muut herkut hajasijoitetaankin sinne tänne, puupiiloihin ja maan poveen. Oksanhangat ovat mainio ripustuspaikka niin sienille kuin satunnaiselle spagettinauhalle.

Paikkoja on satoja, eikä Erkkikään niitä kaikkia muista, mutta tarpeeksi monta kuitenkin. Mikäli sijainti on suurin piirtein mielessä, paikannuksessa auttaa hajuaisti.

Sekään ei niin nuukaa ole, jos joskus kohdalle osuu kaverin kätkö. Satunnainen sosialisointi puolin ja toisin auttaa koko kurrekantaa pärjäämään kevääseen.

#orava #talvivarasto #piilo #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty Lucia-neito valaisee lumisen maiseman.
Piirretty Lucia-neito valaisee lumisen maiseman. Kuva: Yle / Sára Köteleki Yle Tiede,joulukalenterit,Lucia

13. Tuoko Lucia todella valon pimeyteen?

Lucian – jonka nimi on johdettu latinan sanasta lux, valo – sanotaan tuovan valon pimeyteen. Mutta miten Lucia pärjää kisassa nykymaailman viritelmien, vaikkapa kirkasvalolamppujen, kanssa?

Oletetaan, että Lucia kantaa kutreillaan seitsemää kynttilää, joissa lepattaa luonnonliekki. Yhdestä kynttilästä virtaa noin 12 lumenin verran valoa. Koko seppelehäkkyrä hohtaa siten 84 lumenin voimalla. Varsinaisesta valoshow'sta ei ole kyse, sillä vanha hehkulamppukin loistaa melkein kymmenen kertaa kirkkaammin, noin 750 lumenin edestä.

Kirkasvalolamppua vastaan Lucian täytyisi vahvistaa joukkoja reilusti. Keskikokoinen kirkasvalohäikäisin tuottaa noin 5 000 lumenia. Sen peittoamiseen tarvitaan jo 60 pimeässä loistavaa neitoa.

Kun ottaa huomioon, että runsas miljoona suomalaista kärsii jonkinasteisista kaamosoireista, loppuisivat Lucia-neidot nopeasti kesken vaihtoehtoisena valohoitona.

Lucian arvoa ei pidä kuitenkaan mitata pelkillä lumeneilla. Hyvän mielen tuojana se hehkuu omassa luokassaan.

#lucia #lucianpäivä #valo #joulu #joulukalenteri #yletiede

Piirretty ihmisen kieli on juttunut metalliseen tolppaan.
Piirretty ihmisen kieli on juttunut metalliseen tolppaan. Kuva: Yle / Mitja Sirola joulukalenterit,Yle Tiede

12. Mitä pakkasella kannattaa nuolla?

Ensisuudelmaa jäisen lyhtypylvään kanssa ei hevillä unohda. Mutta miksi metallin nuoleminen on niin vaarallista, kun aivan yhtä kylmän jääpuikon lipomisesta selviää ilman arpia?

Varomattoman romanssin kivulias lopputulos johtuu metallin erityisen hyvästä lämmönjohtavuudesta. Metalleissa on runsaasti vapaita elektroneja, jotka suorastaan riistävät lämmön alkuperäiseltä omistajaltaan. Kallisarvoinen lämpö karkaa kylmään teräkseen 10 - 100 kertaa vikkelämmin kuin jääpuikkoon. Kehon keskuslämmitys ei ehdi korjata yllättäen syntynyttä lämpövajetta ja kielen pinta jäätyy, muodostaen ikimuistoisen siteen kielen ja tolpan välille.

Talvipakkasilla hellyydenosoitusten kohde kannattaakin valita ottaen huomioon sen lämmönjohtavuus. Esimerkiksi muoviset ja puiset kappaleet ovat turvallisia.

#termodynamiikka #fysiikka #yletiede

piirretty nainen syö suklaata
piirretty nainen syö suklaata Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

11. Aiheuttaako suklaa finnejä?

Hetki huulilla, viikko naamalla. Monet uskovat ruskean magian finnejä tekevään voimaan. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan löydetty suklaan - tai minkään muunkaan - purtavan suoraa syyllisyyttä paukamiin.

Toisaalta tiedetään, että eräät ainekset, esimerkiksi valkoiset jauhot ja sokeri, voivat aktivoida talineritystä ja tulehdusreaktiota. Ne taas ovat aknen A ja O: kasvokukkanen syntyy, kun bakteeri iskee talin tukkimaan ihohuokoseen. Reaktiot ovat kuitenkin yksilöllinen yhdistelmä ikää, perimää, hormoneita ja muita mausteita.

Todetkaamme siis käsi konvehtirasialla, että asia vaatii lisätutkimuksia.

#suklaa #finni #joulu #joulukalenteri #yletiede

piiretty kello pukin ranteessa ja poron häntä
piiretty kello pukin ranteessa ja poron häntä Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

10. Miten pitkä matka on poronkusema?

Homo sapiens tykkää asioiden lajittelusta, mittaamisesta ja lokeroinnista. Vuosisatojen saatossa mittayksiköitä onkin vilissyt satojatuhansia. Useat käytössä vakiintuneet termistöt ovat tuontitavaraa tänne pohjolan perukoille, mutta yksi omintakeinen kansallinen mittayksikkösana meiltä löytyy: poronkusema.

Se haiskahtaa nimensä puolesta hieman epämääräiseltä mitalta, mutta on todellisuudessa varsin tarkka, noin 7-8 kilometrin pituinen matka. Sen verran poroa voi juoksuttaa pulkka ja kuski perässään levähdys- ja virtsaamistaukojen välillä.

Aivan keveästi matkasuositusta ei kannata ohittaa, sillä Petteri ei pysty tekemään tarpeitaan juosta jolkottaen. Niinpä liian innokas ajattaminen voi aiheuttaa pukin rekiveturille umpitaudin tai jopa halvaustilan. Siihen katkeaisi matkanteko.

#poro #mittaaminen #talvi #joulu #yletiede

piirretty pitkä lista käsissä
piirretty pitkä lista käsissä Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

9. Minkä mittainen on tonttujen nimilista?

Samalla kun lapsosia varoitellaan itkemisen ja meluamisen vaaroista, on hyvä muistaa, miten massiivisen työn kotitalouksia tarkkailevat tontut tekevät. Joululauluhan tietää kertoa, että "nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas!"

Tehdään karkea arvio. Maailmassa on 1,9 miljardia alle 15-vuotiasta. Kristittyjä on tilastojen mukaan noin 32 %, joten yksinkertaistaen voitaisiin ajatella, että joulua viettää 608 miljoonaa lasta.

Jos jokainen silkohapsi saa listassa oman rivin, niitä mahtuu yhdelle A4-arkille perusasetuksilla 46 kappaletta. Nimikirjassa täytyy siis olla 13 217 391 sivua.

Jos sivut laitettaisiin peräkkäin, siitä tulisi melkein 4 000 kilometriä pitkä lista, joka yltäisi Helsingistä Egyptin Luxoriin. Siinä olisi Karnakin temppelin sfinkseillä ihmettelemistä!

Näin digiaikana tontut eivät ehkä kuitenkaan printtaisi kirjaa, vaan lukisivat listan sähköisesti. Megatavuun mahtuu noin 500 sivua, joten koko luettelo mahtuisi 32 GB:n muistitikulle!

#tontut #joululahjatoiveet #joulu #yletiede

piirretty kala ui jään alla
piirretty kala ui jään alla Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

8. Miten kalat selviävät jään alla?

Ellei kyseessä ole matala putti, luonnonvesi ei jäädy poksupakkasillakaan pohjaan asti. Selitys on seuraava: Kun vesi alkaa talvea kohti jäähtyä, se myös tiivistyy. Neliasteisena H2O on tiheimmillään. Tämä raskain vesimassa vajoaa pohjaan ja pysyy siellä läpi talven. Jääkannen alla on siis aina sulaa vettä eväkkäille.

Happea ja ravintoa on kuitenkin rajallisesti, joten kauden kestotrendi on energiatehokkuus. Kalojen ruumiinlämpö laskee, elintoiminnot hidastuvat ja kaikenlainen hötkyily on pannassa.

Kylmänsiedossa on kuitenkin eroja. Esimerkiksi kuhat jähmettyvät paastoamaan syviin vesiin ja ruutanat kaivautuvat pohjamutaan. Mutta sitten on sellaisia kuin made. Sen vilkkaalle aineenvaihdunnalle talvi on fisun parasta aikaa.

#kalat #jää #talvi #joulu #joulukalenteri #yletiede

piirros kuusenlatvojen takana tuikkivasta tähtitaivaasta
piirros kuusenlatvojen takana tuikkivasta tähtitaivaasta Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede

7. Miksi tähdet tuikkivat?

Tuiki, tuiki tähtönen, iltaisin sua katselen. Kirkkaina öinä voimme nähdä tähtiä satojenkin valovuosien päästä. Ennen kuin tähdestä lähtenyt valo osuu silmiisi, se on matkannut avaruuden tyhjiössä vääristymättä jopa vuosisatojen ajan.

Jos pääsisimme katsomaan taivasta 150 kilometrin korkeudelta, tähdet näkyisivät tasaisesti loistavina pisteinä. Mutta ilmakehän vaikutuksesta katsomme tähtiä vähän kuin heiluvan ja vääristävän linssin läpi.

Vääristyminen syntyy tuulista, ilmavirtauksista ja lämpötilaeroista johtuvista tiheyden vaihteluista, jotka myllertävät ilmakehää.

Mitä enemmän ilmamassaa on sinun ja tähden välissä, sitä enemmän se näyttäisi vilkkuvan. Siksi taivaan kirkkain tähti Sirius tuikkii niin iloisesti lähellä horisonttia.

#tähdet #tähtitaivas #joulukalenteri #yletiede

piirretty satavuotiskakku ja hilpeä vanhus
piirretty satavuotiskakku ja hilpeä vanhus Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

6. Miten elää yhtä vanhaksi kuin Suomi?

Itsenäinen kotimaamme räpsähtää tänään uudelle, charmikkaasti harmaantuneelle tasaluvulle. Kokonaisen vuosisadan eläminen on ollut harvinaista, mutta tänä vuonna tuon merkkipaalun on ohittanut jo 510 suomalaista. Miten tervaskannoksi oikein ryhdytään?

Pitkäikäisyys kulkee suvussa, mutta elinpäivistä ei välttämättä tarvitse tinkiä kehnommallakaan perinnöllä. Tutkitusti parhaita keinoja henkikullan syrjässä pysymiseen on pitää kroppa liikkeessä, evästää kasvispainotteisesti ja antaa ruoansulatuselimistölle lepotaukoja. Jatkuvan syöpöttelyn sijaan kannattaa siis tankata vain ruoka-aikoina.

Elämänlangan venyttämisessä itsenäisyydestä ei ole hyötyä, päinvastoin. Tutkimukset tietävät kertoa, että ikää pidentävät sosiaalisuus, ystävät ja tiiviit perhesuhteet. Ja jotta voisit jonain päivänä puhaltaa kakun päältä kaikki sata liehuvaa liekinvartta, unohda stressaaminen - se polttaa kynttilää väärästä päästä.

#Suomi100 #elinikä #pitkäikäisyys #joulukalenteri #yletiede

piirretty iglu hohtaa pimeässä
piirretty iglu hohtaa pimeässä Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

5. Miten iglu voi olla lämmin?

Inuitien talviasumus on kaikkien passiivitalojen äiti. Ero ulkoilmoihin voi olla 40-60 astetta pelkän arkkitehtuurin ja talonväen ruumiinlämmön ansiosta. Lisänostetta saa vielä kynttilöillä.

Spiraalikupolin muotoon rakennettu lumiharkkopytinki on niin tiivis, että siihen pitää erikseen pistellä ilmanvaihtoa. Koska lämmin ilma kohoaa ylöspäin, iglun lattiatason voi porrastaa niin, että ylin laude on erityisen suojaisa paikka yöunille.

Tyyssijan ainoa rakennusaine, tuulen pakkaama lumi, on sisältämänsä ilman ansiosta mainio eriste. Kupolimalli taas minimoi huushollin pinta-alan, jolta lämmönhukkaa tapahtuu. Kun seiniin vielä ajan mittaan kehittyy jääpinnoitus, kirkastuu iglun energiatodistus entisestään.

#iglu #talvi #joulu #joulukalenteri #yletiede

piirretty jänis istuu maassa
piirretty jänis istuu maassa Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede

4. Mistä jänis tietää vaihtaa valkoiseen?

Jäniksellä ja muutamilla muilla faunakunnan jäsenillä on erikseen kesä- ja talvigarderobi. Sesongin vaihtumista pitkäkorva ei seuraa muotilehdistä eikä lämpömittareista, vaan valon määrästä.

Tieto siitä, että päivän lyhetessä on aika vaihtaa karvat, kulkee mukana eläimen perimässä. Sen seurauksena koipeliinin vanha, ruskea karva alkaa irtoilla, ja karva kerrallaan turkki uusiutuu valkoiseksi ja lämpöisemmäksi.

Proseduurin idea, talvinen suojaväritys, ei aina täsmää lumentulon kanssa. Silloin valkea pomppuilija on jonkin aikaa varsinainen huutomerkki synkkää taustaa vasten.

Ilmastonmuutos voi alkaa näkyä värityksen muutoksissa, mutta se prosessi vie monen monituista jänöjussisukupolvea.

#jänis #talvi #joulu #joulukalenteri #yletiede

piirretyt villasukat
piirretyt villasukat Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede

3. Miksi villasukat helpottavat nukahtamista?

Mieli on eittämättä hyvä, lämmin ja hellä, kun iltarituaali saavuttaa villasukkavaiheen. Rakkaalla raitaparilla on myös tieteellistä painoarvoa unen avittamisessa.

Villasukan ydin on lämmönsiirto. Lempeä sukkahaudutus laajentaa pintaverisuonia, jolloin veren liikennöinti varpaiden suuntaan vilkastuu ja sikäläisen ihon lämpötila nousee.

Se taas on pois kehon sisäcelsiuksista. Silloin kaikki voittavat: kun keskikroppa jäähtyy, matka Höyhensaarille käy sujuvammin, eikä sen enempää nukkujan kuin vieruskaverin tarvitse kärsiä vilpoisista varpahista.

Vastuuvapauslauseke: Aina ja kaikkialla konsti ei välttämättä toimi. Jos esimerkiksi makuuhuone on liian lämmin tai tassut hiostuvaa sortimenttia, sukittelusta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

piirretty karhu syö hunajaa
piirretty karhu syö hunajaa Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede

2. Miten karhu voi nukkua läpi talven?

Puolen vuoden unet ilman nälkää, janoa ja vessareissuja. Maistuis itse kullekin.

Suojaisa torkkupaikka ja riittävä rasvakerros saattaisi vielä löytyäkin, mutta siihen meikäläisten konstit loppuvat. Mesikämmen kun voi napsauttaa toimintonsa talven tullen säästötilaan.

Muutamien asteiden lämmönlasku jarruttaa aineenvaihduntaa tuntuvasti. Sydämen syke putoaa viidesosaan ja hengitys hidastuu. Virtsarakko ei uinujaa paina, sillä kertynyt liemi hyödynnetään proteiinien valmistukseen.

Tämä nerokas kierrätyssysteemi pitää lihakset iskussa kevääseen asti. Myös luukato on kontiolle tuntematon vaiva, vaikka kalikat ovat toimettomina kuukausia.

Makoisilta unilta herääminen kestää noin viikon, puolitoista, ja varsinainen vapautuksen hetki koittaa pihkatapin irrotessa. Peräpäähän kertynyttä tulppaa käy kuitenkin kiittäminen siitä, että peti on pysynyt puhtaana läpi talven.

piirretty nenä
piirretty nenä Kuva: Yle / Mitja Sirola Yle Tiede,joulukalenterit

1. Miksi nenä vuotaa kylmässä?

Viileän sään vuotoilmiö on biologiaa ja termodynamiikkaa. Nenän tehtäväkuvaan kuuluu haistamisen lisäksi hengitysilman lämmitys, kostutus ja suodatus keuhkoille sopivaksi.

Kierrokset nousevat, kun klyyvariin vedetään kylmää ja kuivaa talvi-ilmaa. Silloin tuulenhalkoja lisää limaneritystä suojatakseen sisäpintojaan ja tehostaakseen kostutusta.
Samalla se toimii liimapaperina bakteereille, viruksille ja muille harminkappaleille, jotka sitten luiskaistaan ulos sieraimista tai nielaistaan mahanesteiden tuhottavaksi.

Toinen tiputtelua lisäävä tekijä on erilaisten ilmanlaatujen kohtaaminen nenänpäässä. Kun uloshengitettävä lämmin ja kostea ilma kohtaa kuivan ja kylmän ulkoilman, kosteus tiivistyy ja sekoittuu nenän liisterituotantoon.

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.