Hyppää pääsisältöön

Turvapaikanhakijat oikeutettuja välttämättömään terveydenhoitoon – lain tulkinta vaihtelee eri puolilla Suomea

huppupäinen mies istuu varjossa portailla
huppupäinen mies istuu varjossa portailla Kuva: Shutterstock Akuutti

Periaatteet turvapaikanhakijoiden terveydenhoidosta ovat kunnossa, mutta puhtaita papereita toiminta ei saa. Suurimmat ongelmat terveydenhuollon toteutumisessa liittyvät lapsiin ja raskaana oleviin naisiin.

Turvapaikanhakijoiden terveydentilaa on ohjeiden mukaan ryhdyttävä selvittämään kahden viikon kuluessa vastaanottokeskukseen rekisteröitymisestä. Ensimmäisessä terveysinfossa pyritään seulomaan joukosta ne, joilla on hoitoa vaativia sairauksia.

Terveys ei ole huolista ykkönen.

Afganistanista kotoisin oleva Tariq saapui Suomeen syksyn 2015 pakolaisaallon mukana.

Flunssainen Tariq nojaa kyynärpäillä pöytään. Silmien alla on mustat renkaat ja katse on synkkä. Tariqilla on vaikeuksia nukkua. Tottuminen Suomen valoisaan kesään on vienyt aikansa, vastaanottokeskuksessa ei ole omaa rauhaa ja mieli on maassa. Mies yskii ja puhuu käheällä äänellä. Hän on sairastanut juuri keuhkokuumeen ja olo on heikko.

– Tuntuu, että hoitajat eivät ota meitä vakavasti. Aina sanotaan, että ota särkylääkettä, juo kuumaa ja lepää. Sanoin hoitajalle, että ei ole normaalia yskiä kuumeisena kolmatta viikkoa. Hoitaja sanoi, että se on ihan normaalia.

– Terveydestä ei miesten kesken yleensä puhuta. Kaikki muut ongelmat menevät sen edelle, Tariq sanoo.

Ilman yhteistä kieltä

Lastenlääkäri Otto Helve toimii Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asiantuntijalääkärinä sekä Maahanmuuttoviraston (Migri) konsultoivana lääkärinä. Helve on ollut laatimassa raporttia turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisesta vuosina 2015 - 2016. Se on tuorein ja kattavin selvitys siitä, mitä on tehty ja missä on parantamisen varaa.

Kun turvapaikanhakijat siirtyvät vastaanottokeskuksiin, heidän porttinsa Suomen terveydenhuoltojärjestelmään on terveydenhoitajat, joita työskentelee vastaanottokeskuksissa (VOK) yksi hoitaja 150 asukasta kohden. Heidän tehtävänsä on mm. ohjata turvapaikanhakijat tarvittaessa jatkohoitoon.

Vastaaottokeskusten terveydenhoitajien vastuulla on suuri määrä ihmisiä, joiden kanssa ei aina ole yhteistä kieltä. Tulkin olisi löydettävä oikeat sanat kuvaamaan vastaanotolle tulevan ihmisen oloa, vaikka sairastuneelle itsellekin voi olla vaikea löytää niitä.

Helve on tietoinen, että terveydenhoitajien halua tarttua turvapaikanhakijoiden terveysongelmiin on arvosteltu.

– Jos koetaan, että joku on tulppana, niin pyrimme niitä tapauksia selvittämään. Suhteessa turvapaikanhakijoiden määrään näitä kyselyitä tulee aika vähän.

Helve torjuu ajatuksen siitä, että vastaanottokeskuksissa säästettäisiin kirjoittamalla vähemmän lähetteitä jatkohoitoon. Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanottokeskusten terveydenhoitokulut, vahvistaa tulosalueen johtaja Olli Snellman Migristä.

Kulttuurierot näkyvät hoidon tarpeessa

Helve arvioi, että turvapaikanhakijoiden terveydenhoitoon kohdistama arvostelu voi johtua lähtömaiden erilaisista terveydenhoitosysteemeistä.

– Monessa maassa mennään suoraan lääkäriin. Voi olla, että täällä Suomessa saa VOK:in terveydenhoitajalta saman palvelun kuin mitä kotimaassa saisi lääkäriltä.

Samaa mieltä on myös turvapaikanhakijoiden kanssa vapaaehtoistyötä tekevä Nina Kantoniemi.

– Terveydenhuollon kulttuurierot ovat todelliset, mutta sen lisäksi monella on jatkuva stressitila päällä. Väitetään herkästi, että tapahtuu hoitovirheitä. Kun ihmisillä on stressi, he epäilevät ja pelkäävät kaikkea.

Turvapaikanhakijat sanovat pelkäävänsä, että terveyspalvelut lakkaavat negatiiviseen päätökseen. Tällaista pelkoa ei ole. Niin kauan kuin valitusprosessi on käynnissä ja henkilöllä on turvapaikanhakijan status, hän on oikeutettu terveyspalveluihin.

Syksyllä 2017 järjestetyn kilpailutuksen seurauksena vastaanottokeskusten tuottamista turvapaikanhakijoiden terveydenhoidon palveluista vastaa Helsingissä Aava, Pohjanmaalla Mehiläinen ja muualla Suomessa Terveystalo. Julkinen sektori ei osallistunut kilpailutukseen.

Mikä on välttämätöntä hoitoa?

Vaikka periaatteet turvapaikanhakijoiden terveydenhoidosta ovat kunnossa, puhtaita papereita toiminta ei saa. Helven ja kumppaneiden raportista selviää, että hoitokäytännöissä on ollut eroja eri puolilla Suomea.

Lain mukaan turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja välttämättömään terveydenhuoltoon. Välttämätön terveydenhuolto sisältää kiireellisten ja välttämättömien sairauksien hoidon. Lisäksi alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samoin perustein kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa. Raskaana olevien naisten hoito on luonteeltaan välttämätöntä.

– Välttämätön hoito ei rajoitu kiireellisesti annettavaan hoitoon tai päivystykseen. Siinä otetaan huomioon, miten vamma suhtautuu henkilön taustaan ja tilanteeseen, toteaa Helve.

stetoskooppi
stetoskooppi Kuva: Unsplash/Hush Naidoo Akuutti

Loppuvuodesta 2015 Etelä-Suomen Aluehallintovirasto julkaisi HUS-alueelle suunnatun ohjeen. Se sisälsi mm. luettelon sairauksista, jotka edellyttävät välttämätöntä hoitoa. Ohjeistuksen perusteella näitä ovat sydäntauti, sokeritauti sekä epilepsian jatkolääkitys ja reseptin uusinta.

Helve pitää AVI:n ohjeistusta ongelmallisena. Hän suhtautuu listauksiin kriittisesti, sillä välttämätön hoidontarve pitää arvioida tapauskohtaisesti.

– On yksilöllisiä eroja, mikä on välttämätöntä ja mikä ei, Helve lisää.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kommentoi vuonna 2015 julkaistua suositusta. Hänen mukaansa kyse oli kriisitilanteessa annetusta ohjeistuksesta, jolla lisäksi haluttiin ehkäistä Suomeen suuntautuvaa terveysturismia. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä sen jälkeen on huomattavasti vähentynyt, suositusta ei ole päivitetty. Valkonen myöntää, että suositusta voi periaatteessa tulkita tiukimman mukaan, mutta niin ei ole pakko tehdä.

Mitä sairauksia ei hoideta?

Helvellä on vaikeuksia löytää vastausta kysymykseen, minkälaisia tapauksia ei hoideta, vaikka hän myöntääkin, ettei kaikkia turvapaikanhakijoiden sairauksia jatkohoideta. Kategorisesti ei kuitenkaan ole sairauksia, joita ei hoidettaisi.

Usein häneltä kysytään esimerkiksi silmälaseista tai hammaskiven poistosta. Mutta niistäkään ei Helven mukaan voi antaa yleistettävissä olevaa vastausta.

– Se riippuu hirveästi haitta-asteesta. Esimerkiksi jos sun ikenet vuotaa etkä sä pysty syömään. Semmosia hammaskiviä ei suomalaisilla näy.

Etelä-Suomen AVI ohjeistaa taas toisin. Sen mukaan krooniset tuki- ja liikuntaelinsairaudet, flunssa tai krooniset vatsavaivat, useat ihosairaudet ja näöntarkastukset eivät ole välttämättömiä. Valkonen täsmentää, että listaukset ovat peräisin tilanteesta, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa suuri joukko turvapaikanhakijoita. Jos silloin olisi toimittu toisin, olisi se Valkosen mukaan kriisiyttänyt koko suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän.

Valkosen mukaan henkeä uhkaavat sairaudet hoidetaan, mutta hoitoja ei aloiteta tilanteissa, joissa henkilö poistuu maasta ennen kuin hoito on saatettu loppuun. Esimerkkisairautena Valkonen mainitsee HIV:in, mutta toteaa samalla, ettei turvapaikanhakijoilla ole ollut erityistä HIV-ongelmaa.

Valkosen mukaan aloitettuja hoitoja on hankaloittanut se, että turvapaikanhakijoita siirreltiin lyhyin väliajoin vastaanottokeskuksesta toiseen. Lisäksi turvapaikanhakijoilta puuttuu henkilötunnus. Sen puuttuminen vaikeuttaa potilaan tunnistamista samaksi henkilöksi eri hoitokerroilla.

Kuka hoitaa alaikäiset ja raskaana olevat?

Suurimmat ongelmat turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisessa liittyvät yllättäen lapsiin ja raskaana oleviin naisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tarkensi ohjeistustaan helmikuussa 2016 ja uudelleen keväällä 2017. Sen mukaan näille ryhmille annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin Suomessa vakituisesti asuville.

Helve toteaa, että Etelä-Suomen AVI:n ja ministeriön ohjeet ovat ristiriidassa keskenään. AVI ohjaa raskaana olevat ja lapset yksityiselle lääkäriasemalle. Tämä on Helven mukaan ongelmallista, sillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella yksityistä lastenneuvolatoimintaa ei juuri ole.

– Se, että lapset eivät pääse neuvolaan, on ihan uskomatonta. Lakitekstissä aivan selkeästi sanotaan, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kuuluu alaikäisille ja raskaana oleville naisille. Tästä on niin selkeä linjaus kuin voi olla.

Helve painottaa, että asiasta ei pitäisi olla epäselvyyttä. Alaikäisillä ja raskaana olevilla on oikeus julkisiin neuvolapalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon. Ongelma ei ole ollut marginaalinen, sillä joka neljäs turvapaikanhakija on alaikäinen. Ongelmat ovat keskittyneet erityisesti Etelä-Suomeen ja Lappiin.

Näin tyttäreni viimeksi, kun hän oli alle seitsemän kuukauden ikäinen.

Tariq kertoo syövänsä mielialalääkkeitä, kuten hänen mukaansa moni muukin vastaanottokeskuksen asukas. Epävarma tilanne on suurin syy masennukseen. Tariq on huomannut, että toiset masentuvat, toiset muuttuvat aggressiivisiksi. Vastaanottokeskusta hän kutsuu kullatuksi vankilaksi.

Tariq kaivaa puhelimestaan kuvan pienestä tytöstä, jolla on kukkaseppele päässä.

– Näin tyttäreni viimeksi, kun hän oli alle seitsemän kuukauden ikäinen. Vaimoni ja tyttäreni joutuvat vaihtamaan asuinpaikkaa jatkuvasti, oman turvallisuutensa vuoksi.

huppupäinen mies seisoo portailla
huppupäinen mies seisoo portailla Kuva: Shutterstock Akuutti

Epävarmuus luo masennusta

Olli Snellman Migristä toteaa, että asuminen laitosmaisissa olosuhteissa, tekemisen puute sekä pitkittyvä hakuprosessi stressaavat turvapaikanhakijoita.

– Mielenterveysongelmia ei erikseen seulota alkutarkastuksessa. Se ei olisi aina edes järkevää, sillä äskettäin uuteen maahan saapunut henkilö voi olla uuvuttavasta matkasta väsynyt ja muutoinkin vasta asettumassa uuteen ympäristöön.

Turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmien esiintyvyydestä on vaihtelevaa tutkimustietoa. Snellman arvioi, että ongelmia on kuitenkin enemmän kuin kantaväestöllä.

Tutkijat epäilevät, että osa turvapaikanhakijoista saattaa ajatella, että mielenterveysongelmat parantaisivat heidän mahdollisuuksiaan turvapaikanhakuprosessissa, ja siksi niitä voidaan liioitella. Toisaalta on myös niin, että mielenterveyden tutkiminen on hankalaa, sillä ongelmien ja kysymysten kunnollinen ymmärtäminen edellyttää riittävää yhteistä kieltä.

Se kuitenkin tiedetään, että asuminen laitosmaisissa olosuhteissa, heikko sosiaalinen asema ja syrjäytyneisyys, syrjintäkokemukset, uskonnon harjoittamisen esteet, heikko taloudellinen tilanne, sosiaalisen toiminnan puute, epävarmuus perheen tilanteesta, liikkumisen sekä työnteon mahdollisuuksien rajoittaminen ovat riskitekijöitä turvapaikanhakijoiden mielenterveyden kannalta.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!