Hyppää pääsisältöön

Yksityisetsivä Pentti Lintunen selvittää työpaikkavarkauksia – työntekijöitä vakoillaan pahvilaatikoissa ja auton takakontissa

Ykistyisetsivä Pentti Lintunen
Ykistyisetsivä Pentti Lintunen Kuva: Puoli seitsemän yksityisetsivä

Työntekijöiden tekemät varkaudet johtavat pahimmillaan yrityksen konkurssiin. Siksi moni firma on vuosien saatossa palkannut Pentti Lintusen. Rötösten selvittäminen on vaatinut tunteja pahvilaatikossa ja kyyristelyä auton jalkatilassa.

Yksityisetsivän työ on Pentti Lintusen unelma-ammatti. Etsivän työhön liittyvä tekniikka houkutti nuorta miestä 1970-luvulla: rikollisen kiinni saamiseksi sai käyttää erilaisia nauhureita, lähettimen paljastimia ja kuuntelulaitteita.

– Urani alussa laki oli sellainen, että nauhurin pystyi jättämään paikkaan kuin paikkaan. Myös superkorvana tunnettua kuuntelulaitetta sai käyttää herkemmin, vaikkakin pääasiassa uhkaavissa tilanteissa.

Lintunen päätyi heti uransa aluksi selvittämään erityisesti työntekijöiden yrityksissä tekemiä varkauksia. Siinä hommassa on nyt vierähtänyt peräti 43 vuotta.

Yksityisetsivän nauhureita
Yksityisetsivän nauhureita Kuva: Puoli seitsemän yksityisetsivä

Työpaikkavaras on usein kaikille yllätys

Työpaikkavarkaille kelpaa kaikki. Yrityksistä on viety muun muassa wc-paperia, kyniä, mukeja ja tupakka-askeja.

Vaasan yliopistossa tekeillä olevan tutkimuksen mukaan työpaikoilta kavalletaan jopa kymmenien tuhansien eurojen arvosta rahaa tai tavaraa.

Vähittäiskaupan turvaratkaisuja tarjoavan yrityksen Checkpoint systemsin selvityksen mukaan vähittäiskaupan varastetusta tavarasta lähes puolet kaupan on työntekijöiden aiheuttamaa.

Eniten anastetaan bensa-asemilla, apteekeissa ja elektroniikkakaupoissa.

Kynän nappaaminen luokitellaan lähinnä vahingoksi, mutta jos henkilö pyrkii tavoittelemaan itselleen rahallista hyötyä, teko ylittää rikoksen rajan.

Esimiesasemassa olevat vievät työnantajaltaan isoja määriä rahaa.

Asema työyhteisössä vaikuttaa monesti varastettuun summaan tai tavaran arvoon.

– Työntekijät varastavat usein yksittäisiä tavaroita, mutta esimiesasemassa olevat vievät työnantajaltaan isoja määriä rahaa. Pahimmillaan tilanteet ovat johtaneet yrityksen konkurssiin.

Lintusen kokemuksen mukaan se, jota vähiten epäillään, on usein syyllinen.

Se, jota vähiten epäillään, on usein syyllinen.

Pentti Lintunen miettii jokainen toimeksiannon aina tapauskohtaisesti. Joskus näytönhankintaan riittää muutama etsivä, mutta välillä apuna on useampi ihminen.

– Aina on pieni jännitys, että mitä löytyy tai löytyykö mitään. Pisimmillään olin talviaikaan koko viikonlopun auton takatilassa tarkkailemassa kohdetta. Onneksi meillä oli lämmitin.

Lintunen on käyttänyt työssään niin valeasuja kuin lemmikkejäkin.

– Kerran vuokrasimme tarkkailtavan kohteen naapurista huoneiston. Työ tuotti tulosta.

1990-luvulla Lintunen käräytti lahjoitustavaran jälleenmyyjiä, jotka ottivat itselleen osan lahjoitetusta tavarasta kuten vaatteista ja tavaroista. Hän asensi nappikameran takkiinsa ja kuvasi myynnissä olevaa tavaraa.

Yksityisetsivä Pentti Lintunen
Yksityisetsivä Pentti Lintunen Kuva: Puoli seitsemän yksityisetsivät

Sovittelu usein paras keino ratkaista tapaukset

Kun Lintunen saa varkaudesta näytön, hän antaa sen toimeksiantajalle. Siitä se etenee tarvittaessa poliisille ja tuomioistuimeen.

Pentti Lintunen suosii työpaikkavarkauksissa vapaaehtoista sovittelua.

– Pidän sovittelua hyvänä vaihtoehtona moneen tilanteeseen. Siinä työnantaja päättää muun muassa työsuhteen jatkamisesta. Muistan, kun erään kerran työnantaja ja työntekijä sopivat rikoksen kasvokkain, tuntui kuin sen jälkeen huoneessa olisi puhdistunut ilma

Suomen laki-kirja
Suomen laki-kirja Kuva: Puoli seitsemän Lakikirja

Nykyään Lintunen on jo eläkkeellä ja ratkaisee tapauksia enää harvakseltaan. Työhuoneestaan hän ei ole silti pystynyt luopumaan ja tituleeraa kodin vaatekaappiin rakennettua toimistotilaa leikkisästi Suomen pienimmäksi etsivätoimistoksi.

Tehdystä työstä on muistuttavat lukuisat mappirivit.

  • Raimo Helminen: "Naispelaajille toivoisi parempia palkkioita, mutta markkinat maksavat lystin"

    Raimo Helminen toivoisi naispelaajille parempia palkkoja.

    Naisen euro huippu-urheilussa on kolme senttiä. Naisen euro on heikoin juuri jääkiekossa. Kiekkolegenda Raimo Helminen soisi naisille samat palkat kuin miehille. Samalla hän kuitenkin tunnistaa alan realiteetit. Jääkiekossa naisen euro on 0,003 euroa eli 0,3 senttiä miehen eurosta. Yle Urheilun tuoreeseen vertailuun valittiin johtavat pelaajat sekä naisten että miesten arvokisajoukkueista.

  • Ismo Leikola viihtyy Yhdysvalloissa – "Sellaista sanaa kuin toppuuttelu ei siellä tunneta"

    Ismo Leikola ei kadu Yhdysvaltoihin muuttoaan

    Kolmisen vuotta sitten Ismo Leikolan stand-up –ura lähti liitoon, kun hän voitti Funniest person of the year –kisan. Nyt hän rakentaa uutta uraa Los Angelesissa. Jyväskyläläisen opiskelijaravintola Ilokiven stand-up –iltaan tuli viisitoista vuotta sitten ensimmäiselle keikalleen tuuheatukkainen fysiikanopiskelija. Keikka meni mukavasti, ja pian Ismo Leikolasta tuli klubin vakioesiintyjä.

  • 15 vuotta tien päällä ollut huippuviulisti Elina Vähälä: "En tiedä, osaisinko elää tavallista arkea"

    Huippuviulisti Elina Vähälä antaa uralleen kaiken

    Perhe-elämä ja tavallinen arki ovat saaneet väistyä, kun suomalainen huippuviulisti Elina Vähälä valloittaa maailmaa. -15 vuotta elämä on ollut sangen liikkuvaista ja viimeiset 10 vuotta erittäin liikkuvaista. -Tämmöstä tämä nyt on, soittajatytön elämä, mutta se tuntuu omimmalta. Ei ole muita vaihtoehtoja. -En tiedä, osaisinko elää tavallista elämää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua