Tiia Nurmilaakso
Yle
Joka viides annos päätyy roskiin - kouluissa, työpaikkaruokaloissa ja ravintoloissa. Vuodessa tästä kertyy kymmeniä miljoonia kiloja. Tutkijoilla on tähän megaluokan ongelmaan yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu: näytetään ihmisille, miten paljon he oikeasti heittävät ruokaa pois.
Turun klassillisen lukion opiskelijat haarukoivat perunoita ja nakkikastiketta. Meneillään on koeviikko, joten pian oppilaat jo jonottavat astianpalautukseen. Siellä he tyhjentävät lautasensa biojäteastiaan, joka kertoo lahjomattoman totuuden.
22 grammaa, 16 grammaa, 41 grammaa… Yksittäiset poisheitettävät määrät eivät ole suuria, mutta pienistä puroista syntyy iso virta. Lounaan loppupuolella lautasilta bioroskikseen heitetyn ruoan yhteenlaskettu määrä lähestyy 10 kiloa.
– Ei sitä yleensä tule mietittyä, että kuinka paljon se oikeasti on, vaikka tietää, että ruokaa menee hukkaan paljon, sanoo Klassillisen lukion abiturientti Paavo Harilainen.
– Miten se niin yhtäkkiä nouseekin se määrä, vaikka tuossa jonossa on mennyt ihan vain muutama ihminen, jatkaa abiturientti Maiju Heinonen.
Turun klassillisen lukion ruokala on yksi kuudesta pilottiravintolasta, joiden bioastiaan on asennettu vaaka. Se mittaa poisheitetyn ruoan gramman tarkkuudella. Vieressä oleva tabletti kertoo koruttomasti joka ikiselle syöjälle, kuinka paljon hän juuri heitti ruokaa roskiin.
– Haluamme nähdä, vaikuttaako tämä tieto ruokahävikin määrään. Ja uskon, että se tulee kyllä vaikuttamaan, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.
Kalleinta on lautaselta jäteastioihin päätyvä ruoka
Ravintoloissa ja ruokaloissa - eli ravitsemuspalveluissa - heitetään ruokaa roskiin vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa. Tämä on 160 miljoonaa annosta vuodessa - ja päivässä lähes 440 000 annosta!
Hävikkiä syntyy ketjun kaikissa osissa: valmistuksessa, linjastolta ja ruokailijoiden lautasilta.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat mitanneet kaikkea tätä ruokahävikkiä pilottiravintoloissa etukäteen jo useamman viikon ajan selvittääkseen ns. perustason. Nyt on käynnissä tutkimuksen toinen vaihe, jossa ruokahävikin määrä tehdään näkyväksi.
– Kun siinä tabletilla näkyy ne grammamäärät, niin kyllä sitä on alkanut itsekin miettiä sillee, että pitäisi heittää vähän vähemmän pois, sanoo abiturientti Ramzi El Geneidy.
Kolmasosa kaikista meidän tuottamista ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta.
Paitsi opiskelijoita, projektilla on tarkoitus herätellä myös henkilökuntaa, joka kirjaa ylös keittiön puolella, kuinka paljon valmistuksessa ja linjastosta tulee hävikkiä.
– Ravintolalle ruokahävikki on ennen kaikkea taloudellinen ongelma. Raaka-aineiden lisäksi puhutaan työkustannuksista, varastointikustannuksista ja valmistuskustannuksista. Mitä enemmän ruokahävikkiä, sitä kalliimmaksi se syöty ruokakin tavallaan tulee, sanoo hankekoordinaattori Leo Lahti Arkeasta.
– Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti kestämätöntä. Raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan, Silvennoinen lisää.
Hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 400 000 auton päästöistä
Suomessa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Ilmastovaikutuksiltaan se vastaa noin 400 000 auton vuosipäästöjä. Suurin osa siitä syntyy kotitalouksissa.
– Kolmasosa kaikista meidän tuottamista ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta ja neljäsosa kasvihuonekaasupäästöistä, Silvennoinen muistuttaa.
Esimerkiksi liha. Siinä on kuitenkin yksi eläin, joka on kuollut sen takia, että me voidaan vaan heittää se roskiin.
Yksi linjastoruokailun haasteista on yrittää etukäteen arvioida sitä, kuinka paljon syöjiä kunakin päivänä on. Iso osa hävikkiin menevästä ruoasta jää tarjoiluastioihin, koska ruokaa valmistetaan liikaa.
Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka kolmas yläkoululainen ja joka neljäs lukiolainen ei syö joka päivä koululounasta.
Koulujen ruokalistoihin on tehty muutoksia menekin mukaan ja inhokkiruokia on jätetty pois. Turussa ei tarjota enää muikkuja. Porvoossa lopetettiin kaaliruoat, Espoossa härkäpapu-perunavuoka ja Vantaalla pinaattikeitto.
Luonnonvarakeskuksen Circwaste-tutkimuksesta saadaan tuloksia ensi keväänä. Silloin selviää, tuntuuko oman ruokahävikin määrän näkeminen niin pahalta, että se saa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään.
– Kyllä tällä saadaan varmaan ihmiset ainakin ajattelemaan, jos ei muuta, uskoo abiturientti Atte Lehto.
– Esimerkiksi liha. Siinä on kuitenkin yksi eläin, joka on kuollut sen takia, että me voidaan vaan heittää se roskiin, lisää abiturientti Eveliina Korkeamäki.
