Hyppää pääsisältöön

160 miljoonaa ruoka-annosta lentää roskiin ravintoloissa ja ruokaloissa - nyt tähän on yksinkertainen ratkaisu: vaaka

Ruoan jämät ja haarukka lautasella
Ruoan jämät ja haarukka lautasella Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Joka viides annos päätyy roskiin - kouluissa, työpaikkaruokaloissa ja ravintoloissa. Vuodessa tästä kertyy kymmeniä miljoonia kiloja. Tutkijoilla on tähän megaluokan ongelmaan yksinkertaiselta kuulostava ratkaisu: näytetään ihmisille, miten paljon he oikeasti heittävät ruokaa pois.

Turun klassillisen lukion opiskelijat haarukoivat perunoita ja nakkikastiketta. Meneillään on koeviikko, joten pian oppilaat jo jonottavat astianpalautukseen. Siellä he tyhjentävät lautasensa biojäteastiaan, joka kertoo lahjomattoman totuuden.

22 grammaa, 16 grammaa, 41 grammaa… Yksittäiset poisheitettävät määrät eivät ole suuria, mutta pienistä puroista syntyy iso virta. Lounaan loppupuolella lautasilta bioroskikseen heitetyn ruoan yhteenlaskettu määrä lähestyy 10 kiloa.

– Ei sitä yleensä tule mietittyä, että kuinka paljon se oikeasti on, vaikka tietää, että ruokaa menee hukkaan paljon, sanoo Klassillisen lukion abiturientti Paavo Harilainen.

– Miten se niin yhtäkkiä nouseekin se määrä, vaikka tuossa jonossa on mennyt ihan vain muutama ihminen, jatkaa abiturientti Maiju Heinonen.

Turun klassillisen lukion ruokala on yksi kuudesta pilottiravintolasta, joiden bioastiaan on asennettu vaaka. Se mittaa poisheitetyn ruoan gramman tarkkuudella. Vieressä oleva tabletti kertoo koruttomasti joka ikiselle syöjälle, kuinka paljon hän juuri heitti ruokaa roskiin.

– Haluamme nähdä, vaikuttaako tämä tieto ruokahävikin määrään. Ja uskon, että se tulee kyllä vaikuttamaan, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.

Kalleinta on lautaselta jäteastioihin päätyvä ruoka

Ravintoloissa ja ruokaloissa - eli ravitsemuspalveluissa - heitetään ruokaa roskiin vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa. Tämä on 160 miljoonaa annosta vuodessa - ja päivässä lähes 440 000 annosta!

Hävikkiä syntyy ketjun kaikissa osissa: valmistuksessa, linjastolta ja ruokailijoiden lautasilta.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat mitanneet kaikkea tätä ruokahävikkiä pilottiravintoloissa etukäteen jo useamman viikon ajan selvittääkseen ns. perustason. Nyt on käynnissä tutkimuksen toinen vaihe, jossa ruokahävikin määrä tehdään näkyväksi.

– Kun siinä tabletilla näkyy ne grammamäärät, niin kyllä sitä on alkanut itsekin miettiä sillee, että pitäisi heittää vähän vähemmän pois, sanoo abiturientti Ramzi El Geneidy.

Kolmasosa kaikista meidän tuottamista ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta.― tutkija Kirsi Silvennoinen, Luonnonvarakeskus

Paitsi opiskelijoita, projektilla on tarkoitus herätellä myös henkilökuntaa, joka kirjaa ylös keittiön puolella, kuinka paljon valmistuksessa ja linjastosta tulee hävikkiä.

– Ravintolalle ruokahävikki on ennen kaikkea taloudellinen ongelma. Raaka-aineiden lisäksi puhutaan työkustannuksista, varastointikustannuksista ja valmistuskustannuksista. Mitä enemmän ruokahävikkiä, sitä kalliimmaksi se syöty ruokakin tavallaan tulee, sanoo hankekoordinaattori Leo Lahti Arkeasta.

– Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti kestämätöntä. Raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan, Silvennoinen lisää.

spagettia laitetaan lautaselta roskiin
spagettia laitetaan lautaselta roskiin Kuva: Shutterstock prisma studio

Hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 400 000 auton päästöistä

Suomessa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Ilmastovaikutuksiltaan se vastaa noin 400 000 auton vuosipäästöjä. Suurin osa siitä syntyy kotitalouksissa.

– Kolmasosa kaikista meidän tuottamista ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta ja neljäsosa kasvihuonekaasupäästöistä, Silvennoinen muistuttaa.

Esimerkiksi liha. Siinä on kuitenkin yksi eläin, joka on kuollut sen takia, että me voidaan vaan heittää se roskiin.― abiturientti Eveliina Korkeamäki

Yksi linjastoruokailun haasteista on yrittää etukäteen arvioida sitä, kuinka paljon syöjiä kunakin päivänä on. Iso osa hävikkiin menevästä ruoasta jää tarjoiluastioihin, koska ruokaa valmistetaan liikaa.

Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka kolmas yläkoululainen ja joka neljäs lukiolainen ei syö joka päivä koululounasta.

Koulujen ruokalistoihin on tehty muutoksia menekin mukaan ja inhokkiruokia on jätetty pois. Turussa ei tarjota enää muikkuja. Porvoossa lopetettiin kaaliruoat, Espoossa härkäpapu-perunavuoka ja Vantaalla pinaattikeitto.

Luonnonvarakeskuksen Circwaste-tutkimuksesta saadaan tuloksia ensi keväänä. Silloin selviää, tuntuuko oman ruokahävikin määrän näkeminen niin pahalta, että se saa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään.

– Kyllä tällä saadaan varmaan ihmiset ainakin ajattelemaan, jos ei muuta, uskoo abiturientti Atte Lehto.

– Esimerkiksi liha. Siinä on kuitenkin yksi eläin, joka on kuollut sen takia, että me voidaan vaan heittää se roskiin, lisää abiturientti Eveliina Korkeamäki.

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.