Hyppää pääsisältöön

En päättänyt ikinä ryhtyä muusikoksi - musiikki valitsi minut

50 vuotta musiikin ympäröimänä. Kesällä merkkipäiväänsä ystäviensä kanssa juhlinut Olli Mustonen haaveili lapsena, että hänestä tulisi isona eläinten tutkija. Hän sanoo kuitenkin olevansa onnellinen, että “musiikki valitsi hänet”.

Olli Mustonen on pianisti, säveltäjä ja kapellimestari, joka on elänyt musiikin keskellä oikeastaan koko elämänsä. Takana ovat kesällä vietetyt 50-vuotispäivät ja syksyllä Nurmijärven monitoimitalo Monikossa järjestetty juhlakonsertti. Muusikko myöntää olevansa tyytyväinen omaan ikäänsä ja elämäänsä.

- Musiikki on ollut elämässäni tärkeätä jo hyvin varhain, mutta ei suinkaan ainoa asia. Olen aina ollut kiinnostunut hyvin monista asioista. Ulkopuolisen silmin näytti varmaan itsestään selvältä, että ajaudun musiikin alalle, mutta itse en ajatellut sellaista lapsena.

Olli Mustonen metsäkävelyllä koiransa kanssa.
Olli pääsee takapihaltaan rehevään metsään kävelylle. Olli Mustonen metsäkävelyllä koiransa kanssa. Kuva: Raimo Uunila/Yle Olli Mustonen
Olli Mustonen vaimonsa Solen kanssa lampaita katsomassa.
Ollista ei tullut eläinten tutkijaa, mutta eläimet ovat hänelle tärkeitä. Lampaat laiduntavat kotipihalla. Ollin vieressä istuu vaimo Sole. Olli Mustonen vaimonsa Solen kanssa lampaita katsomassa. Kuva: Raimo Uunila/Yle Olli Mustonen,lammas,Sole Mustonen
Olli pelaa jalkapalloa poikansa kanssa.
Ollilla ja hänen pojallaan on yhteinen intohimo: jalkapallo. Olli pelaa jalkapalloa poikansa kanssa. Kuva: Raimo Uunila/Yle Olli Mustonen

Voiko musiikkiin kyllästyä?

Yksi lapsuuden haave oli eläinten tutkijan ammatti.

- En ikinä tehnyt mitään juhlallista päätöstä, että nyt rupean muusikoksi. Voisi sanoa, että ala valitsi minut. Olen siitä tietenkin onnellinen, sillä tämä on ihana ammatti, jossa olen saanut kohdata valtavan inspiroivia ihmisiä.

Voiko koko elämänsä musiikin parissa työskennellyt kyllästyä musiikkiin? Varmasti voi, mutta näin ei ole käynyt Olli Mustoselle.

- Eihän se niin mene, että kun on koko elämänsä jotakin tutkinut, niin se yhtäkkiä muuttuu tylsäksi. Se on vähän kuin sanoisi olleensa jo kerran metsässä eikä sen takia tarvitse sinne enää uudestaan mennä.

Olli työhuoneellaan sävellyksensä parissa.
Olli työhuoneellaan Kormun kartanolla sävellyksensä parissa. Olli työhuoneellaan sävellyksensä parissa. Kuva: Raimo Uunila/Yle Olli Mustonen

Minkälainen on suhde musiikkiin nyt?

Suhde musiikkiin myös luonnollisesti syventyy, kun ihminen kasvaa ja kehittyy.

- Ajattelen musiikista nykyään niin, että on joku kohta, mihin tulee valoa, ja sitten on pimeää. Valo on se, mitä me tietoisesti ymmärretään ja se pimeä on sitä, mitä me ei ymmärretä, vaikka se on kuitenkin olemassa. Voidaan ajatella, että kun tiedetään enemmän, niin valokeilan suuruus kasvaa.

Tietoisuuden kasvaessa myös mysteerin määrä kasvaa, selittää Olli Mustonen:

- Voisi ajatella, että valokeilan suuruus vähentää pimeän osuutta. Koko ajan on vähemmän ja vähemmän sitä mysteeriä. Minulle musiikki on kolmiulotteinen pallo, johon osuu valo - ja silloin, kun tietoisuus kasvaa, sen pallon koko kasvaa. Eli silloin tiedetään enemmän, mutta mysteerin määrä, senkin koko kasvaa. Erityisesti kasvavat valon ja varjon rajapinnat.


360-videolla Olli työskentelemässä

Säveltäminen alkoi lapsena Einojuhani Rautavaaran opissa

Eläinten tutkijaa Olli Mustosesta ei tullut, mutta luonto ja eläimet ovat pysyneet tärkeinä. Perhe asuu Hausjärvellä, Erkylän kartanon mailla. Siellä on luontevaa tarkkailla luontoa ja eri vuodenaikoja. Erityisen ihastunut Olli on Suomen kesään. Se onkin hyvää aikaa säveltää.

Säveltäminen alkoi jo pikkupoikana, ja 8-vuotiaana Olli tutustui säveltäjä Einojuhani Rautavaaraan. Hänestä oli hienoa olla Rautavaaran oppilas.

- Myöhemmässä vaiheessa, kun johdin joitain Rautavaaran teoksia, olin innokas painovirhepaholaisen metsästäjä. Kun oikolukee omia teoksia, oikolukee kaikkea. Saatoin laatia listoja viulukonsertosta ja muista orkesteriteoksista, että onko hän todellakin säveltänyt näin. Sieltä löytyi paljon asioita, joita sitten yhdessä korjattiin. Säveltäjänä tulee helposti sokeaksi painovirheille, kun niitä alitajuisesti korjaa päässään.

Olli Mustonen kuitenkin painottaa, että Rautavaaran musiikki ei käyttäydy kuin romahtava korttitalo.

- Kun yhden nuotin ottaa pois, sävellys ei todellakaan romahda kuin korttitalo. Sanoma - ja musiikin voima - siinä on niin vahva.

Olli huhuilee koiralleen metsässä.
Olli kotinsa lähimetsässä. Olli huhuilee koiralleen metsässä. Kuva: Raimo Uunila/Yle Olli Mustonen

Säveltäjä ei omista sävellyksiään - ne kehittyvät itsenäisiksi olioiksi

Vaikka säveltäminen on tärkeä osa Ollin muusikkoutta, voi se välillä olla myös tuskallista.

- Koen suurta vastuuta, että sävellys tuntuu oliolta, joka on pitänyt synnyttää. Samalla painaa vastuu siitä, että teos syntyy sellaiseksi kuin sen pitää olla.

Hän suhtautuu sävellyksiinsä kuin ne olisivat hänen lapsiaan. Idea on saatu Sibeliukselta.

- En omista sävellyksiäni. Niin kuin vanhempi ei omista lapsiaan, minäkään en omista sävellyksiäni. Samalla tavalla kuin lapset saattavat tehdä joitain asioita, mitä vanhemmat eivät voi hyväksyä, koen samaa sävellyksistäni.

Vertaistukea on hyvä olla säveltäjälläkin

Säveltäminen voi olla yksinäistä, joten kollegoiden tuki on tarpeellista.

- Noin kaksikymmentä vuotta sitten tutustuin Rodion Shtshedriniin, mielestäni aikamme suurimpaan venäläiseen säveltäjään. Hän ja hänen hiljattain edesmennyt vaimonsa balettitanssija Maija Plisetskaja ovat paitsi nerokkaita ja täysin ainutlaatuisia taiteilijoita, myös olleet minulle suoranainen linkki suureen venäläiseen kulttuuritraditioon.

Muutaman kerran vuodessa on hyvä tavata myös kotimaisia kollegoita.

- Harri Wessmanin, Mikko Nisulan ja Ilari Kailan kanssa olemme pyrkineet kokoontumaan muutaman kerran vuodessa esitelläksemme toisillemme viimeisimpiä sävellyksiämme ja keskustellaksemme yleisemminkin niin säveltämisestä, musiikista kuin muustakin. Olen kokenut kaiken tämän tavattoman tärkeänä ja inspiroivana.

Olli Mustonen 2-vuotiaana kotipihan lasten uima-altaassa.
"Kun katselen tätä kuvaa, muistan elävästi sen riemun, jonka koin joka kerta päästessäni veteen. Itse asiassa koen saman tunteen edelleen joka kerta päästessäni uimaan", Olli Mustonen kertoo. Hän on kuvassa 2-vuotias. Olli Mustonen 2-vuotiaana kotipihan lasten uima-altaassa. Kuva: Olli Mustosen kotialbumi Olli Mustonen

Muusikko Olli Mustonen

  • pianisti, säveltäjä, kapellimestari
  • syntynyt 1967 Helsingin mlk:ssa
  • asuu Hausjärvellä
  • perhe: aviopuoliso Sole Mustonen, oboisti sekä 7-vuotias poika
  • säveltänyt mm. 2 sinfoniaa, lukuisia muita orkesteriteoksia sekä kamarimusiikkia. Sävellysten kustantaja on saksalainen Schott
  • levyttänyt mm. Deccalle, RCAlle ja Ondinelle
  • esiintyy ympäri maailmaa, usein pianistin, kapellimestarin ja säveltäjän kolmoisroolissa
  • sisar cembalisti Elina Mustonen, isä Seppo Mustonen tilastotieteen emeritusprofessori ja harrastajaviulisti
  • aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana Ralf Gothónin, myöhemmin Eero Heinosen oppilaana
  • aloitti sävellysopinnot 9-vuotiaana opettajanaan Einojuhani Rautavaara
  • toimi Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuosina 1990-1992
  • rakastaa luontoa ja eläimiä



Nuori Olli Mustonen loisti Maj Lind -pianokilpailuissa vuonna 1982 - Muistele ja katso Elävän arkiston artikkeli

Kommentit
  • Chiaroscuro-kvartetin karheat tulkinnat tekevät vaikutuksen

    Chiaroscuro-kvartetin karheat tulkinnat tekevät vaikutuksen

    Vuonna 2005 perustettu Chiaroscuro-kvartetti (Alina Ibragimova ja Pablo Hernán Benedí, viulu, Emilie Hörnlund, alttoviulu, Claire Thirion, sello) on aiemmilla äänitteillään viihtynyt pitkälti wieniläisklassisen ohjelmiston parissa.

  • Langgaardin haltioitunutta kamarimusiikkia

    Langgaardin haltioitunutta kamarimusiikkia

    Rued Langgaardin (1893–1952) massiivisessa yli 400 teosta käsittävässä tuotannosta riittää halukkaille pöyhittävää vielä pitkäksi aikaa.

  • Tuttua ja tuntemattomampaa Coplandia

    Tuttua ja tuntemattomampaa Coplandia

    BBC:n filharmonisen orkesterin sekä kapellimestari John Wilsonin yhteistyö Aaron Coplandin (1900–1990) verraten laajan orkesterituotannon parissa jatkuu. Neljännessä julkaisussa huomio keskittyy erityisesti säveltäjän lähes neljänkymmenen minuutin kestoiseen kolmanteen sinfoniaan.