Hyppää pääsisältöön

Sotien aikana kirjoitettiin yli miljardi kirjettä: "Lähetän sulle tuhat kuumaa suudelmaa ja yhtä monta hellää syleilyä"

sotilas lukee kirjettä
sotilas lukee kirjettä Kuva: SA-kuvat, Creative Commons Kirjeet

Talvi-ja jatkosodan aikana kulki kenttäposti tiuhaan. Kaikkiaan rintamalta ja rintamalle lähetettiin sotien aikana peräti miljardi kirjettä. Kirjeissä kaivattiin, pelättiin, lohduteltiin ja suunniteltiin tulevaa.

Sota-ajan kirjeet olivat yllättävän arkisia. Näin kertoi muutaman vuoden takainen kirja Kirjeitä sodasta, jonka ovat toimittaneet Tampereen yliopiston tutkijat Seija-Leena Nevala-Nurmi, Ilari Taskinen ja Marko Tikka.

Kodin kuulumiset kulkivat rintamalle ja miehet ottivat kantaa lasten kasvatukseen.

Nyt on sitten kevättöiden aika koittanut. On meilläkin oltu jo pellolla töhettämässä, vaikkei vielä ole kylvetty. Nyt sitä onkin taas kiirettä, kun ei ole paljonkaan miehiä kylvölomalle laskettu.

Kirjeissä löytyy myös tunteen paloa. Pariskunnat rakastivat ja ikävöivät. Monissa miehissä etäisyys ja vaikea aika herättivät uinuvan runoililjan.

Kirjoittele sinäkin useasti, sillä on hauskaa saada aina lukea muutama rivi rakkaimmaltaan. Jospa minä nyt taas lopetan tämän ja lähetän sulle tuhatta kuumaa suudelmaa ja yhtä monta hellää syleilyä.
vanha kirje
vanha kirje kirjeet

Kovin ahdistavista kokemuksista rintamamiehet pääosin vaikenivat. Kotiväkeä ei haluttu huolestuttaa. Kuolemanpelosta ja ahdistuksesta miehet kirjoittivat enemmän vanhemmilleen kuin puolisoilleen.

Usein kirjeiden sävy oli ennemminkin rehvakas.

Tänäänkin nitistettiin tästä vasemmalle yksi pataljoona. Ja makaavat sen miehet vieläkin jäällä. Kyllähän kevätvirrat sitten huuhtelevat heidän maalliset tomunsa Vuoksessa ja Suvannossa.

Suurin kokoelma, noin 40 tuhatta sota-ajan kirjettä, löytyy Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistosta. Sieltä ovat myös tämän artikkelin kirjesitaatit.

Kirjeitä on myös Kansalllisarkistossa sekä kotiseutu-ja maakuntamuseoissa.


Korjaus 4.12. klo 14:40: Tiedot ovat peräisin Seija-Leena Nevala-Nurmen, Ilari Taskisen ja Marko Tikan kirjasta Kirjeitä sodasta, ei Taskisen väitöskirjasta kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin. Taskinen tekee parhaillaan aiheesta väitöstutkimusta.

kasa vanhoja kirjeitä
kasa vanhoja kirjeitä kirjeet
Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.