Hyppää pääsisältöön

Venäläisen luurangon taskusta löytyivät vaimon ja lasten valokuvat: "Sinä hetkenä tajusin, että vihollinenkin on ihminen"

Piirros, jossa sotilas ja luuranko kuusen alla.
Piirros, jossa sotilas ja luuranko kuusen alla. Kuva: Jarkko Vehniäinen historia,sota,sarjakuvataiteilijat

Setäni Helmer ei halunnut puhua sodasta, koska sen ajatteleminen teki hänet surulliseksi ja vihaiseksi. Yhden tarinan Helmer kuitenkin kertoi. Se tarina sai minut luomaan Sukupolvi. Nyt. -valoteoksen.

Kuten monet rintamalla olleet, setäni Helmer huusi unissaan yhä yli 80-vuotiaana. Muuten sota oli aihe, josta hän vaikeni.

Yhden kertomuksen Helmer minulle, veljenpojalleen silti kertoi. Tarinan siitä, miten hän vähän yli kaksikymmenvuotiaana havahtui siihen, ettei vastapuolella ole vihollinen vaan toinen, samanlainen ihminen.

Tiedusteluretkellä jossakin Itä-Karjalassa setäni oli mennyt sateen suojaan oksistaan maahan asti ulottuneen ison tiheän kuusen alle. Kuusen alla kuivassa oli kuitenkin jo toinen ihminen, venäläinen sotilas.

Sotilas istui puunrunkoa vasten sotilaspuku ja kaikki varusteet päällään. Kuolleena. Valkeana luurankona, samassa asennossa, johon hänkin oli kuusen alle lepoon asettunut. Luonto muurahaisineen oli ottanut kehon käyttöön ja jättänyt ihmisen rangan ja varusteet jäljelle.

Ilmeestä näki, että kokemus oli ollut ravisteleva.

Sotilaan rintataskusta löytyivät vaimon ja kahden lapset valokuvat ja miehen paperit.

“Katselin hiljaa niitä kuvia ja nimiä. Ymmärsin, ettei hän ollut vihollinen. Miehellä oli siellä jossain oma elämä ja perhe, joka turhaan odotti isää palaavaksi”, muistan sedän selittäneen.

Ilmeestä näki, että kokemus oli ollut ravisteleva.

Valtiot jatkoivat sotaa, setä tuhansien joukossa mukana. Syvärin torjuntataistelut olivat vielä edessä. Taisteleminen oli välttämätöntä, mutta liipasimen vetämisestä tuli sedälle yhä vastenmielisempää.

Joskus tilanteen saattoi hoitaa vahingoittamatta toista.

“Yhtäkkiä tiedusteluretkellä siinä polulla oli nuori venäläissotilas. Siitä näki heti, että se oli yllättynyt, ihan untuvikko. Ammuin sarjan ohi, se säikähti ja minä hyppäsin metsään”, Helmer selitti.

Setä selvisi sodasta, mutta ei vielä ääri-ilmiöistä.

Setä selvisi sodasta, mutta ei vielä ääri-ilmiöistä.

Helsingin Käpylän kirkkoherra vihki hänet sääntöjen vastaisesti avioon nuoren inkeriläissuomalaisen naisen kanssa. Vuonna 1948 he isäni avustuksella joutuivat yön yli pakenemaan pohjoisen kautta Ruotsiin. Valtiollinen poliisi olisi muuten ottanut hänen vaimonsa kiinni ja palauttanut Neuvostoliittoon.

Ruotsissa Helmer tuotekehitti sydänfilmilaitteita ja he elivät rauhassa loppuelämänsä 2000-luvun alkuun saakka.

Noista kokemuksista kasvoi setäni syvä vastenmielisyys kaikenlaista fanatismia kohtaan, oli se peräisin mistä suunnasta tahansa.

“Aina, kun jollakin on vain yksi asia mielessä, eikä se kuuntele mitään mitä muut puhuvat, pitää olla varuillaan”, sanoi setäni.

Opin häneltä ääriajattelun karttamisen ja koetan välittää tämän eteenpäin myös lapsilleni.

Millainen uhraus ja menetys sota olikaan.

Setä ei puhunut sodasta, mutta kamppaili sen aiheuttaman ristiriidan kanssa. Sodan välttämättömyydet, vääryydet ja kärsimykset eivät antaneet rauhaa.

Jotakin tästä ristiriitaisesta perinnöstä on siirtynyt minuunkin. Millainen uhraus ja menetys sota olikaan. Myös seuraaville sukupolville, joiden vanhempien ja isovanhempien mieliä sota oli piinannut.

Omakohtainen kokemus ja pysähtyminen sen äärelle, mitä meille on tapahtunut tekee vahvemmaksi. Tästä lähtökohdasta käsikirjoitin valoteoksen Sukupolvi. Nyt.

Sukupolvi. Nyt. on Ylen ja Helsingin kaupungin yhdessä toteuttama valoteos Töölönlahden puistossa Musiikkitalon kulmalla.
Teoksen avaavat 5.12. klo 15.30 Meeri Koutaniemi, Aku Louhimies ja Raimo Lång
Aukiolo päivittäin 5.12.2017 – 5.1.2018 klo 16-21 (ei 24.-25.12.) sekä 6.1. – 10.1.2018 klo 16-22.
Sukupolvi. Nyt. -teoksen nimien virta Yle Areenassa 5.12. klo 16 alkaen ja Yle TV1:ssä 6.12. klo 01.20 alkaen.
Rintamalla olleen sukulaisesi tai lähimmäisesi voit käydä lisäämässä digitaaliseen arkistoon palvelussa sotapolku.fi, josta suurin osa teoksessa olevista nimistä on peräisin.

Teoksen herättämiä ajatuksia ja muistoja voi jakaa hashtageillä #sukupolvinyt #valohaaste.

  • Ylihuomisen varalta

    Ranskalainen kansantalousteoreetikko Jacques Attali

    “Sivistyksemme on vain ohut jääpeite kaaoksen meren yllä,” on sanonut tunnettu saksalainen elokuvaohjaaja Werner Herzog. Näitä sanoja ei ranskalainen Jacques Attali, jonka ajatuksia tässä esittelen, ole lausunut ääneen, mutta hänen muutama kuukausi sitten ilmestynyt teoksensa “Vivement après-demain!” eli “Ylihuomisen varalta” kuvaa aika tarkkaan sen kaaoksen meren, mihin Werner Herzog viittaa.

  • Riku Rantala: “Olen huolissani siitä, miten kevyesti suhtaudutaan sotaan ja sankaruuteen”

    Sotaa ei saa liikaa glorifioida, sanoo Riku Rantala.

    Docventuresista ja Madventuresista tuttu Riku Rantala käveli "Sukupolvi. Nyt." -valoteoksen läpi. Teos herätti hänessä toiveen, että sodan muisteleminen ei muuttuisi sodan glorifioinniksi. Se saattaisi kääntyä itseään vastaan, ja saada meidät unohtamaan sen, mikä tuska, kauhu ja kärsimys näissä tapahtumissa on aina mukana, pohtii Rantala.

  • Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä

    Iranilaisen taloustieteilijä Saeed Laylazin näkemyksiä

    Iran on läsnä sotilaallisesti Syyriassa ja Irakissa. Myös Iranin läheinen liittolainen, libanonilainen sotilaallis-poliittinen voima Hezbollah sotii Syyriassa, mutta senkin varat tulevat Iranista. Näin Iran vaikuttaa vahvasti noihin kolmeen maahan, mutta sen lisäksi se rahoittaa Jemenin huteja.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta

  • Ylihuomisen varalta

    Ranskalainen kansantalousteoreetikko Jacques Attali

    “Sivistyksemme on vain ohut jääpeite kaaoksen meren yllä,” on sanonut tunnettu saksalainen elokuvaohjaaja Werner Herzog. Näitä sanoja ei ranskalainen Jacques Attali, jonka ajatuksia tässä esittelen, ole lausunut ääneen, mutta hänen muutama kuukausi sitten ilmestynyt teoksensa “Vivement après-demain!” eli “Ylihuomisen varalta” kuvaa aika tarkkaan sen kaaoksen meren, mihin Werner Herzog viittaa.

  • Riku Rantala: “Olen huolissani siitä, miten kevyesti suhtaudutaan sotaan ja sankaruuteen”

    Sotaa ei saa liikaa glorifioida, sanoo Riku Rantala.

    Docventuresista ja Madventuresista tuttu Riku Rantala käveli "Sukupolvi. Nyt." -valoteoksen läpi. Teos herätti hänessä toiveen, että sodan muisteleminen ei muuttuisi sodan glorifioinniksi. Se saattaisi kääntyä itseään vastaan, ja saada meidät unohtamaan sen, mikä tuska, kauhu ja kärsimys näissä tapahtumissa on aina mukana, pohtii Rantala.

  • Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä

    Iranilaisen taloustieteilijä Saeed Laylazin näkemyksiä

    Iran on läsnä sotilaallisesti Syyriassa ja Irakissa. Myös Iranin läheinen liittolainen, libanonilainen sotilaallis-poliittinen voima Hezbollah sotii Syyriassa, mutta senkin varat tulevat Iranista. Näin Iran vaikuttaa vahvasti noihin kolmeen maahan, mutta sen lisäksi se rahoittaa Jemenin huteja.

  • Macron Bonaparte

    Emmanuel Macronin napoleanilainen nousu valtaan

    Jean-Dominique Merchet'n essee on arvokas lisä kirjakauppojen notkuvilla hyllyillä olevien Emmanuel Macronin poliittisesta pommista kertovien kirjojen joukossa. Yksinkertaisesti reilun satasivuisen teoksen aihe on se 'jokin' tai ne 'jotkut' Macronin nousun elemenit, jotka ovat kuin itseään Bonapartea.

  • Taloustieteilijä tien päällä

    Jean Drèzen näkemyksiä kehitystaloudesta

    ”Ranchin yliopistossa sijaitsevan toimistoni kulman takana on leveä kaupunkiin johtava valtakatu. Jos menet kadulle ennen auringonnousua näet jotain, jota et unohda koskaan: satoja nuoria miehiä työntämässä polkupyöriä, joihin on lastattu yli 200 kiloa salakuljetettua kivihiiltä.

  • Kuinka Saksa aikoo hyvittää hererojen kansanmurhan?

    Namibialaisen politiikantutkijan Henning Melberin ajatuksia.

    Namibian saksankieliseen vähemmistöön kuuluva politiikantutkija Henning Melber kirjoittaa New African -lehden julkaisemassa artikkelissa Saksan Lounais-Afrikan siirtomaan eli nykyisen Namibian tapahtumista viime vuosisadan alussa. Saksalaiset sotilaat ja kiväärein varustautuneet uudisasukkaat olivat vallanneet yhä enemmän maita alueella ennestään asuneelta herero-kansalta.

  • Ääniä suuren utopian raunioilta

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin näkemyksiä

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto.

  • Andamaanien saariston alkuasukkaiden elämästä

    Intialaisen antropologin T.N. Panditin muistelmia

    Intialainen antropologi T.N. Pandit on kotoisin Pohjois-Intiasta Kashmirista. Hänen ihonsa on hyvin vaalea Intian monipuolisessa värikirjossa ja hän on kookas. Amerikkalainen toimittaja Ellen Barry aloittaa Panditista viime toukokuussa New York Timesin kansainvälisessä painoksessa julkaisemassa artikkelinsa: ” 82-vuotias intialainen antropologi T.N.

  • Hengähdystauko.

    Ruotsin pakolaispolitiikan täyskäännös vuonna 2015.

    Åsa Romson yritti pidätellä kyyneleitä samaan aikaan kuin Stefan Löfven selitti happaman näköisenä, että ruotsalainen pakolaispolitiikka tarvitsee hengähdystauon. Että muutosten tavoitteena on vähentää pakolaissiirtolaisuutta. Pakolaislainsäädäntö laskettaisiin absoluuttiseen minimitasoon.

  • Kun eliitti kilpailee vaalivoitosta

    Kenian vaikea tilanne Willy Mutungan kertomana

    ”Kenian eliitin täytyy aikuistua ja luopua pinnallisista draamoistaan. Heidän tulisi kyetä katsomaan nenäänsä pidemmälle ja ymmärtää, että heidän poliittisella teatterillaan on kauaskantoiset vaikutukset, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä. Mutta miljoonan dollarin kysymys kuuluu: kykenevätkö he koskaan aikuistumaan?