Saatamme usein ajatella, että jokaisella tulisi olla "parisuhde ja 50 hyvää ystävää". Olennaisinta ei kuitenkaan ole ihmissuhteiden määrä tai muoto, vaan yhteys ja kuuluminen: jokainen tarvitsisi lähelleen vähintään yhden hyväntahtoisen ihmisen, ja jokaiselle on tärkeää saada kuulua johonkin ryhmään. Ulkopuolisuuden tunne on yksi kipeimmistä tunteista, mitä ihminen voi kokea.
Ihminen pyrkii miellyttämään, jotta hänestä tykättäisiin. Sillä "jos minusta tykätään, saan suuremmalla todennäköisyydellä pysyä siinä ryhmässä, johon kuulun". Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve saada kuulua – johonkin tai jollekin. Tästä johtuen ihminen tekee tietoisesti ja tiedostamattaan monenlaista varmistaakseen paikkansa.
Jokainen meistä kasvaa ja muuttuu elämän aikana monella tavalla. Ja lähipiirimme reagoi näihin muuttumisiin – tai vaikkapa elintapamuutoksiin – monin tavoin. Löytyy tukijoita ja kriitikoita. Tarkastellaanpa vähän lähipiiriämme ja sen laatua liikennevaloharjoituksen kautta.
Liikennevaloharjoitus – vihreät ihmiset voimavarana
Harjoituksessa tutkailet elämäsi ihmisiä ja heidän suhtautumistaan sinuun, erityisesti kun poikkeat normista. Aloitetaan väristä vihreä. Vihreät ihmiset ovat elämäsi voimavara. Nämä ihmiset tukevat sinua ja sinuuttasi juuri sellaisena kuin se kulloinkin on. Saat olla suuri tai pieni.
Vihreiden ihmisten seurassa on helppo ja hyvä olla, eikä sitä itse asiassa tule edes ajatelleeksi. Jälkikäteen voit usein huomata, että tekipä näkeminen tai yhdessä oleminen hyvää. Lisäksi vihreä ihminen tukee, kun tahdot kokeilla jotain tai kun haluat hyvinvointia myös itsellesi, sillä tällainen ihminen on hyväntahtoinen.
Kuka sinulle on vihreä ihminen? Kuka tukee sinua sinun näköisessä elämässä?
Punaiset ihmiset eivät tue sinua – keltaiset ovat neutraaleja
Punaiset ihmiset ovat energiasyöppöjä ja itsetunnon nakertajia. He eivät tykkää persoonannäköisestä elämästä – eivät ainakaan toisen.
Näitä ihmisiä meillä on monesta syystä: he voivat olla naapureita, kavereita, sukulaisia, työkavereita. On ihan mahdollista, että ystävänäkin on tällainen ihminen, mutta usein tämän punaisuuden huomattuamme etäännymme ajan kanssa luonnostamme. Ainakin, mikäli suhde ei muuta laatuaan.
Punainen ihminen nimittäin vie energiaa ja yrittää muuttaa sinua haluamallaan tavalla. Hän saattaa näennäisesti ilahtua jostain asiastasi, mutta usein hänen elämäntapansa on oikea(mpi). Tai sitten punainen voi olla punainen siksi, että vaan rehellisesti olette hyvin erilaiset, joten ymmärtäminen ja yhteys on työlästä. Joka tapauksessa punainen harvoin tukee elämääsi ja muutoksia siinä, olipa se sitten kyvyttömyydestä tai arvoista kiinni.
Keltaiset ihmiset jäävät vihreiden ja punaisten väliin. He eivät vie eivätkä liioin tuo sinulle mitään. Toisinaan joku voi olla myös vihreä, jos ollaan lyhyt aika yhdessä, mutta viikko yhdessä näyttääkin jo ihmisessä toista väriä.
Hyvinvoinnin ja muutoksen tuen kannalta olennaisinta on tunnistaa vihreät ja punaiset. Erityisesti raskaassa elämänvaiheessa tai muutoksen alkuvaiheessa kannattaa lähelleen saada vihreä tai vihreitä eli hyväntahtoisia ihmisiä. Tällöin ei edes jää tilaa muutosta vastustaville energiasyöpöille. Tasapainon palauttaminen ja hyvinvoinnin lisääminen vaatii voimia. Ja yksi käyttämätön voimavara on tällainen hyväntahtoinen ihminen lähellä. Elämässä ei kuulu selvitä yksin.
Oletko puolisollesi punainen vai vihreä ihminen?
Parisuhteessa kumman tahansa yksilön mikä tahansa muutos on kiinnostava kohta.
Muutos resonoi meissä aina jotenkin. Ihmisen mieli perustuu ennakoitavuuteen, joten muutos edellyttää jäsentämistä ja sopeutumista, hyväksymistä tai hylkäämistä.
Oletko koskaan huomannut, millainen voimavara tai sen viejä olet suhteessasi toiselle?
Otetaan tarkasteluun esimerkiksi puolisosi hyvinvoinnin ja elintapojen muutos. Aktivoiko puolisosi hyvinvointi ja siitä hänelle seuraava tyytyväisyys sinussa kateutta vaiko ilahtumista? Molemmat reaktiot ovat hyvin ymmärrettäviä ja huomaamisen arvoisia.
Kateus on oikeasti hyvä mahdollisuus ymmärtää, mitä itse tarvitsemme, joten sitä ei kannata piilottaa. Kateuden äärelle voi pysähtyä ja kuunnella sen viestiä. Oman tarpeen havaitseminen on vapauttavaa ja voi auttaa itseä.
Kun puoliso muuttaa elintapojaan tai itse asiassa opettelee niitä, on toisen tuki erityisen tärkeä voimavara. Oppimisesta tiedetään, että ihminen oppii parhaiten juuri hyväntahoisessa ympäristössä. Muutos on aina kuukausien tai vuosien tutkailua eli oppimista. Oletko tukija vai terroristi?
Puolison ABC - kuinka olla olla tukena elämänmuutosta läpi käyvälle puolisolle?
Kuuntele, kysy, kannusta.
A) Kuuntele
Kun ihminen lähtee muuttamaan elintapojaan ja elämäänsä, puhuminen auttaa. Kuunteleva puoliso tukee ajattelun ja asioiden järjestämistä – kuuntelemalla.
B) Kysy
Jos et hahmota, mitä tai miksi ympärilläsi tapahtuu muutoksia, kysy. Helposti tulkitsemme ja kommentoimme tavalla, joka ei tue toisen muutosta, vaan pahoittaa toisen mielen turhaan. Hyväntahtoinen kysymys toimii aina.
C) Kannusta
Onko mitään ihanampaa kuin puoliso, joka tahtoo voida paremmin. Kaikki muutos ei kuitenkaan ole helppoa. Tue puolison muutosta. Sano, katso ja kosketa lämmöllä. Se on aurinko harmaan talven keskelle. Pieni on suurta!
Vihreäksi verhoutunut paljastui punaiseksi
Jokainen tiedämme, että kun ihminen muuttaa tai tutkii elintapojaan, saa siitä kuulla loputtomiin. Mutta miksi? Kuka antaa oikeuden ja vastuun kritisoida toisen haurasta ja haparoivaa itseymmärryksen kohtaa?!
Joskus elämä yllättää ystävän muodossa kipeästi tällaisessa hetkessä. Kun ihminen vuosien kipujen ja havaintojen pohjalta jossain kohtaa saa raavittua voimia lähteä elämään enemmän itsensä näköistä elämää tai hyvinvointia myös itselle, saattaa juuri ystävästä kuoriutua uusi puoli.
Hyvinvoinnin lisääntyminen ihmisessä saattaa yllättäen aktivoida voimakkaan kateuden läheisessä ihmisessä. Kun ajattelit, että läheinen tukee ’no matter what’, kuoriutuukin hänestä muutostasi vähättelevä ilonpilaaja. Tällainen tuntuu ja saa tuntua pahalta.
Usein juuri kasvu paljastaa ihmissuhteiden värit ja sävyt. Ei laulussa turhaan lauleta: ”Anna meren se selvittää..” Onneksi kuitenkin vielä useammin käy niin, että persoonannäköisyys elämässä tuo aivan uusia, ihania ihmisiä elämään, joka iässä.
Mitä jos ei ole yhtään vihreää ihmistä?
Kuten alussa todettiin, ihmiselle on tärkeää saada kuulua. Ulkopuolisuuden tunne on yksi kipeimmistä tunteista, mitä ihminen voi kokea. Ja jokainen meistä on joskus kokenut sitä.
On mahdollista, että meillä on elämässä tilanne, että lähellä ei ole yhtään hyväntahtoista ihmistä. Miten silloin selviää mistään? Mistä silloin saa tukea elämäänsä tai hyvinvointiinsa? Esimerkiksi Vaakakapina sekä Facebookissa Jenny ja läskimyytinmurtajat -ryhmä ovat poikkeuksellinen näyttö siitä, että hyväntahtoinen tuki toimii montaa kautta.
Saatamme usein ajatella, että kaikilla tulee olla parisuhde ja 50 hyvää ystävää. Olennaisinta ei ole määrä tai muoto, vaan yhteys ja kuuluminen. Jokainen tarvitsee vähintään yhden hyväntahtoisen ihmisen. Olen todellakin joka kerta kosketetun surullinen, kun kuulen, että ihmisellä ei ole yhtään ihmistä elämässään. Ihminen saa kaivata ihmistä. Onneksi (kiitos somenkin!) nykyään on mahdollista lähteä löytämään hyväntahtoisia vertaisiaan.
Jos olet yksinäinen, älä tyydy siihen. Olet kuulumisen arvoinen. Puhu tarpeesta jollekin tai jonnekin, lähde juttuihin mukaan.
Uskon, että suurimmalla osalla meistä on vielä paljon opittavaa omassa tarvitsevuudessa. Uskon, että meille jokaiselle on mahdollista löytää vihreä ihminen. Voimme jokainen vaikuttaa siihen, että ulkopuolisuus ja sen tunne vähenee maailmassa. Hyväntahtoisuudella tekee ihmeitä! Se luo yhteyden, tarjoaa kutsun kuulumiseen.
