Hyppää pääsisältöön

Sami Koivisto: Suomi syntyi vuorovaikutuksesta – kuinka puhumme asiaa nyt ja tulevaisuudessa?

Sami Koivisto katsoo kohti ja hymyilee, kuvassa lukee "Yle-tyyppi"
Sami Koivisto katsoo kohti ja hymyilee, kuvassa lukee "Yle-tyyppi" Kuva: Jussi Nahkuri / Yle blogit,vuorovaikutuspäällikkö

Suomalaiset rakastavat herrojen ja kansan kohtaamisia, koska niistä koko Suomi on syntynyt. Miten löytäisimme someaikana tien tulevaisuuden asiakeskusteluihin?

Harmittaako, ettei tänäkään vuonna tullut kutsua Linnaan?

Jos harmittaa, voit aina lohduttautua sillä, että kutsutuilla on aina se mahdollisuus, että heidät tullaan muistamaan parhaiten siitä, että he astuivat edellä kulkeneen laahukselle.

Naurattaako ajatus siitä, että Suomen katsotuin tv-ohjelma on vuodesta toiseen se, jossa ihmiset kättelevät presidenttiä Linnan juhlissa?

Jos vastasit kyllä, olet suomalaisuuden ytimessä. Eihän parempaa viihdettä voi olla, kuin oikeasti ylevät juhlat, joissa herrat saattavat mokailla ja narrit ottavat heidän paikkansa parrasvaloissa, kaiken kansan katseen alla.

Luultavasti presidentin kättely kiinnostaa suomalaisia kuitenkin erityisesti siksi, koska kättely on saunan ohella suomalaisten arvokkain rituaali. Molemmat rituaalit ovat niin tärkeitä siksi, että niissä on kysymys tasa-arvoisesta ihmiskohtaamisesta.

Sen hetken kun kätesi on toisen kädessä tai kun istut alasti saunan lauteilla, sinun taustallasi ja omaisuudellasi ei ole merkitystä. Olet tasa-arvoisessa vuorovaikutustilanteessa.

Kättelyä suositummaksi Ylen välittämäksi osuudeksi Linnan juhlista voisi muodostua ainoastaan se, jossa presidentti lämmittäisi vierailleen saunan. Se olisi muiden kuin suomalaisten mielestä oikeasti outoa.

Itsenäinen Suomi syntyi kaipuusta vapaaseen sanaan

Suomen ainutlaatuinen identiteetti on syntynyt erilaisten ihmisten vuorovaikutuksesta. Suomen laittoivat alulle paitsi eri heimoihin kuuluneet suomalaiset ja sen saloja ja seutuja jo ennen suomalaisia asuttaneet saamelaiset, myös Suomen alueelle asettuneet vieraskieliset maahanmuuttajat.

Suomea asuttaneiden erilaisten ihmisten yhteensovittaminen ei ole ollut yksinkertaista. Osa varhaisista maahanmuuttajista on asettunut uusille kotiseuduilleen valloittajien käskystä. Sotia on historian kuluessa paettu lukuisia kertoja, Suomesta ja Suomeen.

Itsenäinen Suomi syntyi kaipuusta vapaaseen sanaan ja sivistykseen. Teoista, joilla koottiin Suomelle kulttuurin keinoin yhteinen identiteetti.

Nykyään vihapuheesta ja somekohuista puhutaan usein sillä olettamalla, että kansan käytöstavat ja sivistystaso olisivat rapautuneet. Unohdetaan, että niinäkin aikoina, jolloin sana ei ole ollut yhtä vapaa kuin nykyään, kansa on napissut. Usein ihan aiheesta.

Jos some olisi keksitty 1960-luvulla, Irwinin levyjä ei ehkä olisi koskaan kielletty. Hannu Salaman Juhannustansseista ei varmaankaan olisi tullut jumalanpilkkatuomiota, koska eduskuntakyselyn aiheesta tehnyt kansanedustaja olisi saanut someraivon niskaansa. Neuvostoliitto olisi kaatunut Prahan kevääseen ja Suomi liittynyt EEC:hen jo 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Olisiko suomettumista koskaan syntynyt?

Edellä mainitut spekulaatiot eivät ensisijaisesti kerro somen vaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen voimasta. Mitä paremmat keinot erilaisilla yhteisöillä ja yhteiskunnilla on digitaaliseen vuorovaikutukseen, sitä enemmän vuorovaikutuksella voidaan muuttaa maailmaa.

Laadukas digitaalinen vuorovaikutus voi estää väärinkäsityksiä

Some nosti napinat esiin, mutta totuutta some ei kerro, vaikka onkin totuuden kertojia pullollaan. Somessa jokaisella on oma totuutensa. Sen vuoksi some on niin oiva väline kokemusperäisen luottamuksen synnyttämiseen. Ihmisten käsitys totuudesta ei synny pelkästään faktoista. Someaika korostaa dialogia, jonka kautta kokemus luottamuksesta syntyy, jos on syntyäkseen. Aikainen lintu nappaa somessa luottamuksen.

Suomi, jos jokin, on sellainen maa, jonka kannattaisi profiloitua mahdollisimman tehokkaan kansallisen tason digitaalisen vuorovaikutuksen tyyssijaksi. Meillä on pitkät välimatkat, mutta suuri osa fyysisistä työpaikoista yhdellä maan äärilaidalla. Meillä on haastava, mutta kotona tapahtuvaa työtä tukeva ilmasto. Meillä on hyvin koulutettu, digiasioista innostunut kansa, joka arvostaa luotettavaa tiedonvälitystä.

Disinformaation ja väärinkäsitysten vastapainoksi tarvitsemme sellaista kansallisen tason digitaalista vuorovaikutusta, jossa kuulemme ja näemme toisemme. Pelkästä tekstistä on vaikeaa erottaa puheen eri sävyjä. Kun emme voi virtuaalisestikaan puristaa toistemme kättä, kehollisen viestinnän näkeminen estäisi merkittävän osan niistä väärinkäsityksistä, joista someraivo syntyy.

Suomen viranomaiset ja tutkijat tiedostavat someen liittyvän voiman ja vastuut. Suomessa on oma vapaa, toimiva, tutkitusti luotettu ja luotettava media, joka tekee päivittäin töitä sen eteen, että kansalaisten luottamus faktapohjaiseen tietoon säilyy. Esimerkiksi suomalaisten luottamus Yleen on korkealla tasolla, Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen mukaan 80 prosenttia vastaajista luottaa Yleen erittäin paljon tai melko paljon.

Voisivatko Suomen julkiset toimijat luoda yhdessä vihapuheesta, valeuutisista ja trollaamisesta vapaan, asiakeskusteluun keskittyvän kansallisen tason vuorovaikutusalustan?

Sananvapauden ja siitä syntyneen satavuotiaan Suomen kunniaksi.

Sami Koivisto
yleisövuorovaikutuksen päällikkö

Näin tavoitat Yle-tyypin:

Tämä on Yle-tyypin blogi, jonka yhteydessä keskustellaan avoimesti Ylestä, journalismista ja siitä, mistä te haluatte, hyvät lukijat.

Somessa pääset seuraani esimerkiksi Twitter-tilillä @samipkoivisto ja tunnisteella #yletyyppi.
Sähköpostitse tavoitat minut sami.koivisto@yle.fi.
Kirjeen voit lähettää osoitteeseen Sami Koivisto, PL 3, 00024 Yleisradio.

Kommentointi sulkeutuu 05.01.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua