Hyppää pääsisältöön

Huoltoaseman levyhyllyssä nököttäisi tällainen “klassinen”

Nappaa menestynyt melodia ja laita se lentoon pienellä potkulla takamukseen. Tätä vuosisataista menestyskaavaa yrittää tavallaan noudattaa myös viulisti Liisa Makkonen, jonka konserttiprojekti suomalaisten suosikkimelodioiden parissa on nyt ikuistunut levyksi. Vaikkei kolmivarttinen ole ajatuksena mikään maraton, se on tässä tapauksessa puuduttava sellainen.

Liisa Makkosen levyn kansikuva.
Liisa Makkosen levyn kansikuva. viulu

Albumi on arvatenkin alle sen tason, miten hyvin Makkonen ilahduttaa konserttiyleisöään näillä samoilla improvisaatiosovituksillaan Sibeliuksen, Kuulan, Merikannon ja Kasken lauluista. Haluan uskoa hyvään, ja siksipä sanonkin, että nykyään Vaasan kaupunginorkesterissa työskentelevä viulisti antaa varmasti elämyksiä sooloviulutulkinnoillaan.

Melodiasoittimen rujosta yksinäisyydestä ja Makkosen käyttämästä affektien laajuudesta sikiää nytkin intiimi kokemus, joka kuitenkin samalla johdattelee ajatuksia materiaalin syntyhistoriaan eli kansallisromantiikan ajan Suomeen. Soitin laulaa, kansa muistaa, kiitos perinteikkyydestä seisoo.

Levy mainostaa itseään kansallisen heräämisen ajan Suomen pakettina, mutta itse asiassa termin olisi voinut säästää sen totuudellisempaan käyttöön, koska nyt ei liikuta erityisemmin 1800-luvulla. Ajassa elämisessä onkin albumin heikkous: siinä on improvisaatiolähtökohdasta huolimatta yltiövarovainen suhde lähdemateriaaliin. Melodiat saavat paloa, mutta artistin oman monon painojälkeä uupuu.

Kun en muilla tavoin varsinaisesti keksi tälle levylle sen olemassaolon syytä, hahmottelenpa skenaarion Makkosen ja hänen suunnittelupartnerinsa, tuottaja Matti Makkosen ratkaisujen taakse. Huomaan, että albumin graafisessa suunnittelussa ei ole sen koommin yritetty aikamatkustaa patinoituneesta kauas kuin että oltaisiin laatustandardien suhteen 2010-luvullakaan. On ehkä tahallaan haluttu päästä huoltoaseman pahviseen levyhyllyyn, pehmeäksi klassiseksi, joka ei loukkaa ketään. Kansallisromanttisuus olisi jo siinä kohtaa jotakin todella kaunista ja samalla aivan täyttä kitcshiä.

Korostan vielä, että tällainen tekele on taatusti artistille sydämen asia, ja vastaava konsertti taas monelle ilo.

“Sydämeni laulut.” Improvisaatiolähtöisiä sovituksia Jean Sibeliuksen, Toivo Kuulan, Oskar Merikannon ja Heino Kasken lauluista. - Liisa Makkonen, viulu. (Nova Records, NRECD-18)

Kuuntele suomalaisen musiikin päivän Uudet levyt 8.12.2017, toimittajana Tatu Tamminen

  • Olisiko yhteiskunta ilman musiikkia mahdollinen?

    Säveltäjä Magnus Lindberg on suomalainen kosmopoliitti

    Ensi kesänä 60-vuotispäiväänsä viettävä Magnus Lindberg syttyy edelleen säveltämisestä. Nuoruusvuosina häntä kiehtoi meteli, nyt yhä enemmän hiljaisuus. Täysin musiikiton yhteiskunta olisi aika eri näköinen, Lindberg toteaa Musiikin voiman haastattelussa.

  • Kantapöydän opiskelijatreffeillä Duo Uimonen/Lorenzen

    Tutusti Emmi Uimoseen ja Troels Lorenzeniin!

    Piano-harmonikkaduo Emmi Uimonen ja Troels Lorenzen syntyi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Savonlinnasta kotosin oleva Emmi ja Suomeen opiskelijavaihtoon tullut Troels havaitsivat omaavansa saman suhtautumisen musiikkiin. Duon ensimmäinen levy on jo ilmestynyt.

  • Sopraano Minna-Leena Lahti: "Lukiossa teimme retken Kansallisoopperaan. Silloin ajattelin että tuonne on pakko päästä!"

    Tutustu Sibelius-Akatemian oopperaluokan opiskelijaan.

    Jos kaikki menee hyvin, on Minna-Leena Lahdella kahden vuoden kuluttua kädessään paperi, jota hän on aina halunnut. Hän valmistuu oopperalaulajaksi! Takanaan Minna-Leenalla on laaja kirjo harrastuksia ja opintoja, löytyy kirjoittamista, soittamista, balettia ja laulamista. Mutta oikea intohimo on kuitenkin ooppera. Kuka? Olen Minna-Leena Lahti, Erkkilä omaa sukua.

  • Päävierailijakapellimestariksi 21-vuotiaana

    Oopperan lapsikuoro antoi kimmokkeen kapellimestarin uralle

    Kapellimestari Klaus Mäkelä on juuri allekirjoittanut päävierailijasopimuksen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kiireinen kapellimestari törmäsi musiikin voimaan jo lapsena.