Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä

Iran on läsnä sotilaallisesti Syyriassa ja Irakissa. Myös Iranin läheinen liittolainen, libanonilainen sotilaallis-poliittinen voima Hezbollah sotii Syyriassa, mutta senkin varat tulevat Iranista. Näin Iran vaikuttaa vahvasti noihin kolmeen maahan, mutta sen lisäksi se rahoittaa Jemenin huteja.
Iranilainen taloustieteilijä, toimittaja ja uudistajiin kuuluva poliitikko Saeed Laylaz ei kiellä yhtään Iranin ja sen liittolaisten sotilaallisesta toimintaa useilla Lähi-idän näyttämöille, mutta hän selittää, mistä se johtuu. Haastattelin Leylazia Teheranissa lokakuussa 2017.

Liisa Liimatainen silmälasipäinen nainen kädet vähän levällään Liisa Liimatainen

"Me tiedämme erittäin hyvin mitä sota merkitsee. Miksi me taistelemme Syyriassa Välimeren rannikolla? Siksi että tiedämme miten tuhoisa voisi olla sota meidän omilla rajoillamme."

Pian vuonna helmikuussa 1979 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen alkoi kahdeksan vuotta kestänyt Iranin ja Irakin sota, jossa Yhdysvallat tuki Saddam Husseinin johtamaa Irakia, jonka lentokoneet pommittivat Irania vuosien ajan.
Tänään Iran osallistuu sotiin kaukana Iranista, jotta sotaa ei käytäisi Iranissa. Mitä te tuolla tarkoitatte?

"Iranin poliittinen käyttäytyminen Lähi-idässä ja koko maailmassa johtuu täysin Yhdysvaltain suhtautumisesta Iraniin. Koska Yhdysvallat pyrkii horjuttamaan Iranin valtiota, Iran reagoi siihen. Jos Yhdysvallat pitää meitä pahuuden akselina niin kuin aikaisempi presidentti George W. Bush ilmoitti, meidän on tietenkin luotava meitä suojeleva geopoliittinen kilpi. Ja se ei voi olla mitään vähempää kuin atomipommi. Tästä syystä minusta Iranin atomiaseohjelma oli oikeutettu ja kuuluin sen tukijoihin."

Saeed Laylaz oli presidentti Mohammad Khatamin neuvonantaja tämän valtakautena. Vuoden 2009 presidentin vaalien aikana hän toimi uudistajia edustavan presidenttiehdokkaan Mir Hossein Musavin neuvonantaja.
Muistettakoon, että vuoden 2009 presidenttivaalit voitti konservatiivien populistinen ehdokas Mahmoud Ahmadinejad, mutta vaalipetoksena pidetty tulos sai aikaan mahtavan protestiaallon koko Iranissa. Iranin viranomaiset vangitsivat suuren määrän protesteihin osallistuneita, mutta vankilaan joutui myös lukuisia uudistajapoliitikkoja, toimittajia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Saeed Laylaz vangittiin kesäkuussa 2009, ja saman vuoden marraskuussa hänen yritysystävällinen talouslehtensä Sarmayeh kiellettiin. Joulukuussa 2009 hän sai yhdeksän vuoden tuomion osallistumisesta kiellettyihin kokouksiin ja salaisen tiedon hallussapidosta. Maaliskuussa 2010 hänen tuomionsa aleni kolmeen vuoteen toisen asteen oikeudenkäynnissä.
Laylazin mielestä Iran olisi tarvinnut atomipommin estääkseen Yhdysvaltain yritykset puuttua sotilaallisesti Iranin asioihin.

"Me olisimme halunneet suojella itseämme geopoliittisella kilvellä. Muistakaamme, että Neuvostoliiton romahduksen jälkeen maailmassa oli vain yksi ainoa suurvalta. Tällainen tilanne on kaikkein vaarallisin Iranin tapaiselle itsenäiselle valtiolle. Kun Neuvostoliitto romahti, me havaitsimme, miten vakava tilanteemme oli. Eurooppa oli olematon, Kiina oli kiinnostunut vain omien rajojensa puolustuksesta ja Venäjä oli lähes kadonnut. Iranin islamilainen tasavalta havaitsi yhdessä yössä, että maailmassa ei ollut yhtään valtiota, joka olisi voinut suojella sitä Yhdysvaltain mahdolliselta hyökkäykseltä. Meidän tilanteemme näytti vielä vakavammalta sen jälkeen kun Yhdysvallat miehitti Irakin vuonna 2003, tuo valtio romahti ja sen presidentti Saddam Hussein hirtettiin. Silloin havaitsimme, että meidän täytyy tehdä jotain."

"Muutos Iranissa alkoi hallituksen vaihdolla. Presidentti Khatami palasi kotiinsa ja kovaa politiikkaa ajava hallitus tuli valtaan. Sisäpolitiikassa me otimme esille uudestaan atomisuunnitelman ja kansainvälisesti ryhdyimme aiheuttamaan Yhdysvalloille mahdollisimman paljon ongelmia mahdollisimman kaukana meidän omista rajoistamme eli esimerkiksi Venuzuelassa, Syyriassa ja Libanonissa."

Saeed Laylazin puhe ei saa minua hyväksymään tätä Iranin linjaa, mutta hänen näkemyksensä auttaa ymmärtämään, mitä oli Iranin usein provosoivana pidetyn käyttäytymisen taustalla. Yhdysvallat ja tärkeä osa lännestä leimasi tuolloin Iranin niin sanotun pahan akselin johtajamaaksi. Meillä tätä asiaa on selitetty vain lännen näkökulmasta, mutta tässä tulee nyt iranilaisten oma selitys.
Minusta Iranin konservatiivien riveissä on tärkeässä asemassa olevia henkilöitä, joiden mielestä Iranin pitää olla länttä vastaan periaatteessa aivan riippumatta siitä, mikä on lännen politiikka. Nykyisin tällaiset näkemykset ovat maan hengellisen johtajan Ali Khamenein valvonnassa.
Laylazin mielestä Iranin politiikka muuttuu, jos Yhdysvallat muuttaa omaansa.

"Jos näin tapahtuu Iran voi keskittyä hoitamaan ankaria sisäisiä ongelmia. Niiden ratkaisu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on se, että onnistumme pelastamaan oman järjestelmämme. Juuri tämä ajatus on hengellisen johtajamme Khamenein ajattelun ydin. Älykkäänä miehenä hän tietää, että nyt tilanne on erilainen kuin vuonna 2013. Tällä hetkellä Venäjä on vahvempi ja samoin Kiina, ja Eurooppakin on hieman itsenäistymässä. Ja kaikki nuo kansainväliset vaikuttavat toimivat Trumpia vastaan. Jos olisin tämän maan johtaja, noudattaisin samaa politiikkaa kuin meidän johtajamme tai ehkä vielä kovempaa, koska iranilaisena minä en voi hyväksyä Yhdysvaltain Irania koskevaa kantaa. Miksi minun muuten pitäisi hyväksyä se?"

Hänen kysymystään on syytä miettiä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aikana läntinen suurvalta yritti ensimmäistä kertaa kohdella Irania yhtenä, tasavertaisena alueellisena vaikuttajana. Uusi suhtautuminen johti kansainväliseen sopimukseen Iranin ydinohjelmasta.
Presidentti Donald Trump yrittää nyt romuttaa tuon sopimuksen. Ja tässä asiassa se on liittoutunut Saudi-Arabian kanssa. Koska nyt ilmassa on paljon merkkejä sodasta, Leylaz varottaa Saudi-Arabiaa ja sen liittolaisia ryhtymästä sotaan Irania vastaan.

"Näiden maiden ei pidä ryhtyä sotaan Irania vastaan, koska ne ovat heikkoja sodassa, varsinkin Saudi-Arabia. Jos sota syttyy Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait katoavat ja Iran kärsii suuresti, sillä 60 prosenttia meidän kaasustamme tulee Persianlahden alueelta eli 400 miljoonaa kuutiometriä päivässä."

Mitä tarkoitatte kun sanotte, että Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait katoavat?

"Yhdysvaltojen pitäisi olla huolestunut Arabiemiraattien puolesta. Yhdysvallat voisi hyökätä Iraniin Punaiselta mereltä tai jopa Atlantin valtamereltä, mutta kaikki alueen valtiot tietävät, että Iranin vastaus ei rajoittuisi vain Yhdysvaltoihin. Meidän strategiamme näyttää hyvin häikäilemättömältä, mutta juuri sen ansiosta voimme välttää sodan alueella. Se on ollut tärkein Iranin vastaisen sodan välttämisen elementti meille."

Muistutan Laylazia siitä. että Iranin kansainvälisellä strategialla on monia uhreja, esimerkiksi Syyrian kansalaisyhteiskunta, joka on olemassa, vaikka Iran näkee siellä vain Saudi-Arabian rahoittamia jihadisteja. Vuonna 2011 Syyrian kansalaisyhteiskunta nousi kapinaan, mutta se murskattiin ja valtava määrä sen edustajia kuoli kidutuksiin. Kerron Laylazille tapaamistani Syyrian kansalaisyhteiskunnan edustajista, jotka tekevät työtä kansalaisyhteiskunnan vahvaan asemaan perustuvan Syyrian puolesta. Kerroin hänelle myös Pohjois-Libanon pakolaisleirillä tapaamistani pakolaisista, jotka ovat tavallisia työläisiä eivätkä terroristeja niin kuin Iranin propaganda väittää. Leylaz myöntää minun olevan oikeassa, mutta kiistää, että Iranin kansainvälinen strategia olisi heidän tahtonsa tulosta.

"Meidät pakotetaan omaksumaan tällainen ohjelma. Jos Yhdysvallat muuttaa strategiaan, myös me muutamme omaamme. Meillähän ei ole edes varaa rahoittaa taistelua Syyriassa. Iranille kalliiksi tuleva sota rajoittaa sen hallituksen toimintaa kaikilla kentillä."

Sodan yhteiskunnallisista seurauksista huolimatta pelko joutua pommitusten kohteeksi saa iranilaiset hyväksymään omaan maansa kaukaisiin sotiin osallistumisen.
Teheranin metrossa valtava määrä iranilaisia yrittää luoda tuloja kauppaamalla kaikenlaista tavaraa varhaisaamusta myöhään iltaan. Tuo valtava ilmiö – joskus näkyy peräti 20 erilaista kaupittelijaa yhdessä metrovaunussa – kertoo, että myös iranilaiset ovat oman maansa sodankäynnin uhreja.

Laylaz on samaa mieltä kanssani ja muistuttaa, että Iran maksaa vielä myös Ahmadinejadin presidenttikauden laskua. Se ja Iranin osallistuminen sotiin sekä tietenkin öljyn hinnan katastrofaalinen lasku ovat syypää siihen, että Iranilla ei ole nyt varaa huolehtia omista köyhistään ja luoda työpaikkoja nuorille.

"Populistisen presidentin aikana Iran menetti valtion budjetista 400 miljardin dollarin suuruisen summan. Ahmadinejad todella ryöväsi Iranin valtion kassat kun hän jakoi iranilaisille rahaa, koska hän oli luvannut vaalikampanjansa aikana, että Iranin öljytulot pitää saada tavallisten iranilaisten pöytään."

Presidentti Hassan Ruhanin johtaman hallituksen pitäisi luoda työpaikkoja, mutta sillä ei ole varaa siihen.

"Kun tulevaisuuden pelko hallitsee taloutta, iranilaiset eivät säästä. Presidentti Khatamin hallituksen aikana kansalliset säästöt olivat 40 prosenttia kansantuotteesta, mutta ne putosivat Ahmadinejadin aikana puoleen eli 20 prosenttiin. Tällaisessa tilanteessa ei ole mitään toivoa luoda pysyviä työpaikkoja iranilaisille. Meillä on joka vuosi miljoonaa uutta työpaikan etsijää."

Laylaz ei usko ulkomailta tuleviin sijoituksiin, mutta myös iranilaiset sijoittajat pelkäävät sodan lisäksi myös Iranin oikeiston ja vasemmiston taistelua. Näistä syistä Leylaz ei näe toivoa maan lähes kuudelle miljoonalle työttömälle edes 10 vuoden aikavälillä.

"Kun työttömille ei voi tarjota työpaikkoja, heille pitää maksaa avustuksia, jotta heidät pidetään hiljaisina. Kun näin suurelle määrälle maksetaan työttömyysavustuksia, Iranilla ei ole varaa sijoittaa työpaikkoihin."

Surullinen tilanne niille miljoonille iranilaisille, jotka eivät näe mitään valoa tunnelin päässä. Sen lisäksi he pelkäävät joutuvansa pommitusten kohteeksi – siitä huolimatta että heidän oman maansa johto on yrittänyt puolustaa heitä sodalta sotimalla monissa Lähi-idän maissa.

Liisa Liimatainen