Hyppää pääsisältöön

Kuolla rauhassa - Miksi rauhansopimus lisäsi murhia Kolumbiassa?

intiaaninainen miehensä haudalla
Maria Eugenia Acosta miehensä Gerson Acostan haudalla. Gerson oli pienen intiaanikylän kyläjohtaja, joka murhattiin kesällä. intiaaninainen miehensä haudalla Kuva: pertti pesonen Kolumbia,ihmisoikeudet

Kuolla rauhassa on Kolumbiassa saanut surullisen kaksoimerkityksen. Vuosi sitten solmittu rauhansopimus sissiarmeija Farcin kanssa ei lopettanut väkivaltaa ja omaisten surua. Paikoin kävi päinvastoin. Rauhansopimus lisäsi ihmisoikeusaktivistien ja kyläpäälliköiden murhia. Miten tässä näin kävi?

Yksinkertainen vastaus on kokaiini.

Kokaiini on kymmenien, satojen miljardien eurojen bisnes. Jos Farc noudattaa rauhansopimuksessa allekirjoittamaansa lupausta ja luopuu huumekaupasta, se jättää ison osan tästä jättibisneksestä heitteille.

Sopimuksesta huolimatta satoja entisiä sissejä on palannut aseisiin. Suurin syy on jatkaa laitonta, mutta hyvin tuottoisaa kokaiinibisnestä.

Tumaco kokaviljelyn keskus

Tumaco on koko Kolumbian kokatuotannon pääalue. Rauhan ja sovinnon säätiön tutkija Ariel Avila kertoo videolla Tumacon rikollisryhmien tilanteesta rauhansopimuksen jälkeen.

Pelkästään Tumacon alueella on yli 20 000 hehtaaria kokaviljelmiä. Kun Farc vetäytyi rauhansopimuksen mukaisesti, on sen perintöä nyt jakamassa yksitoista rikollisryhmää. Ja tietenkin myös Farcista takaisin aseisiin palanneet entiset sissit.

rikollisjoukon johtaja Rodriquez
Rodriquez on yhden Tumacon rikollisjärjestön johtaja. rikollisjoukon johtaja Rodriquez Kuva: pertti pesonen Kolumbia,FARC,kansainvälinen rikollisuus

Kokaiinin salakuljetusreviireistä taistellaan verisesti. Marino Cordoba kertoo videolla kotimaakunnastaan Chocosta. Väkivalta on arkipäivää. Paramilitaarien ryhmät valtaavat Farcin vetäytymisen jälkeen tyhjäksi jääneitä alueita.

Vähän monimutkaisempi vastaus rauhansopimuksen jälkeisen tilan selittämiseen - kokaiinin lisäksi - on kaivosteollisuus, maanomistus. Ja politiikka.

Maa kuuluu harvoille

Kolumbia on edelleen maita, joissa maaomistus on keskittynyt harvojen käsiin - eikä omaisuuksia ole aina hankittu päivänvaloa kestävin keinoin.

Tutkija Ariel Avila sanoo, että useimmilla rauhansopimuksen jälkeen murhatuilla ihmisillä on yksi yhteinen piirre. He ovat pitäneet ääntä syrjäisten kylien maaoikeuksien puolesta, ovat saattaneet vastustaa isojen luonnonvaroja haalivien yritysten politiikkaa - tai ovat halunneet mennä mukaan politiikkaan.

kuvassa ihminen
Erlendy Cuero suree murhattua veljeään Bernardo Cueroa. kuvassa ihminen Kolumbia,ihmisoikeudet,Ulkolinja

Afrokolumbialaiset ahtaalla

Bernardo Cuero ajoi Kolumbian afrokolumbialaisten, mustaihoisten väestön asiaa. Hän paljasti rikollisia ja huumekauppiaita ja puolusti asuinalueidensa ihmisiä.

Bernardo Cuero sai myös murhauhkauksia, joita hän pakeni muuttamalla jatkuvasti. Mutta kesäkuussa murhaajat tavoittivat hänet Tumacossa.

Rauha on Kolumbiassa edelleen veren tahrima.

Ulkolinja: Veren tahrima rauha 7.12. TV1 klo 22.00. Katsottavissa myös Yle Areenassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua