Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset tekivät ruokailun historiaa paholaisen keihäällä – 3+1 asiaa, joita et tiennyt haarukasta

Moni pelkäsi haarukkaa.
Moni pelkäsi haarukkaa. Puoli seitsemän

Ihmeellinen haarukka! Arkisen esineen tarinaa seuraamalla voi peilata sivistyksen ja yhteiskunnan kehitystä. Haarukan historiaan kuuluvat niin kuolema, paholaisen pelko kuin snobitkin. Tässä muutama asia, joita et ehkä tiennyt haarukan historiasta.

1. Suomalaiset etujoukoissa

Pohjolan perällä sijaitseva Suomi on harvoin trendsetterien etujoukoissa. Haarukan kanssa asia on kuitenkin toisin: haarukka löysi tiensä Suomeen paljon aikaisemmin kun moniin muihin paikkoihin Euroopassa.

Esimerkiksi Englannin ja Ranskan hoveihin haarukka saapui vasta myöhemmin.

Syynä edelläkäyntiin oli Suomen herttuan Juhana III:n puoliso Katarina Jagellonica. Haarukat saapuivat Suomeen hänen myötäjäisarkussaan vuonna 1562.

Jagellonica oli sukua Milanon hallitsijasuvulle. Haarukka taas saapui Bysantista ensimmäiseksi Italiaan, mistä Jagellonica toi sen Suomeen.

2. Paheellinen haarukka

Haarukkaa pidettiin aluksi paheellisena pirun välikappaleena: paholainen kuvattiin usein haarukka kädessään kiusaamassa kadotettuja helvetissä. Tämän uskotaan johtuneen haarukan ja paholaisen atraimen yhdennäköisyydestä.

Ihmiset pelkäsivät ja häpesivät haarukan käyttöä. Martti Lutherin kerrotaan jopa pyytäneen jumalan varjelemaan itseään haarukoilta.

Martti Luther pelkäsi haarukkaa
Martti Luther pelkäsi haarukkaa Puoli seitsemän

3. Turhamaisuuden symboli

Haarukka on kautta aikain ollut myös statussymboli. Vuosisatoja sitten haarukka oli osoitus taloudellisesta menestyksestä ja niiden varsiin saatettiin jopa istuttaa timantteja.

Aina haarukoilla ei edes ruokailtu, vaan omistaja saattoi pitää niitä vain esillä symboloimassa vaurautta. Moni pitikin haarukan käyttöä snobbailuna.

Ilmiö toistui maailmansotien jälkeen, kun tehtaat aloittivat ruokailuvälineiden sarjavalmistuksen. Keräiltävät sarjat olivat osoitus pärjäämisestä kehittyvässä yhteiskunnassa.

4. Yleistyi vasta maailmansotien jälkeen

Haarukka oli pitkään harvojen herkku ja tavalliset ihmiset söivät enimmäkseen lusikalla tai käsin. Vasta maailmansotien jälkeen haarukan ja veitsen käyttö yleistyi muuallakin kuin paremman väen ruokapöydissä.

Yleistymistä vauhditti sarjatuotannon alkaminen. Viimeiseenkin mummonmökkiin haarukka löysi tosin tiensä vasta 1960- ja 1970-luvuilla. Esimerkiksi Jyväskylässä haarukka ja veitsi otettiin käyttöön kouluruokailussa vasta vuonna 1976.

Lähteet: Bengt Selin ja Hotelli- ja ravintolamuseo

Tutustu haarukan varhaishistoriaan täällä:

Ja lähihistoriaan täällä:

  • Raimo Helminen: "Naispelaajille toivoisi parempia palkkioita, mutta markkinat maksavat lystin"

    Raimo Helminen toivoisi naispelaajille parempia palkkoja.

    Naisen euro huippu-urheilussa on kolme senttiä. Naisen euro on heikoin juuri jääkiekossa. Kiekkolegenda Raimo Helminen soisi naisille samat palkat kuin miehille. Samalla hän kuitenkin tunnistaa alan realiteetit. Jääkiekossa naisen euro on 0,003 euroa eli 0,3 senttiä miehen eurosta. Yle Urheilun tuoreeseen vertailuun valittiin johtavat pelaajat sekä naisten että miesten arvokisajoukkueista.

  • Ismo Leikola viihtyy Yhdysvalloissa – "Sellaista sanaa kuin toppuuttelu ei siellä tunneta"

    Ismo Leikola ei kadu Yhdysvaltoihin muuttoaan

    Kolmisen vuotta sitten Ismo Leikolan stand-up –ura lähti liitoon, kun hän voitti Funniest person of the year –kisan. Nyt hän rakentaa uutta uraa Los Angelesissa. Jyväskyläläisen opiskelijaravintola Ilokiven stand-up –iltaan tuli viisitoista vuotta sitten ensimmäiselle keikalleen tuuheatukkainen fysiikanopiskelija. Keikka meni mukavasti, ja pian Ismo Leikolasta tuli klubin vakioesiintyjä.

  • 15 vuotta tien päällä ollut huippuviulisti Elina Vähälä: "En tiedä, osaisinko elää tavallista arkea"

    Huippuviulisti Elina Vähälä antaa uralleen kaiken

    Perhe-elämä ja tavallinen arki ovat saaneet väistyä, kun suomalainen huippuviulisti Elina Vähälä valloittaa maailmaa. -15 vuotta elämä on ollut sangen liikkuvaista ja viimeiset 10 vuotta erittäin liikkuvaista. -Tämmöstä tämä nyt on, soittajatytön elämä, mutta se tuntuu omimmalta. Ei ole muita vaihtoehtoja. -En tiedä, osaisinko elää tavallista elämää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua